Väestökato kiihtyy, vaikka tehdas tuli

Sitä en myöskään ymmärtänyt. Mitkä toimitilat?

Anonyymi kirjoitti:

Sitä en myöskään ymmärtänyt. Mitkä toimitilat?

Ei mikään ihme, että Kemillä menee huonosti, jos tilat ymmärretään toimitiloina. Kyse on elintilasta, tilasta kasvaa ja kehittyä, josta seuraa uusia mahdollisuuksia.

Mutta eihän sitä kaikkea voi ymmärtää.

landlord kirjoitti:

Ei mikään ihme, että Kemillä menee huonosti, jos tilat ymmärretään toimitiloina. Kyse on elintilasta, tilasta kasvaa ja kehittyä, josta seuraa uusia mahdollisuuksia.

Mutta eihän sitä kaikkea voi ymmärtää.

Lue lisää

Mitä elintilaa kaupunki vie yrityksiltä?
Mitä ja mistä?

-
-
-
-

Anonyymi kirjoitti:

Mitä elintilaa kaupunki vie yrityksiltä?
Mitä ja mistä?

-
-
-
-

Se vie sillä tavalla elintilaa esimerkiksi matkailulta, että yrittää itse tehdä mahdollisimman paljon asioita kassavirralla ja verovaroilla. Käytännössä tästä seuraa parikin sellaista sivujuonnetta, mitä Rovaniemellä ei ole. Matkailu on hyvä esimerkki, mitä seuraa kun kaupunki yrittää tehdä itse asioita.

Ensimmäiseksi Kemin matkailua pitäisi vetää sijoittajat, jotka sijoittaisivat Kemissä toimiviin yrityksiin ja yritysten arvoketjuihin, kuten alihankkijoihin. Kun yksityistä pääomaa olisi sidottu Kemissä riittävän paljon, Kemistä tuli merkityksellinen toimija matkailussa. Se toimi jonkin aikaa, kun oli Lumilinnat ja Jäänmurtajat suosionsa huipulla, sillä saatiin käyntiin hyvin. Mutta mitä tämä on poikinut Kemiin, montako uutta hotellia on tullut, montako hyvin menestyvää ja merkittävää yritystä on syntynyt? Miten yhteydet ovat kehittnyeet, onko tullut lisää sijoittajia Kemiin? No ei ole, koska Kemiä ei nähdä sijoittajisen arvoisena kohteena kaupungin toiminnan johdosta.

Toiseksi tuo kaupunkivetoinen malli ei palkitse ekosysteemissä toimivia yrittäjiä, koska kaupungin toimintaa ohjaa hankintalaki. Tästä seuraa se, ettei paikallisten yrittäjien kanssa voida tehdä yhteistyötä ja -hankkeita kuten yksityisten sijoittajien kanssa. Kun yksityinen sijoittaja päättää investoida, hän voi investoida rahan ja mikä tärkeintä, käyttää sitä rahaa nopeasti mihin parhaaksi näkee. Kaupungilla, eli julkisilla yhtiöllä ei vastavaa mahdollisuutta ole. Tässäkin Kemin matkailu on hyvänä esimerkkinä, ei siellä voida luoda yritysten välisiä sulle-mulle tuotteita ja tehdä yhteisinvestointeja. Tämä jarruttaa kehitystä, koska raha ei pääse liikkumaan eikä raha tuo lisää rahaa, kuten onnituneissa sijoituksissa kävisi.

Jos minulla olisi valta päättää asiasta, parin-kolmen hyvän tilikauden jälkeen Kemin matkailulle tulisi arvonnousua, myisin osakeenemmistön sijoittajille ja kaavoittaisin parille hotellille tontit kylpylän kera sopivan sijoittajan ostaessa matkailun itselleen.

Omalle kohdalleni jäi Kemistä hyvät muistot Tekusta ja kaupunki oli ihan elävä paikka 1980-luvulla. Toivoisi sitä hyvää Kemillekin, mutta pitäisi tehdä jotain.

landlord kirjoitti:

Se vie sillä tavalla elintilaa esimerkiksi matkailulta, että yrittää itse tehdä mahdollisimman paljon asioita kassavirralla ja verovaroilla. Käytännössä tästä seuraa parikin sellaista sivujuonnetta, mitä Rovaniemellä ei ole. Matkailu on hyvä esimerkki, mitä seuraa kun kaupunki yrittää tehdä itse asioita.

Ensimmäiseksi Kemin matkailua pitäisi vetää sijoittajat, jotka sijoittaisivat Kemissä toimiviin yrityksiin ja yritysten arvoketjuihin, kuten alihankkijoihin. Kun yksityistä pääomaa olisi sidottu Kemissä riittävän paljon, Kemistä tuli merkityksellinen toimija matkailussa. Se toimi jonkin aikaa, kun oli Lumilinnat ja Jäänmurtajat suosionsa huipulla, sillä saatiin käyntiin hyvin. Mutta mitä tämä on poikinut Kemiin, montako uutta hotellia on tullut, montako hyvin menestyvää ja merkittävää yritystä on syntynyt? Miten yhteydet ovat kehittnyeet, onko tullut lisää sijoittajia Kemiin? No ei ole, koska Kemiä ei nähdä sijoittajisen arvoisena kohteena kaupungin toiminnan johdosta.

Toiseksi tuo kaupunkivetoinen malli ei palkitse ekosysteemissä toimivia yrittäjiä, koska kaupungin toimintaa ohjaa hankintalaki. Tästä seuraa se, ettei paikallisten yrittäjien kanssa voida tehdä yhteistyötä ja -hankkeita kuten yksityisten sijoittajien kanssa. Kun yksityinen sijoittaja päättää investoida, hän voi investoida rahan ja mikä tärkeintä, käyttää sitä rahaa nopeasti mihin parhaaksi näkee. Kaupungilla, eli julkisilla yhtiöllä ei vastavaa mahdollisuutta ole. Tässäkin Kemin matkailu on hyvänä esimerkkinä, ei siellä voida luoda yritysten välisiä sulle-mulle tuotteita ja tehdä yhteisinvestointeja. Tämä jarruttaa kehitystä, koska raha ei pääse liikkumaan eikä raha tuo lisää rahaa, kuten onnituneissa sijoituksissa kävisi.

Jos minulla olisi valta päättää asiasta, parin-kolmen hyvän tilikauden jälkeen Kemin matkailulle tulisi arvonnousua, myisin osakeenemmistön sijoittajille ja kaavoittaisin parille hotellille tontit kylpylän kera sopivan sijoittajan ostaessa matkailun itselleen.

Omalle kohdalleni jäi Kemistä hyvät muistot Tekusta ja kaupunki oli ihan elävä paikka 1980-luvulla. Toivoisi sitä hyvää Kemillekin, mutta pitäisi tehdä jotain.

Lue lisää

Ihan hyviä asioita osittain. Jäin vain miettimään että kuka sen osakeenemmistön ostaa kun venäläisillekkään ei saa enää myydä mitään.

landlord kirjoitti:

Se vie sillä tavalla elintilaa esimerkiksi matkailulta, että yrittää itse tehdä mahdollisimman paljon asioita kassavirralla ja verovaroilla. Käytännössä tästä seuraa parikin sellaista sivujuonnetta, mitä Rovaniemellä ei ole. Matkailu on hyvä esimerkki, mitä seuraa kun kaupunki yrittää tehdä itse asioita.

Ensimmäiseksi Kemin matkailua pitäisi vetää sijoittajat, jotka sijoittaisivat Kemissä toimiviin yrityksiin ja yritysten arvoketjuihin, kuten alihankkijoihin. Kun yksityistä pääomaa olisi sidottu Kemissä riittävän paljon, Kemistä tuli merkityksellinen toimija matkailussa. Se toimi jonkin aikaa, kun oli Lumilinnat ja Jäänmurtajat suosionsa huipulla, sillä saatiin käyntiin hyvin. Mutta mitä tämä on poikinut Kemiin, montako uutta hotellia on tullut, montako hyvin menestyvää ja merkittävää yritystä on syntynyt? Miten yhteydet ovat kehittnyeet, onko tullut lisää sijoittajia Kemiin? No ei ole, koska Kemiä ei nähdä sijoittajisen arvoisena kohteena kaupungin toiminnan johdosta.

Toiseksi tuo kaupunkivetoinen malli ei palkitse ekosysteemissä toimivia yrittäjiä, koska kaupungin toimintaa ohjaa hankintalaki. Tästä seuraa se, ettei paikallisten yrittäjien kanssa voida tehdä yhteistyötä ja -hankkeita kuten yksityisten sijoittajien kanssa. Kun yksityinen sijoittaja päättää investoida, hän voi investoida rahan ja mikä tärkeintä, käyttää sitä rahaa nopeasti mihin parhaaksi näkee. Kaupungilla, eli julkisilla yhtiöllä ei vastavaa mahdollisuutta ole. Tässäkin Kemin matkailu on hyvänä esimerkkinä, ei siellä voida luoda yritysten välisiä sulle-mulle tuotteita ja tehdä yhteisinvestointeja. Tämä jarruttaa kehitystä, koska raha ei pääse liikkumaan eikä raha tuo lisää rahaa, kuten onnituneissa sijoituksissa kävisi.

Jos minulla olisi valta päättää asiasta, parin-kolmen hyvän tilikauden jälkeen Kemin matkailulle tulisi arvonnousua, myisin osakeenemmistön sijoittajille ja kaavoittaisin parille hotellille tontit kylpylän kera sopivan sijoittajan ostaessa matkailun itselleen.

Omalle kohdalleni jäi Kemistä hyvät muistot Tekusta ja kaupunki oli ihan elävä paikka 1980-luvulla. Toivoisi sitä hyvää Kemillekin, mutta pitäisi tehdä jotain.

Lue lisää

Korjattu ja oikoluettu versio äskeisestä tekstistä, läppärillä kun kirjoitti ilman oikolukutoimintoa, tuli näppi- ja editointivirheitä.

Eli miten kaupunki vie elintilaa yrittäjiltä?

Kaupungin läsnäolo liiketoiminnassa vie toiminnallaan elintilaa siten, että kaupunki yrittää itse tehdä ja omistaa mahdollisimman paljon asioita, joita rahoitetaan kassavirralla ja verovaroilla lainojen muodossa.

Käytännössä tästä seuraa parikin sellaista sivujuonnetta, mitä Rovaniemellä ei ole. Matkailu on hyvä esimerkki, mitä seuraa kun kaupunki yrittää tehdä itse asioita.

Ensimmäiseksi Kemin matkailu pitäisi toimia sijoittajavetoisesti, jotka sijoittaisivat Kemissä toimiviin yrityksiin ja yritysten arvoketjuihin, kuten alihankkijoihin. Kun yksityistä pääomaa olisi sidottu Kemissä riittävän paljon matkailuun, Kemistä tulisi silloin merkityksellinen toimija Suomen matkailussa sijoittajien ja päättäjien silmissä. Kun yksityistä rahaa on kiinni, intressi suojella sen tuottavuutta on suurempi kuin julkisen rahan tilanteessa. Siinä missä yksityinen raha tuottaa, julkinen raha voi koitua julkisen sektorin kustannukseksi.

Kaupungin malli matkailussa toimi jonkin aikaa start-up kiihdyttämönä, silloin kun oli Lumilinnat ja Jäänmurtaja suosionsa huipulla. Sillä saatiin toiminta käyntiin hyvin.

Mutta sitten mitä tämä on poikinut Kemiin? Montako uutta hotellia on tullut, montako hyvin menestyvää ja merkittävää yritystä on syntynyt? Miten liikenneyhteydet ovat kehittyneet, onko tullut lisää sijoittajia Kemiin? No ei ole, koska Kemiä ei nähdä sijoittamisen arvoisena kohteena kaupungin toiminnan johdosta.

Toiseksi tuo kaupunkivetoinen malli ei palkitse yritysekosysteemissä toimivia yrittäjiä. Tämä johtuu siitä, että kaupungin toimintaa ohjaa hankintalaki. Tästä seuraa se, ettei paikallisten yrittäjien kanssa voida tehdä yhteistyötä ja -hankkeita kuten yksityisten sijoittajien kanssa. Kun yksityinen sijoittaja päättää investoida, hän voi investoida rahan miten haluaa ja mikä tärkeintä, käyttää sitä rahaa nopeasti mihin parhaaksi näkee missä tahansa vaiheessa investointia. Ei tarvitse käydä keskustelua kaupungin hallinnon kanssa. Nythän Ähtärissä ovat aivan pulassa tämän kanssa ja rikostutkinta menossa siltä ajalta, kun Pandat olivat siellä.

Kaupungilla, eli julkisilla yhtiöllä ei vastaavaa mahdollisuutta ole toimia kuten yksityiset yritykset. Tässäkin Kemin matkailu on hyvänä esimerkkinä, ei siellä voida luoda yritysten välisiä sulle-mulle tuotteita ja yhteisinvestointeja, joissa kaupunki vastaa yhdestä osasta matkailutuotetta, ja yksityiset yritykset jostakin osasta. Tuotteella tarkoitan tässä yhteydessä sellaista tuotehallinnan alaista tuotetta, jossa tuote on rekisteröity tavaramerkki, ja siihen liittyy arvonmuodostusta, josta voidaan luopua myös jossain vaiheessa sekä jakaa tuotteesta syntynyt arvonlisä sen omistajien kesken.
Koska tätä ei voida tehdä, niin tämä jarruttaa kehitystä, koska raha ei pääse liikkumaan eikä raha tuo lisää rahaa, kuten onnistuneissa sijoituksissa kävisi. Kaupungin läsnäolo estää tällaisen kehityksen tapahtumisen em. syistä johtuen.

Jos minulla olisi valta päättää asiasta, parin-kolmen hyvän tilikauden jälkeen Kemin matkailulle tulisi arvonnousua, myisin osake-enemmistön sijoittajille ja kaavoittaisin parille hotellille tontit kylpylän kera sopivan sijoittajan ostaessa matkailun itselleen. Omalle kohdalleni jäi Kemistä hyvät muistot Tekusta ja kaupunki oli ihan elävä paikka 1980-luvulla. Toivoisi sitä hyvää Kemillekin, mutta pitäisi tehdä jotain.

landlord kirjoitti:

Korjattu ja oikoluettu versio äskeisestä tekstistä, läppärillä kun kirjoitti ilman oikolukutoimintoa, tuli näppi- ja editointivirheitä.

Eli miten kaupunki vie elintilaa yrittäjiltä?

Kaupungin läsnäolo liiketoiminnassa vie toiminnallaan elintilaa siten, että kaupunki yrittää itse tehdä ja omistaa mahdollisimman paljon asioita, joita rahoitetaan kassavirralla ja verovaroilla lainojen muodossa.

Käytännössä tästä seuraa parikin sellaista sivujuonnetta, mitä Rovaniemellä ei ole. Matkailu on hyvä esimerkki, mitä seuraa kun kaupunki yrittää tehdä itse asioita.

Ensimmäiseksi Kemin matkailu pitäisi toimia sijoittajavetoisesti, jotka sijoittaisivat Kemissä toimiviin yrityksiin ja yritysten arvoketjuihin, kuten alihankkijoihin. Kun yksityistä pääomaa olisi sidottu Kemissä riittävän paljon matkailuun, Kemistä tulisi silloin merkityksellinen toimija Suomen matkailussa sijoittajien ja päättäjien silmissä. Kun yksityistä rahaa on kiinni, intressi suojella sen tuottavuutta on suurempi kuin julkisen rahan tilanteessa. Siinä missä yksityinen raha tuottaa, julkinen raha voi koitua julkisen sektorin kustannukseksi.

Kaupungin malli matkailussa toimi jonkin aikaa start-up kiihdyttämönä, silloin kun oli Lumilinnat ja Jäänmurtaja suosionsa huipulla. Sillä saatiin toiminta käyntiin hyvin.

Mutta sitten mitä tämä on poikinut Kemiin? Montako uutta hotellia on tullut, montako hyvin menestyvää ja merkittävää yritystä on syntynyt? Miten liikenneyhteydet ovat kehittyneet, onko tullut lisää sijoittajia Kemiin? No ei ole, koska Kemiä ei nähdä sijoittamisen arvoisena kohteena kaupungin toiminnan johdosta.

Toiseksi tuo kaupunkivetoinen malli ei palkitse yritysekosysteemissä toimivia yrittäjiä. Tämä johtuu siitä, että kaupungin toimintaa ohjaa hankintalaki. Tästä seuraa se, ettei paikallisten yrittäjien kanssa voida tehdä yhteistyötä ja -hankkeita kuten yksityisten sijoittajien kanssa. Kun yksityinen sijoittaja päättää investoida, hän voi investoida rahan miten haluaa ja mikä tärkeintä, käyttää sitä rahaa nopeasti mihin parhaaksi näkee missä tahansa vaiheessa investointia. Ei tarvitse käydä keskustelua kaupungin hallinnon kanssa. Nythän Ähtärissä ovat aivan pulassa tämän kanssa ja rikostutkinta menossa siltä ajalta, kun Pandat olivat siellä.

Kaupungilla, eli julkisilla yhtiöllä ei vastaavaa mahdollisuutta ole toimia kuten yksityiset yritykset. Tässäkin Kemin matkailu on hyvänä esimerkkinä, ei siellä voida luoda yritysten välisiä sulle-mulle tuotteita ja yhteisinvestointeja, joissa kaupunki vastaa yhdestä osasta matkailutuotetta, ja yksityiset yritykset jostakin osasta. Tuotteella tarkoitan tässä yhteydessä sellaista tuotehallinnan alaista tuotetta, jossa tuote on rekisteröity tavaramerkki, ja siihen liittyy arvonmuodostusta, josta voidaan luopua myös jossain vaiheessa sekä jakaa tuotteesta syntynyt arvonlisä sen omistajien kesken.
Koska tätä ei voida tehdä, niin tämä jarruttaa kehitystä, koska raha ei pääse liikkumaan eikä raha tuo lisää rahaa, kuten onnistuneissa sijoituksissa kävisi. Kaupungin läsnäolo estää tällaisen kehityksen tapahtumisen em. syistä johtuen.

Jos minulla olisi valta päättää asiasta, parin-kolmen hyvän tilikauden jälkeen Kemin matkailulle tulisi arvonnousua, myisin osake-enemmistön sijoittajille ja kaavoittaisin parille hotellille tontit kylpylän kera sopivan sijoittajan ostaessa matkailun itselleen. Omalle kohdalleni jäi Kemistä hyvät muistot Tekusta ja kaupunki oli ihan elävä paikka 1980-luvulla. Toivoisi sitä hyvää Kemillekin, mutta pitäisi tehdä jotain.

Lue lisää

Sanoit ertä kaupunkin häärää joka puolella, mutta osasit mainita vain yhdennalan eli matkailun.

Kemin matkailuvolyymit on niin pienet ja vetonaulat vähissä, että yksityisiä sijoittajia ei löydy. Jos kaupunki ei hommaa vedä, niin sitten sitä ei vedä kukaan. Valitettavasti.

landlord kirjoitti:

Korjattu ja oikoluettu versio äskeisestä tekstistä, läppärillä kun kirjoitti ilman oikolukutoimintoa, tuli näppi- ja editointivirheitä.

Eli miten kaupunki vie elintilaa yrittäjiltä?

Kaupungin läsnäolo liiketoiminnassa vie toiminnallaan elintilaa siten, että kaupunki yrittää itse tehdä ja omistaa mahdollisimman paljon asioita, joita rahoitetaan kassavirralla ja verovaroilla lainojen muodossa.

Käytännössä tästä seuraa parikin sellaista sivujuonnetta, mitä Rovaniemellä ei ole. Matkailu on hyvä esimerkki, mitä seuraa kun kaupunki yrittää tehdä itse asioita.

Ensimmäiseksi Kemin matkailu pitäisi toimia sijoittajavetoisesti, jotka sijoittaisivat Kemissä toimiviin yrityksiin ja yritysten arvoketjuihin, kuten alihankkijoihin. Kun yksityistä pääomaa olisi sidottu Kemissä riittävän paljon matkailuun, Kemistä tulisi silloin merkityksellinen toimija Suomen matkailussa sijoittajien ja päättäjien silmissä. Kun yksityistä rahaa on kiinni, intressi suojella sen tuottavuutta on suurempi kuin julkisen rahan tilanteessa. Siinä missä yksityinen raha tuottaa, julkinen raha voi koitua julkisen sektorin kustannukseksi.

Kaupungin malli matkailussa toimi jonkin aikaa start-up kiihdyttämönä, silloin kun oli Lumilinnat ja Jäänmurtaja suosionsa huipulla. Sillä saatiin toiminta käyntiin hyvin.

Mutta sitten mitä tämä on poikinut Kemiin? Montako uutta hotellia on tullut, montako hyvin menestyvää ja merkittävää yritystä on syntynyt? Miten liikenneyhteydet ovat kehittyneet, onko tullut lisää sijoittajia Kemiin? No ei ole, koska Kemiä ei nähdä sijoittamisen arvoisena kohteena kaupungin toiminnan johdosta.

Toiseksi tuo kaupunkivetoinen malli ei palkitse yritysekosysteemissä toimivia yrittäjiä. Tämä johtuu siitä, että kaupungin toimintaa ohjaa hankintalaki. Tästä seuraa se, ettei paikallisten yrittäjien kanssa voida tehdä yhteistyötä ja -hankkeita kuten yksityisten sijoittajien kanssa. Kun yksityinen sijoittaja päättää investoida, hän voi investoida rahan miten haluaa ja mikä tärkeintä, käyttää sitä rahaa nopeasti mihin parhaaksi näkee missä tahansa vaiheessa investointia. Ei tarvitse käydä keskustelua kaupungin hallinnon kanssa. Nythän Ähtärissä ovat aivan pulassa tämän kanssa ja rikostutkinta menossa siltä ajalta, kun Pandat olivat siellä.

Kaupungilla, eli julkisilla yhtiöllä ei vastaavaa mahdollisuutta ole toimia kuten yksityiset yritykset. Tässäkin Kemin matkailu on hyvänä esimerkkinä, ei siellä voida luoda yritysten välisiä sulle-mulle tuotteita ja yhteisinvestointeja, joissa kaupunki vastaa yhdestä osasta matkailutuotetta, ja yksityiset yritykset jostakin osasta. Tuotteella tarkoitan tässä yhteydessä sellaista tuotehallinnan alaista tuotetta, jossa tuote on rekisteröity tavaramerkki, ja siihen liittyy arvonmuodostusta, josta voidaan luopua myös jossain vaiheessa sekä jakaa tuotteesta syntynyt arvonlisä sen omistajien kesken.
Koska tätä ei voida tehdä, niin tämä jarruttaa kehitystä, koska raha ei pääse liikkumaan eikä raha tuo lisää rahaa, kuten onnistuneissa sijoituksissa kävisi. Kaupungin läsnäolo estää tällaisen kehityksen tapahtumisen em. syistä johtuen.

Jos minulla olisi valta päättää asiasta, parin-kolmen hyvän tilikauden jälkeen Kemin matkailulle tulisi arvonnousua, myisin osake-enemmistön sijoittajille ja kaavoittaisin parille hotellille tontit kylpylän kera sopivan sijoittajan ostaessa matkailun itselleen. Omalle kohdalleni jäi Kemistä hyvät muistot Tekusta ja kaupunki oli ihan elävä paikka 1980-luvulla. Toivoisi sitä hyvää Kemillekin, mutta pitäisi tehdä jotain.

Lue lisää

Kyllähän se on tosi asia, että Kemistä ei tule matkailukaupunkia. Ei ole mitään mikä kiinnostaisi matkailijoita. Sampo on liian kallis ylläpidettävä siitä ei saa koskaan kannattavaa. Niin paljon matkustajia ei voi käydä, että saisi käyttökulut kuitattua. Niin se vaan on. Joku nyt kysyy mitkä kulut. No esim telakointi=huolto on erittäin kallis ,varaosat pitää teettää niitä ei saa ojanperältä, miehistön palkkakulut, polttoaine kulut, väylämaksut, vakuutukset yms esimerkiksi. Nyt on vielä tuo vanha väylänhoitoalus vuokralla, joten kulut ovat mielettömät. Tänäkin vuonna hyvä jos miljoona riittää tappioihin. Ainoa mihin kannattaisi panostaa on tuo leirintäalue se riittää tähän kaupunkiin matkailun osalta. Muuhun ei ole varaa.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllähän se on tosi asia, että Kemistä ei tule matkailukaupunkia. Ei ole mitään mikä kiinnostaisi matkailijoita. Sampo on liian kallis ylläpidettävä siitä ei saa koskaan kannattavaa. Niin paljon matkustajia ei voi käydä, että saisi käyttökulut kuitattua. Niin se vaan on. Joku nyt kysyy mitkä kulut. No esim telakointi=huolto on erittäin kallis ,varaosat pitää teettää niitä ei saa ojanperältä, miehistön palkkakulut, polttoaine kulut, väylämaksut, vakuutukset yms esimerkiksi. Nyt on vielä tuo vanha väylänhoitoalus vuokralla, joten kulut ovat mielettömät. Tänäkin vuonna hyvä jos miljoona riittää tappioihin. Ainoa mihin kannattaisi panostaa on tuo leirintäalue se riittää tähän kaupunkiin matkailun osalta. Muuhun ei ole varaa.

Lue lisää

Kemi on jo matkailukaupunki. Matkailuala on yksi merkittävimpiä toimialoja Kemissä.
Matkailussa työpaikat ovat lisääntyneet, kun taas esim. teollisuudessa ne ovat vähentyneet roimasti.

Kemistä ei tule enää teollisuuskaupunkia, koska niiden aika on ohi. Lähes kaikki Suomen perinteiset teollisuuskaupungit tekevät kuolemaa. Toki Kemissä on sellutehdas joka työllistää 200 ihmistä, mutta se on pientä verrattuna siihen mikä tilanne oli vaikka vielä 80-luvulla jolloin teollisia työpaikkoja oli 4000. Teollisuus on pitkälle automatisoitua, eikä sinne enää työpaikkoja tule entiseen malliin. Suomessa ei mikään työvoimavaltainen teollisuus kannata, koska pakkataso on liian korkea.

Anonyymi kirjoitti:

Kemi on jo matkailukaupunki. Matkailuala on yksi merkittävimpiä toimialoja Kemissä.
Matkailussa työpaikat ovat lisääntyneet, kun taas esim. teollisuudessa ne ovat vähentyneet roimasti.

Kemistä ei tule enää teollisuuskaupunkia, koska niiden aika on ohi. Lähes kaikki Suomen perinteiset teollisuuskaupungit tekevät kuolemaa. Toki Kemissä on sellutehdas joka työllistää 200 ihmistä, mutta se on pientä verrattuna siihen mikä tilanne oli vaikka vielä 80-luvulla jolloin teollisia työpaikkoja oli 4000. Teollisuus on pitkälle automatisoitua, eikä sinne enää työpaikkoja tule entiseen malliin. Suomessa ei mikään työvoimavaltainen teollisuus kannata, koska pakkataso on liian korkea.

Lue lisää

Sellutehtaat, datakeskukset ym. ovat nykyisin aivan banaanivaltioiden hommaa.
Matalan tai olemattoman jalostusasteen bulkkikamaa, jossa tuotto tehdään suurilla volyymeillä ja pienillä työvoimakustannuksilla.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllähän se on tosi asia, että Kemistä ei tule matkailukaupunkia. Ei ole mitään mikä kiinnostaisi matkailijoita. Sampo on liian kallis ylläpidettävä siitä ei saa koskaan kannattavaa. Niin paljon matkustajia ei voi käydä, että saisi käyttökulut kuitattua. Niin se vaan on. Joku nyt kysyy mitkä kulut. No esim telakointi=huolto on erittäin kallis ,varaosat pitää teettää niitä ei saa ojanperältä, miehistön palkkakulut, polttoaine kulut, väylämaksut, vakuutukset yms esimerkiksi. Nyt on vielä tuo vanha väylänhoitoalus vuokralla, joten kulut ovat mielettömät. Tänäkin vuonna hyvä jos miljoona riittää tappioihin. Ainoa mihin kannattaisi panostaa on tuo leirintäalue se riittää tähän kaupunkiin matkailun osalta. Muuhun ei ole varaa.

Lue lisää

Kemistä tulee parempi matkailukaupunki sitten, kun se mahdollistaa matkailusta tuottoja sijoittajille, jotka tekevät investointeja. Kaupunki omistajana on huolissaan kassavirrasta, jos siinä olisi yksityinen sijoittaja niin tämä olisi kiinnostunut myös sijoituksensa tasearvosta.

Mutta kun homma pyörii tarvittaessa kaupungin kassan kautta, niin se on liikkeenjohdolle se ja sama. Kassavirran kanssa näperteleminen on kiinnostavampaa kuin varallisuuden kerryttäminen investointien kautta.

Anonyymi kirjoitti:

Ihan hyviä asioita osittain. Jäin vain miettimään että kuka sen osakeenemmistön ostaa kun venäläisillekkään ei saa enää myydä mitään.

datakeskukset vie suomen konkurssiin valtavalla sähkönkulutuksellaan

Anonyymi kirjoitti:

datakeskukset vie suomen konkurssiin valtavalla sähkönkulutuksellaan

Joo ei niitä tarvi valtion tukea tulee liian kalliiksi.

Anonyymi kirjoitti:

Sellutehtaat, datakeskukset ym. ovat nykyisin aivan banaanivaltioiden hommaa.
Matalan tai olemattoman jalostusasteen bulkkikamaa, jossa tuotto tehdään suurilla volyymeillä ja pienillä työvoimakustannuksilla.

Lue lisää

Datakeskuksen syövät liikaa sähköä ei hyvä.

Mikä aloituksessa oli pielessä? Onko muuta kuin heittää lokaa toisen päälle?

landlord kirjoitti:

Mikä aloituksessa oli pielessä? Onko muuta kuin heittää lokaa toisen päälle?

Ei varsinaisesti mitään.

Aloitus on vaan turha. Ei mitään uutta infoa vaan pelkkää ympäripyöreää höpinää.
Kemin pitäisi sitä ja tätä jne.. Saman voit käydä sanomassa kaikille Suomen yli 300 kunnalle.

Anonyymi kirjoitti:

Ei varsinaisesti mitään.

Aloitus on vaan turha. Ei mitään uutta infoa vaan pelkkää ympäripyöreää höpinää.
Kemin pitäisi sitä ja tätä jne.. Saman voit käydä sanomassa kaikille Suomen yli 300 kunnalle.

Lue lisää

Millä tavalla turha aloitus?

Ensin todetaan faktat.
Sitten esitetään ongelma.
Tämän jälkeen ehdotetaan syy ongelmalle.
Lopuksi esitetään, miten puututaan juurisyyhyn, joka korjaa ongelmaa.

Millainen aloituksen pitäisi sitten olla, jotta se ei olisi mielestäsi turha?

landlord kirjoitti:

Millä tavalla turha aloitus?

Ensin todetaan faktat.
Sitten esitetään ongelma.
Tämän jälkeen ehdotetaan syy ongelmalle.
Lopuksi esitetään, miten puututaan juurisyyhyn, joka korjaa ongelmaa.

Millainen aloituksen pitäisi sitten olla, jotta se ei olisi mielestäsi turha?

Lue lisää

Sikäli turha, että vaikka esität mitä faktoja, esität ongelmia ja ehdottelet syitä ongelmille, niin se ei johda mihinkään.

Kuten sanoin, samat höpötykset voit kertoa kaikille Suomen yli 300 kunnalle, mutta se ei johda yhtään mihinkään, koska niissä ei ole mitään konkretiaa.

Anonyymi kirjoitti:

Sikäli turha, että vaikka esität mitä faktoja, esität ongelmia ja ehdottelet syitä ongelmille, niin se ei johda mihinkään.

Kuten sanoin, samat höpötykset voit kertoa kaikille Suomen yli 300 kunnalle, mutta se ei johda yhtään mihinkään, koska niissä ei ole mitään konkretiaa.

Lue lisää

Olisiko yksi mahdollisuus pelastaa Kemi aloittaa nopea paikallisjuna yhteys Ouluun. Kemistä tulisi Oulun esikaupunki. Oulussa työssä käyvät voisivat asua täällä. Asunnotkin maksavat kolmasosan Oulun vastaavista. Jotain suunnitelmia tästä ilmeisesti on ollut.

Anonyymi kirjoitti:

Olisiko yksi mahdollisuus pelastaa Kemi aloittaa nopea paikallisjuna yhteys Ouluun. Kemistä tulisi Oulun esikaupunki. Oulussa työssä käyvät voisivat asua täällä. Asunnotkin maksavat kolmasosan Oulun vastaavista. Jotain suunnitelmia tästä ilmeisesti on ollut.

Lue lisää

Niin ja ehkäpä Rovaniemellekin. Turistit voisivat yöpyä täällä ja käydä Rovaniemellä katsomassa joulupukkia nopealla paikallisjunalla.

Anonyymi kirjoitti:

Olisiko yksi mahdollisuus pelastaa Kemi aloittaa nopea paikallisjuna yhteys Ouluun. Kemistä tulisi Oulun esikaupunki. Oulussa työssä käyvät voisivat asua täällä. Asunnotkin maksavat kolmasosan Oulun vastaavista. Jotain suunnitelmia tästä ilmeisesti on ollut.

Lue lisää

Ehkä. Kemi vaan ei voi mitään junayhteyttä yksin aloittaa, eikä Kemi-Oulu radalle mahdu mitään paikallisjunayhteyttä ilman että siihen investoidaan ja paljon.

Anonyymi kirjoitti:

Olisiko yksi mahdollisuus pelastaa Kemi aloittaa nopea paikallisjuna yhteys Ouluun. Kemistä tulisi Oulun esikaupunki. Oulussa työssä käyvät voisivat asua täällä. Asunnotkin maksavat kolmasosan Oulun vastaavista. Jotain suunnitelmia tästä ilmeisesti on ollut.

Lue lisää

Tuollainen nopea junayhteys vastaisi hinnaltaan Orpon "Turun tunnin junaa", joten se voidaan unohtaa.

Anonyymi kirjoitti:

Sikäli turha, että vaikka esität mitä faktoja, esität ongelmia ja ehdottelet syitä ongelmille, niin se ei johda mihinkään.

Kuten sanoin, samat höpötykset voit kertoa kaikille Suomen yli 300 kunnalle, mutta se ei johda yhtään mihinkään, koska niissä ei ole mitään konkretiaa.

Lue lisää

Minusta on huvittava ajatus, että keskustelupalsta olisi jonkinlainen komentokeskus, jonka pitäisi johtaa välittömästi toimiin. Millään muulla ei ole merkitystä.

Käytännössä tämä sinun teoriasi keskusteluavausten merkityksettömyydestä tarkoittaa sitä, että ei kannata keskustella, koska se ei kuitenkaan johda mihinkään. Se on samalla aikaa pelottava ja naurettava ajatus, monta asiaa voitaisiin lakkauttaa saman tien.

Nytkin on moni lukenut perusteluni niistä ongelmista, joihin julkisen sektorin omistajuus johtaa. Moni ei ole välttämättä ajatellut tätä asiaa tällä tavalla. Kun osaaminen ja tietoisuus asioiden vaikutuksista ja niiden merkityksistä leviää, se vaikuttaa ihmisten ajatteluun ja tapaan toimia. Se, että eskaloituuko tämä toiminnaksi, riippuu siitä, ajatteleeko tarpeeksi moni ihminen samalla tavalla. Ainoa tapa vaikuttaa, on juuri tiedon välittäminen, keskusteleminen ja pohdinta.

Siis juuri niitä asioita, joita sinä pidät turhana.

Anonyymi kirjoitti:

Tuollainen nopea junayhteys vastaisi hinnaltaan Orpon "Turun tunnin junaa", joten se voidaan unohtaa.

No ei sitten.

landlord kirjoitti:

Minusta on huvittava ajatus, että keskustelupalsta olisi jonkinlainen komentokeskus, jonka pitäisi johtaa välittömästi toimiin. Millään muulla ei ole merkitystä.

Käytännössä tämä sinun teoriasi keskusteluavausten merkityksettömyydestä tarkoittaa sitä, että ei kannata keskustella, koska se ei kuitenkaan johda mihinkään. Se on samalla aikaa pelottava ja naurettava ajatus, monta asiaa voitaisiin lakkauttaa saman tien.

Nytkin on moni lukenut perusteluni niistä ongelmista, joihin julkisen sektorin omistajuus johtaa. Moni ei ole välttämättä ajatellut tätä asiaa tällä tavalla. Kun osaaminen ja tietoisuus asioiden vaikutuksista ja niiden merkityksistä leviää, se vaikuttaa ihmisten ajatteluun ja tapaan toimia. Se, että eskaloituuko tämä toiminnaksi, riippuu siitä, ajatteleeko tarpeeksi moni ihminen samalla tavalla. Ainoa tapa vaikuttaa, on juuri tiedon välittäminen, keskusteleminen ja pohdinta.

Siis juuri niitä asioita, joita sinä pidät turhana.

Lue lisää

Ainahan voi lämpimikseen keskustella tasolla "Esson baari". Eri asia sitten mihin se käytännössä johtaa, yleensä ei mihinkään.

Onhan tässäkin ketjussa ehdotettu nopeaa lähijunayhteyttä Kemin ja Oulun välille.
Ideana tietenkin hieno, mutta käytännössä toteuttamiskelvoton eri tahojen poikkeavien intressien ja resurssien rajallisuuden vuoksi.

Anonyymi kirjoitti:

Niin ja ehkäpä Rovaniemellekin. Turistit voisivat yöpyä täällä ja käydä Rovaniemellä katsomassa joulupukkia nopealla paikallisjunalla.

Nykyisin junissa on se ongelma ettei niistä näe päivälläkään oikein mitään kun niiden reunoilla rehottaa pusikot. Aikoinaan näky paljon enempi kun maaseuduilla asu ihmisiä jotka raivasivat pusikoita. Toisaalta myös ratojen - teiden reuna-alueet ojitettiin jolloin laajat suoalueet jäivät pusikoiden taakse. Kun oja aluetta eintaida oikein kukaa omstaa ellei valtio niin ne pittää jatkossaki näkyvyyttä, jolloin junassa istuja ei voi nauttia maisemista. Ainoastaa silmiä sahaavaa tunnetta kun pusikot vilisee silmien lähellä.

Eli kaupungin rahat pitäisi käyttää erityisryhmien kulutustarpeita varten ja homma olisi sillä ratkaistu?

Et taida tietää, että terveyspalvelut tai kävelykatujen ylläpito ei kuulu kaupunkien vastuulle.

Anonyymi kirjoitti:

Et taida tietää, että terveyspalvelut tai kävelykatujen ylläpito ei kuulu kaupunkien vastuulle.

Niin tosiaan. Kaikkihan kuuluu nykyään pahoivointi alueiden vastuulle kuten ministeri Juuso muistaa jokaiseen kysymykseen vastata.

Anonyymi kirjoitti:

Niin tosiaan. Kaikkihan kuuluu nykyään pahoivointi alueiden vastuulle kuten ministeri Juuso muistaa jokaiseen kysymykseen vastata.

Sen hän kuitenkin unohtaa sanoa että hallitus antaa rahat joilla alueiden pitää toimia.

landlord kirjoitti:

Eli kaupungin rahat pitäisi käyttää erityisryhmien kulutustarpeita varten ja homma olisi sillä ratkaistu?

Jos asukkaat katsotaan erityisryhmäksi niin näin pitäisi toimia.

Anonyymi kirjoitti:

Sen hän kuitenkin unohtaa sanoa että hallitus antaa rahat joilla alueiden pitää toimia.

Ei kai ministeriltäkään vai vaatia kaikkien asioiden muistamista. Mutta kyllä kansa muistaa.

Anonyymi kirjoitti:

Jos asukkaat katsotaan erityisryhmäksi niin näin pitäisi toimia.

Tuossa oli nimetty juurikin yksi erityisryhmä vanhukset, johon rahat pitäisi käyttää.

landlord kirjoitti:

Tuossa oli nimetty juurikin yksi erityisryhmä vanhukset, johon rahat pitäisi käyttää.

Ja kun lopetetaan terveyspalvelut niin tulevaisuudessa ei tarvita enää vanhuspalveluita koska kukaan ei elä niin pitkää. Elinikä pitäisi saada pudotettua 65 -70 välille. Silloin ei tarvitttaisi hoitokoteja ei eläkemaksuja tarvis korottaa.

Anonyymi kirjoitti:

Ja kun lopetetaan terveyspalvelut niin tulevaisuudessa ei tarvita enää vanhuspalveluita koska kukaan ei elä niin pitkää. Elinikä pitäisi saada pudotettua 65 -70 välille. Silloin ei tarvitttaisi hoitokoteja ei eläkemaksuja tarvis korottaa.

Lue lisää

Miksi terveyspalvelut pitäisi lopettaa tulevaisuudessa?

Eipä niitä täysipäisiä taida enää suuria joukkoja ollakkaan.

Minusta se ei ole valtapuolueista kiinni. Se on yksilöistä ja heidän ajatuksistaan sekä osaamisestaan. Tulokset tosin kemiläisillä yksilöillä eivät ole kovin mairittelevat.

Ei kaupungin yhtiö voi listautua pörssiin.

Edelleen on yksi ala jota Suomessa eii ainakaan virallisesti ole, on bordelli.
Mikäli muistaa oikein jokainen voi myydä itseään, myös seksiä? Eli eikös sitten bordelli ole hyväksyttävä kun siellä on vain bordellin omistaja, ei tietoa.
Kun kaupunki olisi täynnä pieniä näyteikkunoita pienineen tiloineen, tiloissa tosin ilmeisesti pitäisi olla täysin omistus myyjällä muuten tilojen ollessa taloyhtiön tai jonkun muun omistuksessa, tulkinta menee oletukseen "paritus?"

Kaiketi tuotakin jostain voi tiedustella, kunhan ei tyydy yhden virkaosaston päätökseen?

On tosi outoa kun käsittänyt, että on hyväksyttävä yritystominnat kaikissa mikäli jossain muussa EU maassa on hyväksytty.

Sellutehdas työllistää maksimissaan sen 200 työpaikkaa. Välilliset työpaikat on tietekin sitten erikseen, Ainoa mikä jäi tehtaan rakentamisesta jäljelle oli esim se että urheilukentät meni eikä koirat (kaupunkivaltuusto) perään haukkuneet. Ja jäihän siitä jäljelle mahtava höyrypilvi pohjoisen kaupunkialueen ylle. Eipä siellä olisi enää potkupalloa nähnyt pelatakkaan. Eikä metelin takia olisi voinut tuomarin pilliä kuullakkaan.

Miks pitäisi jonkun jossain väittää sellaista?