Tusina on ennen kaikkea kauppiaitten mittayksikkö

Tusinoina on kangastavaran ja rihkaman lisäksi mitattu entisaikaan muutakin. Munia on yleisesti ostettu ja myyty tusinoittain, vaikka niitä varten on ollut toinenkin oma mittayksikkönsä, tiu.
Tusinoissa tai puolissa tusinoissa lasketaan ja myydään monenlaisia kodin pikkutavaroita, lautasten ja lasien lisäksi ruokailuvälineitä, pyyheliinoja, lakanoita ja tyynyliinoja. Napit, nepparit ja hakaset ovat tusinan tai puolen tusinan pakkauksissa. Munat pakataan kuuden tai kahdentoista kappaleen kennoihin. Olutpullot pakataan kuuden kappaleen pahvipakkaukseen tai täyden tusinan sisältävään mäyräkoiraan. Tusinalla on eurooppalaisessa kulttuurissa vahvat perinteet. Miksi?

Tusinan käyttökelpoisuus selviää nopeasti, kun yrittää itse pakata siististi ja tehokkaasti suuren määrän keskenään samanlaisia pikkuesineitä, joiden tarkasta lukumäärästä on oltava koko ajan selvillä. Otetaanpa vaikka kaksitoista ohuen ohuesta lasista tehtyä joulukuusen palloa. Ne voi järjestää keskenään samanmittaisiin riveihin monella eri tavalla. Tusina on jaollinen kahdella, kolmella, neljällä ja kuudella. Kun panee pallot kolmeen riviin neljä palloa rinnakkain, näkee yhdellä nopealla silmäyksellä, että palloja on tosiaan kaksitoista, ja tässä muodostelmassa ne voi kätevästi sijoittaa sopivankokoisen laatikon pohjalle. Kun rivit ovat suoria, niiden väliin on helppo panna pahviliuskat tai muut sopivat tilkkeet, ja pyöreät, helposti särkyvät pallot pysyvät tukevasti paikallaan toisiaan kolhimatta.

Suomessa se on tullut käyttöön viimeistään 150vta lukea että poistakaa.
0-luvun puolimaissa. Sekä sanan että mittayksikön alkuperä on hyvin kansainvälinen. Suomen kieleen sana tusina on lainattu mitä ilmeisimmin ruotsista keskiajan ja uuden ajan taitteessa. Kirjallisten lähteiden avulla aivan tarkkaa lainautumisaikaa ei voi selvittää, mutta sanan äänneasu on sellainen, ettei sitä voi selittää nykyruotsin dussin-sanasta juontuvaksi, vaan sen täytyy edustaa vanhempaa, mahdollisesti mSuomessa se on tullut käyttöön viimeistään 1500-luvun puolimaissa. Sekä sanan että mittayksikön alkuperä on hyvin kansainvälinen. Suomen kieleen sana tusina on lainattu mitä ilmeisimmin ruotsista keskiajan ja uuden ajan taitteessa. Kirjallisten lähteiden avulla aivan tarkkaa lainautumisaikaa ei voi selvittää, mutta sanan äänneasu on sellainen, ettei sitä voi selittää nykyruotsin dussin-sanasta juontuvaksi, vaan sen täytyy edustaa vanhempaa, mahdollisesti muinaisruotsalaista kantaa.

Ruotsista lainattuihin sanoihin on suomessa yleensä lisätty loppuvokaali, koska suomessa kaikki sanavartalot ovat vokaaliloppuisia, mutta tässä tapauksessa myös loppuvokaalin malli on voitu saada ruotsista, sillä eräissä vanhentuneissa yhdyssanoissa kuten esim. dussinatvta lukea että poistakaa.
als »tusinoittain» on ruotsalainenkin sana esiintynyt a-loppuisena. Muinaisruotsalaista kantaa. Ruotsista lainattuihin sanoihin on suomessa yleensä lisätty loppuvokaali, koska suomessa kaikki sanavartalot ovat vokaaliloppuisia, mutta tässä tapauksessa myös loppuvokaalin malli on voitu saada ruotsista, sillä eräissä vanhentuneissa yhdyssanoissa kuten esim. dussinatals »tusinoittain» on ruotsalainenkin sana esiintynyt a-loppuisena.

Näin palstoille joukkoon sattuu varmasti ainakin yksi armoitettu tarinaniskijä. Sitten voikin juhla alkaa, ja kaikilla on varmasti hauskaa.
Eikös teilläkin toverit ole hauskaa keskustan palstalla. Alkaako tästäkin "ramppaus ylläpitoon, että poistakaa, kun ei ole hauskaa.

Hauskaa tai ei, vanhat sanonnat ja säännöt on yhä voimassa mm "kappa" mittaa yhä käytetään. "tuuma" ei ole meidän mitta varsinaisesti ollut pitkään aikaan kun senttimetriin siirryttiin, silti tuuma on monessa mukana yhä. Otan yhden jossa tuumat mukana yhä; auton renkaat, vanteen/renkaan halkasija ilmoitetaan tuumina, renkaan leveys ilmoitetaan sentteinä, renkaan sivun korkeussuhde ilmoitetaan % -prosentteina, esim. 215 leveys milleinä, vannehalkaisijana tuumina 16, sivukorkeus 65 prosentteina leveydestä. Eikä siihen pääty monelle sekamelska, vanteen leveys on tuumina, myös pinnaputien jako vanteella on sekä tuumina joista sävelletty senttikoot, eis, Japanilaisissa ym yleinen 114,3 mm pulttijako, tarkoittaa kehän halkaisijaa, tarkoittaa 4,5 tuumaa. Vanteen keskireikä ilmoitetaan milleinä. Vanteen OFFSET -keskipoikkeama ilmoitetaan milleinä.

Suomen rautateillä kiskot; raideleveys on 1524 milliä. Sekin juontaa tuuma aikaan 60 tuumaa. Siihen on otettu senttisääntö. Viiden jalan eli 1 524 millimetrin raideleveys. Jalka on 30,48 cm, eli 12 tuumaa. jne. Joka Amerikoissa asunut tai käynyt huomannut heidän erilaiset mittansa. Vie aikansa sulattaa niitä, nimimerkillä kokemusta siitä.