Kotisynnytyksistä

Synnytyskomplikaatiot kotisynnytyksen riskinä
27.8.2019Hyvinvointi ja uudistava kasvu, LAMK ProLAMKpub
Kotisynnytykset ovat nousseet trendiksi viime vuosina. Vuonna 2014 kotisynnytyksiä ilmoitettiin 29, kun vuonna 2017 luku oli jo 59. Edelleen suurin osa synnytyksistä tapahtuu kuitenkin sairaaloissa. Kotona synnyttämisessä on hyötyjäkin, kuten infektioiden vähäisyys, äidin itsemääräämisoikeuden toteutuminen ja äidin vähäisempi stressi. Synnytyksissä tapahtuvia komplikaatioita on silti vaikea ennustaa ja komplikaation ilmetessä on usein jo kiire. Vakavat komplikaatiot voivat aiheuttaa lapsen vammautumisen tai jopa lapsen, äidin tai molempien menehtymisen.

Kirjoittajat: Sanna Kuosa, Sini Kovasiipi ja Riitta Airola

Kotisynnytys mielenkiinnon kohteena
Suomessa kotisynnytys on ollut puheenaiheena vuosia ja se kiinnostaa monia. Päätös synnyttää kotona liittyy haluun hallita synnytysprosessia ja synnytyksen aikana tehtäviä päätöksiä. (Uutispalvelu Duodecim 2005.)

Suomessa perheen valitessa kotisynnytyksen tulee heidän itse järjestää tarvittava välineistö kotiinsa sekä avustava lääkäri tai kätilö, sillä kotisynnytys ei Suomessa kuulu viralliseen terveydenhuoltojärjestelmään. Kotisynnytyksistä on kuitenkin viralliset suositukset. Suositusten mukaan naisen, joka suunnittelee kotisynnytystä, tulisi olla terve ja aiemmin ilman ongelmia synnyttänyt. (Jouhki ym. 2017.)

Synnytyksistä suurin osa, vuonna 2017 99,5%, tapahtui sairaaloissa. Kotisynnytykset ovat kuitenkin yleistyneet. Vuonna 2014 suunniteltuja kotisynnytyksiä oli 29, kun vuonna 2017 niitä oli jo 59. (THL 2017.)

Kotona synnyttämisen etuja ovat mm. synnytystoimenpiteiden sekä vakavien infektioiden vähäisyys. Kotisynnytyksen hyötyinä koetaan kotiympäristö, perheen läsnäolo ja itsemääräämisoikeus. (Jouhki ym. 2017) Nämä tekijät ovat tutkitusti todistettu nopeuttavan synnytystä sekä vähentävän kipulääkityksen tarvetta, tällöin myös komplikaatioiden riski pienenee (Pallasmaa & Gissler 2016, 1862).

Synnytykseen liittyy silti aina riski komplikaatioista. Synnyttäjän on hyvä tietää sekä komplikaatioihin altistavista riskitekijöistä ja komplikaatioista että sairaalan keinoista hoitaa ja ehkäistä yleisimpiä komplikaatioita.

Artikkelin pohjana toimii Lahden ammattikorkeakoulussa toteutettu opinnäytetyö, joka koski synnytyskomplikaatioita sekä niiden hoitoa liittyen synnytyspaikkaan. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimuksessa tuotiin esiin yleisimmät synnytyskomplikaatiot, niiden hoito sekä niihin altistavat riskitekijät. (Kuosa & Kovasiipi 2019)

Synnytyskomplikaatioille altistavat tekijät
Synnytys voi olla matalanriskin synnytys, jolloin synnytys etenee normaalisti ja raskaus on täysiaikainen. Raskaus voi kuitenkin muuttua riskiraskaudeksi niin äidin, istukan kuin sikiönkin johdosta (Tekay ym. 2017). Tällöin riski synnytyskomplikaatioille kasvaa eikä kotisynnytystä enää suositella.

Riskiraskaudentekijöitä ovat tietyt äidin olemassa oleva sairaudet sekä äidin paino, ikä ja päihteiden käyttö (VSSHP 2017.) Sikiöön liittyviä tekijöitä ovat kehityshäiriöt, infektiot tai sikiön asettuminen perätilaan. Myös sikiön poikkeuksellinen koko altistaa sikiön synnytyksen aikaiselle hapenpuutteelle. (Timonen & Erkkola 2004.) Riskitekijöistä äidin korkea ikä sekä ylipaino ovat olleet selkeässä kasvussa. Nämä muutokset liittyvät vahvasti yhteiskunnan