Voiko Venäjästä ja USA:sta tulla liittolaisia?

Hän sanoi, että olosuhteet, joissa panttivankeja pidettiin, olivat "käsittämättömiä".
"Oli järkyttävää, mutta ei yllättävää nähdä, kuinka laihtuneita jotkut muut panttivangit olivat tullessaan ulos", hän pohtii.

"Hamas on luonut helvetin maan päälle", hän sanoi ja lisäsi, että on muita, joiden henkinen ja fyysinen terveys oli "paljon huonommassa kunnossa" kuin hänen. Hän vaati kaikkien jäljellä olevien panttivankien vapauttamista viipymättä.

Damarin äiti, joka varttui Beckenhamissa Kaakkois-Lontoossa, lisäsi, että hänen tyttärensä oli "ommeltu kuin neulatyyny" Gazassa.

"Se ei ole mikään ihme, ettei hän saanut hengenvaarallista infektiota", sanoi Mandy Damari.

Damari sanoi olevansa "niin innoissaan" vieraillakseen Isossa-Britanniassa äitinsä kanssa, kun hän oli parantunut ja jäljellä olevat panttivangit vapautetaan.
"Minulla on niin monia ihmisiä, joita haluan henkilökohtaisesti kiittää siitä, että he auttoivat minua saamaan elämäni takaisin."

Ison-Britannian pääministeri Sir Keir Starmer on kutsunut pariskunnan Downing Streetille, joka puhui aiemmin Damarin kanssa puhelimessa.

Tuon keskustelun aikana hän sanoi, että häntä oli pidetty vankeudessa YK:n tiloissa. YK:n Gazan virasto on vaatinut riippumatonta tutkintaa syytöksestä.

Hamas otti yhteensä 251 panttivankia hyökäessään Israeliin 7. lokakuuta 2023, ja lisäksi 1 200 ihmistä sai surmansa.
Hyökkäys laukaisi sodan, joka on tuhonnut Gazan. Israelin sotilaallinen hyökkäys tappoi ainakin 48 365 ihmistä alueen Hamasin johtaman terveysministeriön mukaan.

Tulitauon ensimmäinen vaihe astui voimaan 19. tammikuuta, jolloin 33 israelilaista ja viisi thaimaalaista panttivankia vapautettiin vastineeksi noin 1 900 palestiinalaisvangista.

Tehtiinhän aikoinaan Molotow- Ribbentropp sopimuskin.

Otan nyt kantaa vain otsikkoon. Tekstihän ei millään muotoa vastaa otsikon sisältöä, joten on vaikea ymmärtää, miksi se on tuossa mukana.

On mahdollista, että USA ja Venäjä voivat liittoutua jollakin tasolla. Tämä on mahdollista sen vuoksi, että molemmissa maissa on nyt vallalla samanlainen poliittinen ideologia. Se on nationalistinen, kristillis-konservatiivinen aate. Eurooppa on jäänyt edustamaan - sellaisten maiden kuin Kanadan kanssa - vapaata demokraattista, ihmisoikeuksia ja sopimuksia kunnioittaavaa sosiaaliliberalismia. USAssa demokraattinen puolue edustaa edelleen tätä euroopplaista mallia. Siis äärioikeistoaalainen aate yhdistää USAta ja Venäjää tällä hetkellä, koska Trumpin hallinto pitää valtaa USAssa. Tilanne voi USAn osalta muuttua seuraavissa presidentinvaaleissa, mutta Venäjän osalta muutosta ei ole nähtävissä.

Trumpin ulkopolitiikassa päävastustaja on Kiina. Kiinakin voi osittain henkiä samaa aatemaailmaa kuin Trump ja Venäjä, mutta mikään kristitty maahan Kiina ei ole, joten tässä on selvä ero näiden välillä. Kiina on myös USAlle vakavasti otettava kilpailija taloudessa, kun taas Venäjä on siinä höyhensarjaa verrattuna USAhan ja Kiinaan. Trump voi pyrkiä heikentämään Kiinaa houkuttelemalla Venäjän kumppanikseen. Se tarkoittaisi, että USA lopettaisi omalta osaltaan pian talouspakotteet ja alkaisi suosia Venäjän kauppaa osana tätä politiikkaa. Venäjäb intressi suosutua tähän olisi vähentää sen Kiina-riippuvuutta. Venäjähän on muutoin ajautumassa nopeaa tahtia Kiinan vasallivaltioksi. Koska Venäjän ja Trumpin aatteellinen maailmankuva on hyvin samanlainen, tämä liitto ei olisi mikään epäpyhä liittouma. Tietysti perinteisemmässä amerikkalaisessa aatemaailmassa se tuntuu katastrofilta. Mutta sitä perinteistä näkemystä USAssa edustavat vain niukassa vähemmistössä olevat demokraatit.

Hamasista voi todeta sen, että tämä terroristijärjestö on pitänyt valtaa Gazan alueella. Länsirannalla on toiminut maltillisempi Al Fatah. Gazan alueen Fatah menetti Hamasille. USA on kaiketi tukenut aina Fatahia, jopa aseellisesti. Sen sijaan Israel on yllättäen tukenut Hamasia.

Tosiasiallisesti Israel ei tietenkään tue Hamasia, mutta se on radikaalina terroristijärjestönä Israelille poliittisesti mieluisampi kuin maltillinen Fatah. Hamasia vastaan voi taistella aina asein, koska Hamaskin taistelee asein. Sen sijaan Fatah on valmiimpi erilaisiin neuvottelratkaisuihin. Ja se on taas Israelille kiusallisempi asia. Kahden valtion malli on helpompi torjua Hamasin kuin maltillisten avulla. Hamasin niskaan voidaan aina kaataa pahan rooli, Fatahin osalta se on paljon vaikeampaa.

Hamasin isku on tietysti täysin tuomittava. Hamasin tuhoaminen ei kuitenkaan edellytä totaalista kansanmurhaa Gazan alueella. Israel harjoittaa myös YK:ssä moneen kertaan laittomaksi tuomittua siirtokuntapolitiikkaa, missä se ryöstää itselleen palestiinalaisten omistuksessa olevia maa-alueita.

Kokonaisuudessa Palestiinan alueen konflikti on monisyinen ja sen vuoksi vaikeasti ratkaistavissa. Välillä osapuolet lähentyivät toisiaan, mutta Hamasin, Hizbollahin ja Netanjahun aikana konflikti on koko ajan kärjistynyt. Ongelma ei ratkea, ellei aleta kunnioittaa palestiinalaisten perusteltuja oikeuksia toisaalta ja Israelin yhtä perusteltua turvallisuutta toisaalta. Asiaa hankaloittaa se, että mukana on ulkopuolisia vaikuttajia, joista merkittävimmät ovat Iran ja USA. Näistä USA on toiminut usein rauhoittavana osapuolena, mutta Trump tuntuu tässäkin olevan provosoiva osapuoli Iranin tapaan.