Sitra: "Kansantalouden ongelmien juurisyy on yksityisellä sektorilla"

Kokoomus pyrkii ajamaan yksityisen sektorin yritysten etuja. Pitää saada näyttämään huonolta, että yrityksille saa paremmat oltavat.

Politiikko valehtelee aina, kun suunsa aukaisee suunsa. Nyt on vaalit tulee on vielä tärkeämpää VALEHDELLA.

Varmasti olisi myös mahdollista leikata poliitikkojen määrää eri sektoreilla. Hyvinvointialueiden muodostuminen tosin vain kasvatti poliitikkojen määrää tässä maassa, kun jokaisella hyvinvointialueilla on se oma lauma poliitikkoja byrokratiaa pyörittävien virkamiesarmeijoiden lisäksi.

Joo, lisää veroja, niin työn tekemisessä ei ole mitään mieltä.
Se varmasti palkitsee yrittämään 😁🤡🤡

Anonyymi kirjoitti:

Joo, lisää veroja, niin työn tekemisessä ei ole mitään mieltä.
Se varmasti palkitsee yrittämään 😁🤡🤡

Kun jotkut luistavat verojen maksamisen suhteen, niin kaikki muut sitten kärsivät. Valtiolta jää kymmeniä miljoonia, ellei jopa yli sata miljoonaa saamatta veroja vuosittain.

Anonyymi kirjoitti:

Kun jotkut luistavat verojen maksamisen suhteen, niin kaikki muut sitten kärsivät. Valtiolta jää kymmeniä miljoonia, ellei jopa yli sata miljoonaa saamatta veroja vuosittain.

Lue lisää

Ja kun valtiolla on vähän rahaa, niin pitää joko ottaa lisää velkaa, tai karsia palveluista. Verotuksesta kun jäi ne rahat tulematta.

Eikös tämä ole ihan sama kuin aloituskin?
Sama tarina, sama ihminen, sama raportti.
Et ole ilmeisesti lukenut raporttia?

Ainakin tuossa on tunnustettu, ettei julkinen sektori tuota mitään vaan ainoastaan kuluttaa sitä, mitä yksityinen saa aikaan.

Sen sijaan, että yritetään keksiä keksijöitä, pitäisi kautta linjan antaa ihmisille toivoa siitä, että omalla työllä voi rikastua. Kun katsotaan kehitysmaita, niin niissä innovaatioita tehdään liukuhihnalta koska keksijä hyötyy siitä ja pystyy merkittävästi parantamaan asemaansa.

Innovaatiot tulevat, kun niillä voi rikastua. Yleensä ne, jotka keksivät uutta, tekevät itseään säästelemättä töitä koska tietävät sen kannattavan. Meillä taas tietää, ettei milloinkaan saa takaisin edes keskivertopalkkana niitä tunteja, joita on käyttänyt.

Pääomaverot kokonaan pois ja työn verotus puoleen.

Joo, ihmisten ostovoima on pienentynyt. Eihän ihmiset kuluta, ellei ole rahaa, jota kuluttaa.

Mikä onkaan aina se syy ja mikä seuraus. Yritykset eivät esim. halua maksaa sellaista palkkaa, että sillä ihmiset pärjäisivät. Kun ihminen joutuu palkan jatkeeksi hakemaan tukia, niin silloin käytetään tukien maksamiseen valtion kassasta varoja, eli veronmaksajat osallistuvat tavallaan myös palkanmaksuun. Päälle sitten verojen välttely ja veronkierto, joka myös aiheuttaa valtion kassaan vajetta. Vajetta pyritään sitten kuromaan umpeen eri menetelmin. Jos ei oteta lisää lainaa, niin sitten pitää karsia palveluista.

Anonyymi kirjoitti:

Mikä onkaan aina se syy ja mikä seuraus. Yritykset eivät esim. halua maksaa sellaista palkkaa, että sillä ihmiset pärjäisivät. Kun ihminen joutuu palkan jatkeeksi hakemaan tukia, niin silloin käytetään tukien maksamiseen valtion kassasta varoja, eli veronmaksajat osallistuvat tavallaan myös palkanmaksuun. Päälle sitten verojen välttely ja veronkierto, joka myös aiheuttaa valtion kassaan vajetta. Vajetta pyritään sitten kuromaan umpeen eri menetelmin. Jos ei oteta lisää lainaa, niin sitten pitää karsia palveluista.

Lue lisää

Yritykset maksavat sitä palkkaa, millä ihmiset tulevat töihin. Ylärajana on kuitenkin se, että työ tuottaa enemmän kuin palkkaaminen maksaa.

Työn tekijä taas menee töihin, kun siitä saa tarpeeksi paljon enemmän kuin mitä vapaa-ajalla ja kelakorvauksella on arvoa.

Molemmat asettavat omat rajansa. On turha syyttää työnantajaa työntekijän päätöksestä tai toisin päin.

Anonyymi kirjoitti:

Yritykset maksavat sitä palkkaa, millä ihmiset tulevat töihin. Ylärajana on kuitenkin se, että työ tuottaa enemmän kuin palkkaaminen maksaa.

Työn tekijä taas menee töihin, kun siitä saa tarpeeksi paljon enemmän kuin mitä vapaa-ajalla ja kelakorvauksella on arvoa.

Molemmat asettavat omat rajansa. On turha syyttää työnantajaa työntekijän päätöksestä tai toisin päin.

Lue lisää

Työttömyys on kapitalismille hyväksi, mutta siitä huolimatta vasemmisto ei halua patistaa ihmisiä töihin.

Oikeisto taas haluaa kaikki töihin.

Tuntuu siltä, että Kokoomus on marxilainen ja Vasemmistoliitto kapitalisti.

Anonyymi kirjoitti:

Yritykset maksavat sitä palkkaa, millä ihmiset tulevat töihin. Ylärajana on kuitenkin se, että työ tuottaa enemmän kuin palkkaaminen maksaa.

Työn tekijä taas menee töihin, kun siitä saa tarpeeksi paljon enemmän kuin mitä vapaa-ajalla ja kelakorvauksella on arvoa.

Molemmat asettavat omat rajansa. On turha syyttää työnantajaa työntekijän päätöksestä tai toisin päin.

Lue lisää

Monelle yritykelle minimipalkka = maksimipalkka. Monet isot yritykset eivät maksa sen suuruista palkka, jonka voisivat maksaa.

Alla on ilta-sanomissa aikoinaan ollut aihetta käsittelevä tarina.


"Marx ja Ford tajusivat molemmat tulonjaon tärkeyden.

Toissa vuosisadan suuri talousfilosofi Karl Marx oli ennemmin kommunisti kuin kapitalisti, kun taas viime vuosisadan suuri teollisuuspamppu Henry Ford oli kapitalisti eikä kommunisti.

Silti yksi kummankin kirkkaimmista oivalluksista oli suurin piirtein sama:

Tuotannon hedelmät, talouskasvu, tulisi jakaa kohtuullisen tasapainoisesti pääoman ja työvoiman välillä. Jos liian suuri osa tuloista päätyy voittoina pääoman omistajille ja liian pieni osa heruu palkkoina tuotannon tekevälle työväelle, seuraa tästä ennen pitkää talouden lamaantumista ja lopulta pääoman ja työvoiman välirikko ja yhteenotto.

Marx ennusti ehkä turhankin synkästi kapitalistisen markkinatalouden ennen pitkää kohtaavan kohtalonsa tuon luokkasodan melskeissä, mutta hän filosofoikin aiheen näkymiä teollisen vallankumouksen alkupuolella.

Ford tarkasteli aihetta teollisen aikakauden rajuimman laman keskellä 1930-luvulla, kun hän päätti ainakin yrittää korjata tuhoisan kehityksen suuntaa paremmaksi. Hän ryhtyi taistelemaan lamaa vastaan nostamalla autotehtaidensa työntekijöiden palkkoja.

Aikansa suurimpiin kapitalisteihin kuulunut Ford oivalsi, että lama-aikaan yleiset irtisanomiset ja palkkojen alennukset pahensivat yleistä talouden lamaannusta. Ja että hänenkin olisi turha jatkaa autojen valmistusta, ellei kansalla ollut varaa niiden ostamiseen.

Hän tajusi, että teollisuuden kustannusleikkaukset olivat yhtä kuin työvoiman tulojen leikkauksia, jotka olivat omiaan heikentämään kotitalouksien ostovoimaa ja koko kansantalouden kysyntää. Siksi hän tajusi myös sen, että tie talouden toipumiseen ei löydy kustannusleikkauksista vaan palkkojen, ostovoiman ja kysynnän kasvusta."