Ihanaa alkavaa viikkoa

No kuhan se jää yhteen kertaan niin kyllä sen kestää

Moni tulee ja jää, eikä ihme.

Anonyymi kirjoitti:

Moni tulee ja jää, eikä ihme.

Perjantai-iltana, kun aurinko laski Lieksan ylle kuin raskas verho ja Muskotin halvin olut oli jo alkanut vaikuttaa, Jukka ja Hilkka istuivat sohvalla tekemässä suuria suunnitelmia.

– Nyt kuule Hilkka, Lieksaa aletaan kehittää "positiivisen kautta" ja "ongelmia ratkaisten", Jukka tokaisi ja kaivoi teemakkaran paketista.

Hilkka röyhtäisi niin, että Pirre-kissa putosi sohvalta.

– No nyt on saatana mielenkiintoinen taktiikka. Että annetaan vaan olla kaikki päin helvettiä, mutta hymyillään niin perkeleesti?

Jukka nyökkäsi.

– Just niin!

Hilkka kaatoi loput oluestaan suuhun ja julisti:

– Ei saatana, nyt on meidän aika auttaa Lieksaa!

Ja siitä se lähti.

Miten työttömille saadaan parempi elämä?
Ensimmäinen ongelma, jonka Jukka ja Hilkka päättivät ratkaista, oli työttömien hyvinvointi.

– Nyt tuplataan työttömyystuet, Jukka julisti ja nousi seisomaan.

– Ei, triplataan! Hilkka huusi takaisin.

– Ja jokaiselle Kelan asiakkaalle annetaan valtion tarjoama viinapaketti!

– Ja moottorikelkka!

– Ja jos joku haluaa lähteä töihin, niin siltä pitää perse verottaa!

Hilkka nyökkäsi.

– Mieti ny saatana… joku herää kello kuusi, lähtee töihin, kituuttaa koko päivän, kuuntelee jotain äkäistä pomoa ja palaa kotiin aivan loppuun palaneena.

Jukka hieroi leukaansa.

– Helvetin huono tapa elää.

Hilkka avasi uuden oluen ja murahti.

– Ihan kun joku tykkäis siitä.

Jukka kaatoi loput teemakkarat lattialle Pirrelle, joka vain haistoi niitä ja poistui keittiöön paheksuen.

– Pirre ei ymmärrä työväen taistelua, Jukka totesi.

Lieksan Suuri Pelastusoperaatio
Jukka ja Hilkka päättivät, että kukaan ei saisi jäädä kärsimään turhasta työnteosta. Niinpä he suuntasivat Lieksan kaduille pelastamaan sieluja.

Ensimmäisenä vastaan tuli Pentti, joka yritti suunnata yövuoroon paikalliselle varastolle.

– Pentti, saatana, mihin meet? Jukka karjaisi.

– Töihin, vastasi Pentti väsyneenä.

Hilkka astui hänen eteensä.

– Nyt perkele takas kotiin!

– Mutta kun…

Jukka tempaisi taskustaan oluttölkin ja painoi sen Pentin käteen.

– Nyt otat tuon ja mietit elämää uusiksi.

Pentti vilkaisi tölkkiä, sitten Lieksan pimeää katua… ja lopulta kääntyi kannoillaan ja lähti kotiin.

– Yksi sielu pelastettu! Hilkka tuuletti.

Poliisi saapuu – taas
Mutta eihän tämä hupi voinut jatkua loputtomiin. Jossain vaiheessa joku saatanan moraalinvartija soitti poliisit paikalle.

Kun Lieksan partioauto kaarsi torille, Jukka seisoi patsaan päällä ja julisti:

– Työttömyys on kansalaisoikeus!

Hilkka pyöri maassa ja huusi:

– Meidän täytyy suojella tätä elämäntapaa!

Poliisit nousivat autosta ja katselivat hetken näkyä.

– No niin, mitäs täällä nyt taas on meneillään?

Jukka kiipesi alas ja tokaisi:

– Me viedään Lieksaa eteenpäin "positiivisen kautta".

Hilkka komppasi:

– Ja ratkaistaan ongelmia sillä, että niitä ei ajatella!

Poliisit vilkaisivat toisiaan ja huokaisivat.

Pirre-kissa ilmestyi torille ja katsoi tapahtumaa ilmeellä, joka kertoi, että se harkitsi lähtevänsä Ruotsiin seuraavalla lautalla.

– Jukka, Hilkka… painukaa kotiin, ja pysykää siellä, poliisi komensi.

– Mutta meillä on vielä kehityshommia! Jukka yritti selittää.

– Kotiin. Nyt.

Jukka ja Hilkka katsoivat toisiaan ja nyökkäsivät.

– Lähetään Muskotiin hakeen lisää olutta, Hilkka kuiskasi.

– Helvetin hyvä idea, Jukka myhäili.

Ja niin he häipyivät yön pimeyteen, Lieksan suurimmat visionäärit, joiden unelmat olivat suuremmat kuin koko vitun maailma....