Kekkosen ajan rauhan ulkopolitiikasta...

Se sotakiimaisten amerikanherkku loppui lyhyeen!

"Suomalaisten täytyy olla valmiita köyhtymään Ukrainan vuoksi" -Kokoomus-

MunakarvaKapi täällä ainoana asiallisia viestejä poistelee.

"on joillekkin liikaa"

Kikki kii, kikki kii
Tuo voihkaisu on niin lohduton

Sanna on hankkinut turvapaikan Tony Blair instituutista, jota rahoittaa sama taho joka järjestää maailmalla vallankaappauksia, sotia, kidutuksia ja murhia.

Trump tekee sen mitä JFK yritti yli 60 vuotta sitten, mutta CIA onnistui murhaamaan hänet.
Trumpin murhaaminen ei tule onnistumaan, (sitä on yritettu ainakin 2 kertaa).

Suomi oli jatkuvat painostuksen ja pelon alla Kekkosen aikaan ja vain Neuvostoliiton omat sisäiset ristiriidat piti Suomen turvassa.

Zelenskyin viimeiset jauhobileet voi alkaa:

https://www.youtube.com/shorts/UkmI1BHAr8I

Kekkosen ajan rauhanpolitiikka oli vaihtoehtodotonta. Kremlistä kerrottiin meille mikä on sallittua ja mikä ei. Omaehtoinen liikkumatila oli olematon. Asemamme oli tässä kohdin suunnilleen sama kuin Venäjän nykyisellä etupiirivaltiolla Valko-Venäjällä. Tottele tai itke ja tottele. Kekkosen ajan politiikka ei ollut mitään erityisen realistista rauhanpolitiikkaa. Se toki tähtäsi vakauden ylläpitämiseen, mutta Suomen politiikalla ei ollut mitään merkitystä siihen, vallitsiko rauha vai. Se ratkaistiin ihan muualla. Kriittisiä kohtia olivat Kuuban ohjuskriisi, Berliinin kriisi, Unkarin kansannousu ja Prahan kevät. Nämä kiristivät lännen ja idän välit. Suomen asema NL:n liittolaisena määriteltiin YYA-sopimuksessa. Jos siis sota olisi syttynyt. Suomem tykkien piiput olisivat osoittaaneet länteen päin, jos ei vapaaehtoisesti niin sitten neukkujen ohjaaamina. Suomi olisi ollut auttamattomasti eturintaman maa YYA-sopimuksen vuoksi. Kyllä lännessä osattiin lukea, mitä sopimus sisälsi.

YYA.sopimus oli se, joka ei ollut Suomelle myönteinen asia. Se määrittiin NL:n ajan ulkopolitiikan. NL:n hajottua, Suomi vapautui sopimuksesta ja muuttui niin täysvaltaiseksi valtioksi kuin mahdollista ja siirtyi läntiseen viiteryhmään, mihin me arvojemme perusteella kuulumme. Turvallisuuspoliittisest ratkaisut perustuvat tietysti kumppanuuteen niiden kanssa, jotka jakavat arvomaailmamme. Venäjän hyökkäyssota viimeistään osoitti, että valintamme oli oikea. Suomen ei tule valita Unkarin tapaista demokratian murentamista ja siirtymää kohden neukkutyylistä diktatuuria ja neukkujen fasistisia arvoja.

Sota loppuu kun Ukrainan armeija antautuu.
Suomen armeijankin täytyi antautua 1944 ja kääntää aseet natseja vastaan, se on ainoa vaihtoehto tässä tilanteessa.

https://www.youtube.com/watch?v=Mdq2MwJ16ZM&t=2670s

18 viestiä poistettu, liberaali klopalistien wokellus on sellaista törkyä häviön keskellä, että se poistetaan.

Suomen kansaa yritetään valtamedian avulla pitää järjettömyyden unessa.
Hullut euroviisut, salkkarit, huumeet, porno.
Vetäkää vain käteen, kyllä se siitä.

”IHMISELLÄ ON LAUMAELÄIMEN TAIPUMUS SEURATA JOHTAJAA JA OLLA HERKÄSTI VAHVEMMAKSI MIELLETYN PUOLELLA.
Narsistinen henkilö voi alkaa kiusata muita, jos hänen tavoitteensa eivät täyty. Lauerman mukaan narsisti voi kuitenkin olla hyvässä tasapainossa, jos häntä palkitaan aikaansaannoksistaan, jolloin tavoiteltu asema pysyy kiusaamatta muita. Jos narsistista tulee kiusaaja, hän kykenee saamaan ympärilleen tukijoukot. Lauerman mukaan syy on yksinkertainen.
Miksi narsismia ihailtiin 1990-luvulla?” IL 24.3.2025

Ihmettelin kun yksi ystävä ei puolustanutkaan oikeaa totuutta, vaan luonnehti nimellisesti tuntemaansa henkilöä siten, että hänhän on kunnioitettu rakas veli, kristittyjen rakkaudessa.
Kiitos professori Lauerman, sain häneltä narsisteja käsittelevästä jutustaan siihen ymmärrettävän vastauksen. Pappi on luonnollisesti substanssihenkilö uskonyhteisössä ja siksi totuus oli toissijainen kriteeri kun hän, seurakunnan asettama… oli samaa mieltä ja puolusti pappia ja papin totuutta objektiivista totuutta vastaan. Itse asiassa oli toinenkin syy. Se oli viitekehys, josta määrittyi myös kyseisen henkilön oma arvonanto arvoyhteisössä.

Juuri tuollaista Jeesus vastusti puhuessaan fariseuksia ja kirjanoppineita vastaan. Jeesus voimakkaasti painotti armoa ja totuutta.

Keskiajalla Roomalaiskatolisen inkvisitiolaitoksen hegemoniallinen totuustulkinta korosti myös ja erityisesti hengellisen regiimin arvovallan merkitystä henkisen ja hengellisen vallan käytössä. Se johti inkvisitiolaitoksen ja noitavainojen kehittymiseen osana totuusmäärityksiä ja oikeudenkäyttöä myös maallisena valtajärjestelmänä.

Tuota vastaan olivat myös Mooses ja Martti Luther. Kahdeksas käsky: Älä sano väärää todistusta lähimmäisestäsi. Lutherin käskyjen selitykset on jokaisen myös kristityn ja tuomarin, asianajajan sekä jossakin suhteessa oikeudellisen argumentoinnin parissa työskentelevän syytä huolellisesti ja ajatuksella lukea ja reflektoida suhteessa omiin ajatuksiinsa ja totuuden ja oikeuden sekä ihmissuhteiden määrittelyihinsä. Tämä siitä huolimatta, että pahantahtoisuus usein voittaa hyväntahtoisuuden ja intressisyydet ja omaksutut arvot usein motivoidaan ja perustellaan näennäisen oikeutuksen, lain ja oikeuden varjolla.

Hän, ”ystävä”, josta kerroin aluksi, toimi kuin Lauerman kuvauksessa. Hänen mielipiteensä oli myös se, että jos on kannetta toista vastaan, on syytä pyytää asianosaiset keskustelemaan ja sopimaan asiat kuten kristityillä on tapana.
Niinpä!!! Hänen oletuksensa oli, ettei keskustelua oltu haluttu avoimesti ja objektiivisten tosiasioiden pohjalta valmiita keskustelemaan mielivallan kohteen keskustelupyynnöstä huolimatta.
Hänen asenteensa oli papin puolella. Lauerman määritys piti siis tässäkin tapauksessa hyvin paikkansa. Siihen tulkintaan totuudesta kyseisellä ”ystävällä” oli toki henkilökohtainen motiivi. Niinhän se usein on. Silloin myös usko, uskonto ja politiikka ”lyövät kättä” ja vahvemman ja voittajan puolella ollen ”ehkä” hyötyy enemmän oman arvon kasvun ja omahyväisyyden näkökulmista.

Se on surullista, koska se paljastaa kaksinaismoralismin, joka ei muuksi muutu myöskään Jumalan kasvojen edessä, vaikka mentäisiin arvokkaammaksi koetun selän taakse arvostelemaan, arvioimaan ja huutelemaan.

Suurimmalla ja rehdeimmällä rakkaudella tämän kirjoitan! Ja oikean tiedon oikeutuksella. Tässä voi vain sanoa niin kuin Martti Luther:

”Luther Wormsin valtiopäivillä (1521)
Taustaa
Luther oli julistettu kerettiläiseksi ja kirkonkiroukseen. Muutamat ruhtinaat, jotka halusivat käyttää Lutheria omien tavoitteidensa saavuttamisessa, vaativat keisarin kutsumaan kapinallisen Wormsiin. Lutherilta odotettiin, että hän siellä kirkon ja myös keisarin toiveen mukaan peruuttaisi oppinsa. Lutheria kannattaneiden ruhtinaiden tarkoituksena oli tällä tapauksella heikentää Rooman valtaa Saksassa.
Myös itse Saksin vaaliruhtinas Fredrik Viisas vaati Lutheria käyttämään tilaisuuden hyväkseen.
Matka Wormsiin
Niinpä Luther lähti 2. huhtikuuta 1521 kohti Wormsia. Jo matka valtiopäiville oli kaikkea muuta kuin kirkon toivoma katumusmatka. Kapinallisen matka Wormsiin oli enemmänkin voittosaattue: Kaikissa paikoissa Luther otettiin innolla vastaan.
Hän saarnasi Erfurtissa, Gothassa ja Eisenachissa. Myös Wormsissa, mihin hän 16. huhtikuuta saapui, ihmiset ottivat hänet juhlien vastaan.
Luther valtiopäivillä
Lutherin kerrotaan esiintyneen valtiopäivillä asiallisesti, viisaasti ja harkitusti. Kahteen otteeseen Lutheria kehotettiin perumaan oppinsa keisarin edessä. Luther ei kuitenkaan nähnyt mitään syytä perua ajatuksiaan ja teesejään, vaan lausui kuuluisat sanansa: "Ellei minua saada vakuutetuksi Raamatun todisteiden ja selvien järkisyiden avulla - paaviin ja kirkolliskokouksiin yksinään en luota, koska on tunnettua, että ne ovat monta kertaa erehtyneet ja puhuneet ristiin - niin esittämäni raamatunkohdat vakuuttavat minut. Olen sidottu Jumalan sanaan. Sentähden en tahdo peruuttaa mitään, koska ei ole oikein eikä hyödyllistä toimia omaatuntoaan vastaan. Jumala minua auttakoon. Aamen."
Kuuluisat sanat "Tässä seison enkä muuta voi!" eivät ilmeisesti ole peräisin Lutherin suusta.


Minä selvisin!
Lähdettyään oikeudenkäyntisalista Lutherin kerrotaan huudahtaneen helpottuneena: "Minä selvisin!" Ja niin hän selvisikin: Luther päästettiin vapaasti lähtemään, koska hänen saamansa turvakirja suojasi häntä vielä 21 päivää. 25. huhtikuuta Luther lähti paluumatkalle.
Kun Luther ja häntä tukevat ruhtinaat olivat jättäneet Wormsin, keisari julisti Lutherin lainsuojattomaksi.
Paluumatkalla toukokuun 4. päivänä vaaliruhtinas Fredrik Viisas antoi "siepata" Lutherin. (Luther tiesi tästä.) Näin tehtiin toisaalta lainsuojattoman turvallisuuden takia. Toisaalta nähtiin hyväksi, että hän olisi jonkin aikaa poissa julkisuudesta. Huhuttiin jopa, että hän olisi kuollut. Toimenpide suojeli myös vaaliruhtinasta itseään. Hänhän suojeli ja piilotteli kirkon kiroamaa kerettiläistä.
Luther vietiin eristettyyn Wartburgin linnaan ja uskonpuhdistusliike sai aikaa vahvistaa asemiaan.” (Wikipedia)

Keskiajan lopun Roomalaiskatolilainen inkvisitiohenki pulpahtelee aina aika-ajoin. Myös nykyään! Herremmaksi koettua peesatessa totuus muuttuu toissijaiseksi ja ystävyys suhteelliseksi. ”Kun vääryys saa vallan, rakkaus monissa kylmenee.” …maallisen oikeuden eteen… (Lue tarkemmin raamatusta.) Ulkokullaisuus? Mihin synnin kategoriaan sinä sen luokittelisit?

Tuhoisaa ulkopolitiikkaa edelleen.

Kekkonen oli todellinen isänmaan mies. Parempaa ei ole ollut eikä suurella todennäköisyydellä tulekaan.

Sosialistit ja kypäräpäiset papit juorusivat Lontooseen ja Washingtoniin valheita, jotta Kekkosen asema heikkenisi. He siis kusivat telttaan.

Vastaavaa harrastivat myöhemmin Lehtinen ja Rautkallio. Muuhun he eivät kyenneet. He eivät edes käsittäneet, että Kekkonen kuoli jo vuonna 1986.

Tämä ylös.