Aika oikealle johtajuudelle

Menee niin huonosti, että alkaa melkein naurattaa

Viisi vuotta huonoja uutisia on tehnyt suomalaisista lamaantuneita. Johtajuudelle olisi käyttöä.

Sitran tutkimuksen mukaan vain 18 prosenttia suomalaisista uskoo Suomen parempaan tulevaisuuteen.
Pessimismi on kasvanut vuodesta 2023, ja vain 11 prosenttia uskoo ihmiskunnan parempaan tulevaisuuteen.
Poikkeusolot 2020-luvulla, kuten koronapandemia ja Venäjän hyökkäyssota, ovat vaikuttaneet suomalaisten näkemyksiin.
Suomalaisten usko omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa on heikentynyt, ja vain 15 prosenttia uskoo voivansa vaikuttaa asuinkuntansa tulevaisuuteen.

Kun viisi suomalaista seisoo rivissä, vain yksi uskoo että Suomella on edessään nykyistä parempi tulevaisuus. Valoisiin näkymiin luottaa enää 18 prosenttia. Näin kertoo Sitran neljäs tulevaisuusbarometri. Siihen haasteltiin yli 3 200:aa suomalaista.

Vertailukohdaksi voi ottaa edellisen, vuoden 2023 eduskuntavaalien alla tehdyn Sitran kyselyn. Siihen nähden mielet ovat muuttuneet yhä mustemmiksi, sillä tulevaisuuteen luottavien osuus on laskenut peräti 11 prosenttia. Aineisto ei ole aivan tuoretta, sillä kysely toteutettiin joulu-tammikuussa, eikä vastauksissa siten näy viimeisten viikkojen kaoottista maailmanpolitiikkaa.

Ei ole hääviä näkymää koko ihmiskunnallakaan. Sen parempaan tulevaisuuteen luottaa vain 11 prosenttia. Tästä ei ehkä ilman mustaa huumoria tokene.

Surkeita tuloksia ei pidä ihmetellä. Koko 2020-luku on mennyt poikkeusoloissa. Koronapandemian jälkeen koettiin vain lyhyt kirkas hetki ennen hintojen ja korkojen nousurallin alkua ja Venäjän hyökkäyssotaa. Nyt sodassa eletään käännekohtaa, josta voi seurata Euroopassa mitä vaan.

Samaan aikaan kotimaassa on velkaantumisen hillitsemiseksi heikennetty työttömyys- ja sosiaaliturvaa samaan aikaan, kun työttömyys on kasvanut Orpon hallituksen aikana suunnilleen sadalla hengellä jokaikinen päivä. Oppositio on päässyt solvaamaan oikeistolaista talouspolitiikkaa, mutta Euroopan talouden yskimiselle ja korkotasolle hallitus ei ole voinut mitään. Leikkausten ajoitus ei ole osunut nappiin, mutta aikataulun saneli realismi.

Suomikin joutuu Venäjän uhan takia investoimaan puolustukseensa rahaa. EU:n velkasääntöjen joustavoittamisen takia puolustusmenot eivät vie velkaantumista yli sallitun. Silti jostain muista valtion menoista nämäkin rahat ovat pois.

Suomalaisten usko omiin vaikuttamismahdollisuuksiinsa on murentunut. Vain 15 prosenttia vastaajista sanoo, että voi vaikuttaa oman asuinkuntansa tulevaisuuteen – ja tulossa ovat sentään kunta- ja aluevaalit. Noin joka viides arvelee, että päättäjillä on innostavia visioita asuinkunnan tulevaisuudesta, hyvinvointialueiden vielä vähemmän. Tilausta olisi ylipäätään sellaisille päättäjille ja johtajille, jotka osaisivat kertoa vakuuttavasti, miten vaikeuksista noustaan, kuten aina tähänkin asti.

Alueellisesti luvuissa ei ole isoja eroja, mutta Pirkanmaa on maakunnista valoisin. Täällä 37 prosenttia ihmisistä uskoo oman kunnan parempaan tulevaisuuteen ja neljännes huonompaan. Vastaajia oli tosin vain 268. Tämän joukon mielestä uhkakuviakaan ei näy aivan niin paljon kuin keskivertosuomalaisten.

AAMULEHTI.FI Pääkirjoitukset|Pääkirjoitus 13.3.2025
https://www.aamulehti.fi/paakirjoitukset/art-2000011095155.html