Vuonna 2025 hallituksen sosiaaliturvaleikkaukset näkyvät täydellä voimalla.
Hallitus on jo nyt leikannut muun muassa työttömyysturvaa, yleistä asumistukea sekä toimeentulotukea.
Lisää on kuitenkin luvassa.
Yksi isoimmista tammikuun alussa voimaan astuvista muutoksista koskee yleistä asumistukea.
Huomisesta alkaen yleisessä asumistuessa huomioidaan hakijan varallisuus. Kelan arvioiden mukaan omaisuusharkinta leikkaa tukea noin 3 700 kotitaloudelta. Näistä yli kahden tuhannen tuki loppuu kokonaan.
Yhden aikuisen perheessä yli 10 000 euron omaisuus vaikuttaa tukeen. Kahden tai useamman aikuisen perheessä raja on 20 000 euroa. Rajat ylittävästä omaisuudesta tukeen vaikuttaa viidennes. Mikäli omaisuus ylittää 50 000 euroa, tukea ei makseta ollenkaan.
Varallisuutena huomioidaan muun muassa talletukset, osakesijoitukset ja esimerkiksi metsä- ja kiinteistöomistukset – omaa kesämökkiä lukuun ottamatta. Omaisuudesta tehdään myös tiettyjä vähennyksiä.
Eläkkeensaajan asumistuessa varallisuus huomioidaan jo nyt, mutta huomisesta alkaen ehdot tiukentuvat. Omaisuusrajoja alennetaan, ja tulot vaikuttavat tukeen aiempaa enemmän.
Tuki lakkaa 16 000 omistusasujalta
Huomisesta alkaen myöskään omistusasuntoon ei voi enää saada tukea. Kela lakkauttaa oma-aloitteisesti kaikki omistusasuntoihin maksetut yleiset asumistuet tammikuusta alkaen.
Keskimääräinen tuki on ollut 230 euroa kuukaudessa.
– Omistusasuntoon saa asumistukea tällä hetkellä vajaa 16 000 ruokakuntaa, ja heidän asumistukensa nyt päättyy, toteaa Kelan tutkimuspäällikkö Signe Jauhiainen.
Muutokset eivät koske eläkkeensaajan asumistukea.
Hallitus on arvioinut, että omistusasuntojen tuen lakkauttamisella säästetään hallituskauden aikana 30 miljoonaa.
Asumisoikeusasuntoon tai osaomistusasuntoon yleistä asumistukea voi edelleen tietyin edellytyksin saada.
Lisäksi asumistuen kuntaryhmien muutokset leikkaavat tukea lähes kaikilta tiettyjen kuntien tuensaajilta.
Tuki laskee Kajaanin, Kouvolan, Lappeenrannan, Mikkelin, Porin ja Vaasan tuensaajilta. Osalla heistä tuki loppuu kokonaan.
Muuttolaatikoita. Laatikon kanteen kirjoitettu "keittiö".
Avaa kuvien katselu
Asumisen tukiin tulee vuoden alusta monia muutoksia. Esimerkiksi vuonna 2023 Kela maksoi varsinaisia asumistukia yhteensä noin 2,4 miljardia euroa. Kuva: Matti Myller / Yle
Muutokset eivät kuitenkaan lopu tähän, sillä elokuussa opiskelijat siirtyvät yleisen asumistuen piiristä asumislisälle. Vaikka vastaisuudessa entistä useampi on oikeutettu tukeen, monella tuen määrä laskee.
Myös monet tammikuun alussa voimaan tulevat muutokset osuvat nuoriin. Esimerkiksi tukea koulumatkoihin rajataan.
Lisäksi kuntoutustuen, sairauspäivärahojen ja kuntoutusrahojen alaikäraja nousee 16:sta 18:aan vuoteen.
Samalla kuntoutustuen ehdot kiristyvät ja myös nuorten ammatilliseen kuntoutukseen pääsyn ehtoja tiukennetaan. Kuntoutustukea voi saada, mikäli ihmisen sairaus tai vamma estää työnteon. Suurimmalla osalla tuen saamisen syynä ovat mielenterveyden ongelmat tai käyttäytymisen häiriöt.
Nuoren kuntoutusrahan saajien määrä on kasvanut voimakkaasti. Kun vuonna 2010 saajia oli alle viisi tuhatta, vuonna 2023 määrä oli jo yli kolminkertaistunut.
Myös työttömyysturvan leikkaukset jatkuvat.
Esimerkiksi osittaisen työttömyysturvan vähimmäismäärä laskee. Mikäli työtön osallistuu työllisyyttä edistävään palveluun, hänelle ei enää makseta sen ajalta korotettua työttömyysturvaa.
Vastaisuudessa oppivelvollisuutensa keskeyttäneet 17-vuotiaat eivät ole myöskään oikeutettuja työttömyystukeen.
Kääntöpuolena on toimeentulotuen tarpeen kasvu
Hallituskauden aikana sosiaaliturvaleikkauksilla tavoitellaan miljardiluokan säästöjä. Niillä toivotaan olevan myös työllisyysvaikutuksia.
Hallitus tavoittelee lukuisilla eri keinoilla 100 000 lisätyöllistä.
Päätösten tasolla tavoitteesta on työ- ja elinkeinoministeriön mukaan kuitattu jo neljä viidesosaa, mutta vaikutusten ennakoidaan näkyvän kunnolla vasta pidemmällä aikavälillä.
Taloussuhdanteista ei ole suoranaisesti ollut apua tavoitteen saavuttamiseen. Tuoreimpien työttömyyslukujen mukaan kausitasoitettu työttömyys kiikkuu yhdeksässä prosentissa. Se on korkein luku lähes yhdeksään vuoteen.
Pitkän aikavälin tavoitteena on työllisyysasteen nostaminen 80 prosenttiin. Tästä ollaan vielä kaukana.
Leikkaukset muihin etuuksiin lisäävät työntekoon heikosti kannustavan toimeentulotuen tarvetta. Kelan maksaman perustoimeentulotuen lisäksi hyvinvointialueet voivat myöntää oman harkintansa mukaan täydentävää ja ehkäisevää toimeentulotukea.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos arvioi joulukuussa 2023, että hallitukset suunnittelemat sosiaaliturvaleikkaukset voisivat puskea jopa 100 000 ihmistä toimeentulotuelle.
Tällä hetkellä ennustuksen toteutuminen ei vielä näy ainakaan perustoimeentulotuen saajien määrässä: Vuoden 2023 marraskuussa, toimeentulotuen saajia oli alle 125 000. Vuoden 2024 marraskuussa heitä oli 131 000, ja tästäkin kasvusta kuusi tuhatta on pääasiassa ukrainalaisia tuensaajia.
Hallitus on jo nyt leikannut muun muassa työttömyysturvaa, yleistä asumistukea sekä toimeentulotukea.
Lisää on kuitenkin luvassa.
Yksi isoimmista tammikuun alussa voimaan astuvista muutoksista koskee yleistä asumistukea.
Huomisesta alkaen yleisessä asumistuessa huomioidaan hakijan varallisuus. Kelan arvioiden mukaan omaisuusharkinta leikkaa tukea noin 3 700 kotitaloudelta. Näistä yli kahden tuhannen tuki loppuu kokonaan.
Yhden aikuisen perheessä yli 10 000 euron omaisuus vaikuttaa tukeen. Kahden tai useamman aikuisen perheessä raja on 20 000 euroa. Rajat ylittävästä omaisuudesta tukeen vaikuttaa viidennes. Mikäli omaisuus ylittää 50 000 euroa, tukea ei makseta ollenkaan.
Varallisuutena huomioidaan muun muassa talletukset, osakesijoitukset ja esimerkiksi metsä- ja kiinteistöomistukset – omaa kesämökkiä lukuun ottamatta. Omaisuudesta tehdään myös tiettyjä vähennyksiä.
Eläkkeensaajan asumistuessa varallisuus huomioidaan jo nyt, mutta huomisesta alkaen ehdot tiukentuvat. Omaisuusrajoja alennetaan, ja tulot vaikuttavat tukeen aiempaa enemmän.
Tuki lakkaa 16 000 omistusasujalta
Huomisesta alkaen myöskään omistusasuntoon ei voi enää saada tukea. Kela lakkauttaa oma-aloitteisesti kaikki omistusasuntoihin maksetut yleiset asumistuet tammikuusta alkaen.
Keskimääräinen tuki on ollut 230 euroa kuukaudessa.
– Omistusasuntoon saa asumistukea tällä hetkellä vajaa 16 000 ruokakuntaa, ja heidän asumistukensa nyt päättyy, toteaa Kelan tutkimuspäällikkö Signe Jauhiainen.
Muutokset eivät koske eläkkeensaajan asumistukea.
Hallitus on arvioinut, että omistusasuntojen tuen lakkauttamisella säästetään hallituskauden aikana 30 miljoonaa.
Asumisoikeusasuntoon tai osaomistusasuntoon yleistä asumistukea voi edelleen tietyin edellytyksin saada.
Lisäksi asumistuen kuntaryhmien muutokset leikkaavat tukea lähes kaikilta tiettyjen kuntien tuensaajilta.
Tuki laskee Kajaanin, Kouvolan, Lappeenrannan, Mikkelin, Porin ja Vaasan tuensaajilta. Osalla heistä tuki loppuu kokonaan.
Muuttolaatikoita. Laatikon kanteen kirjoitettu "keittiö".
Avaa kuvien katselu
Asumisen tukiin tulee vuoden alusta monia muutoksia. Esimerkiksi vuonna 2023 Kela maksoi varsinaisia asumistukia yhteensä noin 2,4 miljardia euroa. Kuva: Matti Myller / Yle
Muutokset eivät kuitenkaan lopu tähän, sillä elokuussa opiskelijat siirtyvät yleisen asumistuen piiristä asumislisälle. Vaikka vastaisuudessa entistä useampi on oikeutettu tukeen, monella tuen määrä laskee.
Myös monet tammikuun alussa voimaan tulevat muutokset osuvat nuoriin. Esimerkiksi tukea koulumatkoihin rajataan.
Lisäksi kuntoutustuen, sairauspäivärahojen ja kuntoutusrahojen alaikäraja nousee 16:sta 18:aan vuoteen.
Samalla kuntoutustuen ehdot kiristyvät ja myös nuorten ammatilliseen kuntoutukseen pääsyn ehtoja tiukennetaan. Kuntoutustukea voi saada, mikäli ihmisen sairaus tai vamma estää työnteon. Suurimmalla osalla tuen saamisen syynä ovat mielenterveyden ongelmat tai käyttäytymisen häiriöt.
Nuoren kuntoutusrahan saajien määrä on kasvanut voimakkaasti. Kun vuonna 2010 saajia oli alle viisi tuhatta, vuonna 2023 määrä oli jo yli kolminkertaistunut.
Myös työttömyysturvan leikkaukset jatkuvat.
Esimerkiksi osittaisen työttömyysturvan vähimmäismäärä laskee. Mikäli työtön osallistuu työllisyyttä edistävään palveluun, hänelle ei enää makseta sen ajalta korotettua työttömyysturvaa.
Vastaisuudessa oppivelvollisuutensa keskeyttäneet 17-vuotiaat eivät ole myöskään oikeutettuja työttömyystukeen.
Kääntöpuolena on toimeentulotuen tarpeen kasvu
Hallituskauden aikana sosiaaliturvaleikkauksilla tavoitellaan miljardiluokan säästöjä. Niillä toivotaan olevan myös työllisyysvaikutuksia.
Hallitus tavoittelee lukuisilla eri keinoilla 100 000 lisätyöllistä.
Päätösten tasolla tavoitteesta on työ- ja elinkeinoministeriön mukaan kuitattu jo neljä viidesosaa, mutta vaikutusten ennakoidaan näkyvän kunnolla vasta pidemmällä aikavälillä.
Taloussuhdanteista ei ole suoranaisesti ollut apua tavoitteen saavuttamiseen. Tuoreimpien työttömyyslukujen mukaan kausitasoitettu työttömyys kiikkuu yhdeksässä prosentissa. Se on korkein luku lähes yhdeksään vuoteen.
Pitkän aikavälin tavoitteena on työllisyysasteen nostaminen 80 prosenttiin. Tästä ollaan vielä kaukana.
Leikkaukset muihin etuuksiin lisäävät työntekoon heikosti kannustavan toimeentulotuen tarvetta. Kelan maksaman perustoimeentulotuen lisäksi hyvinvointialueet voivat myöntää oman harkintansa mukaan täydentävää ja ehkäisevää toimeentulotukea.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos arvioi joulukuussa 2023, että hallitukset suunnittelemat sosiaaliturvaleikkaukset voisivat puskea jopa 100 000 ihmistä toimeentulotuelle.
Tällä hetkellä ennustuksen toteutuminen ei vielä näy ainakaan perustoimeentulotuen saajien määrässä: Vuoden 2023 marraskuussa, toimeentulotuen saajia oli alle 125 000. Vuoden 2024 marraskuussa heitä oli 131 000, ja tästäkin kasvusta kuusi tuhatta on pääasiassa ukrainalaisia tuensaajia.
Vastaukset 12
Vanhimmat
VALTIO on maksanut pörssiyhtiö UPM:lle 61 miljoonaa euroa yritystukea vuosina 2020–2022. Suurimpien yritystukien saajina on varustamoita ja isoja metsä-, teräs - ja kemianyhtiöitä.
Top 25 -yrityksille eli eniten tukea saaneille maksettiin 485 miljoonaa euroa edellä mainitulla aikavälillä.
Katso lista yrityksistä ja summista jutun lopusta. Mukana on sekä valtiontukia että mahdollisesti myös EU-tukia.
Kustannustuki eli koronapandemiasta johtuva tuki oli suurin tukimuoto, kauppa-alusten työvoimakustannustuki ja vuonna 2025 loppuva energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämistuki seuraavaksi suurimpia.
Yritystukien saajat ja summat käyvät ilmi työ- ja elinkeinoministeriön (Tem) tietopalvelusta, johon on koottu tietoja eri tukityypeistä ja saajista viime vuosilta.
Yritysten verotukia, jotka ovat veronmenetyksinä mitattuina useiden miljardien eurojen kokoinen tukimuoto, ei ole mukana koska niitä ei ole tilastoitu.
Joukossa on myös pari kysymyksiä herättävää tapausta: Vermon ravirata, joka on saanut kahdeksanneksi avokätisimmät tuet, 18 miljoonaa euroa, kolmen vuoden aikana. Myös Tampereen ravirata kuuluu top 25 -tuen saajiin yhdeksän miljoonan euron potilla.
Raviradat ovat saaneet vuosittain valtion ”tukea keskus- ja maakuntaraviradoille Suomessa”.
– En ymmärrä, mitä markkinapuutetta tässä pyritään korjaamaan, Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tutkimusjohtaja Heli Koski ihmettelee.
Pienten ja keskisuurten yhtiöiden top 25 -ryhmässä on peräti yhdeksän ravirataa ja hevoskasvatusalan toimijaa tuen saajina.
Raviurheilun ja hevoskasvatuksen keskusjärjestön Suomen Hippos ry:n mukaan raviratojen saamat tuet ovat osa EU:n komission hyväksymää valtiontukea, jolloin Maa- ja metsätalousministeriö valtiontukiviranomaisena raportoi nämä yritystukijärjestelmään.
Järjestön mukaan yksittäisen tuen sisältö ei välttämättä kuitenkaan käy ilmi raportointijärjestelmästä. Esimerkiksi radoille myönnettävä palkintotuki maksetaan täysimääräisenä edelleen palkintoina hevosenomistajille, Hippos ry huomauttaa.
Esimerkiksi edellä mainitun Vermon Ravirata Oy:n kilpailujen kautta maksamien palkintojen osuus on Hippos ry:n mukaan noin kaksi kolmasosaa mainitusta kokonaisrahoituksesta.
Palkintotuki on raviradoille myönnettävää tukea, josta rahoitetaan raviurheilun kilpailijoille, hevosten omistajille ja hevosten kasvattajille maksettavat kilpailupalkinnot. Rahaa ei voi käyttää mihinkään muuhun toimintaan kuin palkintoihin.
Raviradoille myönnettävä muu valtiontuki jakautuu investointi- ja toimintatukeen
Hyvä muistaa ja tajuta että kaikki hallituksen toimet ovat vaan nostaneet kansalaisten kuluja
Esim alv joka kohdistuu täysimääräisesti vaan duunareille ei ollenkaan yrityksiin
Ruuan hinta ja kaikki asumisen ja kulut
Itsellä menee tililtä noin 2000 ekk kaikenlaisiin maksuihin sähkö, vesi ruoka ja ne
Alv korotus jo pelkästään nostaa kuluja n, 600e vuodessa.
Sitten muut kulut
Kuitenkin yritusten kuluja ei ole nostettu yhtään ja luvataan lisää sosialietuutta ja ilmaisrahan valtiolta jonka maksaa vaan duunarit
Siksi Paljakan korotus 10 pros on ajan kohtainen ja minimi
Ja hyvin perusteltu
Satonen ajamaan turkkia
Jep. Miten hallitus puolue voi valehdella joka asiassa. Sitä nousukautta Satonenkaan ei näe. Muuta kuin oman nousun.
SATUSETÄ SATONEN NOUSSEE PAAJOHTAJAKSI?
PALAKKAA VAATIMATTOMASTI VAIN VÄHÄN YLI 20 000 EUROA KUUKAUDESSA.
Kokoomus ei halua nähdä Suomessa köyhyytyä.Siksi ne ummistavat silmänsä.Porvari röyhtäisee ja pieraisee hyvän pihvin päälle.Suomessa on kaikki hyvin kunhan porvari voi paksusti.
mutta saihan yksityinen keinottelu sairaanhoito tukea verovaroista !!
Kokoomuksen viha köyhiä kohtaan ei varmasti tullut kenellekään yllätyksenä, sillä niin on ollut aina ja tulee olemaan.
Punaliput liehuu menkää töihin.🇨🇳🇨🇳👷♂️
Näytäpä itse mallia ensin.
Se on sellainen työmiehen lauantai…🍺🍺🍺🍺🍺🍺🍾🥂🥳👍
Mentäisiin jos sataiisiin milkoonamyritystukea keployelyua valtion kassasta siihen menemiseen ilman bastikkeellisuutta
👺👺👺👺👺🤣👺🤣🌺😭👺
Voi pyhä yksinkertaisuus! Vain täysin tollo uskoo, että velkaantumisen pysäyttämiseen ainoat keinot on lapsiperheiden köyhyyden lisääminen ja kaljan halpeneminen sekä lääkkeiden hinnan nostaminen. Tämä Orpon hallitus on aivan väärällä polulla, jos yritetään taloutta tasapainottaa.
Äänestä SDP