Henkinen hyvinvointi ja mielenterveys? Kyllä vai ei?

Ehkä se johtuu siitä, että sinulla on jo valmiiksi otettua asenteellisuutta, että katsot kirjoittajien muka olevan "sairaudentunnottomia" ja "hoidonvastaisia". Ehkä vika on siinä. Ja luetun tekstin ymmärtämisessä. Et ymmärrä kirjoitusten perimmäistä tarkoitusta. Oletko varma vika ei ole vain sinussa itsessäsi, tai oikeammin ajatustavassasi.

Ei se ihan noin näy?

On monenlaista tarinaa!

Anonyymi kirjoitti:

Ehkä se johtuu siitä, että sinulla on jo valmiiksi otettua asenteellisuutta, että katsot kirjoittajien muka olevan "sairaudentunnottomia" ja "hoidonvastaisia". Ehkä vika on siinä. Ja luetun tekstin ymmärtämisessä. Et ymmärrä kirjoitusten perimmäistä tarkoitusta. Oletko varma vika ei ole vain sinussa itsessäsi, tai oikeammin ajatustavassasi.

Lue lisää

Joo.
Kyllä tosi monet kirjoittaa ihan aidosti omista "sairauden oireistaan". Tuntemuksistaan.

Mitä ovat "hoidonvastaiset" kirjoitukset tällä palstalla? Tuo joku esimerkki!

Anonyymi kirjoitti:

Mitä ovat "hoidonvastaiset" kirjoitukset tällä palstalla? Tuo joku esimerkki!

Lue itse muutama ketju! Aika pian on edessäsi lääkehoidon tuomitsemista, jopa neuvoja lääkehoidon lopettamiseen. Psykiatria ja psykiatrit leimataan osaamattomiksi, vieläpä potilaan vihollisiksi. Diagnoosit ovat haitallisia. Omat ongelmat olosuhteisen syy. Mielen sairauksia ei ole olemassa. Siinä joitakin havaintoja aluksi...

Anonyymi kirjoitti:

Lue itse muutama ketju! Aika pian on edessäsi lääkehoidon tuomitsemista, jopa neuvoja lääkehoidon lopettamiseen. Psykiatria ja psykiatrit leimataan osaamattomiksi, vieläpä potilaan vihollisiksi. Diagnoosit ovat haitallisia. Omat ongelmat olosuhteisen syy. Mielen sairauksia ei ole olemassa. Siinä joitakin havaintoja aluksi...

Lue lisää

Tästä on kyllä oltava samaa mieltä. Todella paljon on kaikkea negatiivista, kuten tuossa luettelitkin.
Omalla kohdallani on muistissa ajat, jolloin olin itse kovin negatiivinen, ja tunnustan reilusti suoraan, että se johtui sairaudestani.

Anonyymi kirjoitti:

Lue itse muutama ketju! Aika pian on edessäsi lääkehoidon tuomitsemista, jopa neuvoja lääkehoidon lopettamiseen. Psykiatria ja psykiatrit leimataan osaamattomiksi, vieläpä potilaan vihollisiksi. Diagnoosit ovat haitallisia. Omat ongelmat olosuhteisen syy. Mielen sairauksia ei ole olemassa. Siinä joitakin havaintoja aluksi...

Lue lisää

Sorry! Luettu on. Ihan joka lajia on esillä.
A) Toiset vannoo psykiatrian ja lääkkeiden nimiin.

B) Toiset on toista mieltä.
C) Kuka kirjoittaa mitäkin? Ja lähinnä omista lähtökohdistaan.

D) Jokainen normmaaili ihminen tietää, että on sekä mielen sairauksia, niin kuin fyysisiäkin sairauksia.

E) Sitten on elämässä ongelmia, jotka EIVÄT ole sairauksia.


KAIKKEEN olisi hyvä löytää apua. Ongelmat eivät välttämättä korjaudu, vaikka olisi mt-diagnoosi. Taikka rohtoja

Olisi hyvä hoitaa KAIKKIA niitä asioita, jotka edistävät henkistä hyvinvointia. Eikö?

Ihmissuhteet, fyysisen kunnon hoitaminen, oman jaksamisen edistäminen, jne.

Eihän kukaan "tee asioita toisen puolesta"?

Kukaan ei syö ruokaa "toisen puolesta". Kukaan ei käy lenkillä "toisen puolesta"!

Niinp'ä?

Vain koirat tarvitsevat "lenkittäjää" - jos ei mahdollisuutta päästää vapaasti juoksemaan.

Siis? Se yksi askel eteenpäin. . .

"Eteenpäin, sanoi mummo lumessa" - on suomalainen sananlasku.

Mutta?

Masennus esim. voi olla NIIN lamauttavat, ettei sitä YHTÄ askelta edes jaksaisi?

Tiedetään! Siksi kirjoitan....

Anonyymi kirjoitti:

Tästä on kyllä oltava samaa mieltä. Todella paljon on kaikkea negatiivista, kuten tuossa luettelitkin.
Omalla kohdallani on muistissa ajat, jolloin olin itse kovin negatiivinen, ja tunnustan reilusti suoraan, että se johtui sairaudestani.

Lue lisää

Ihminen ei aina jaksa olla mitään positiivinen hymiö!
Jos sairaus rassaa ja lääkkeetkin tuo haittavaikuksia, niin ihminen on mikä on.

Kyllä siinä negatiivisuus tuppaa iskemään kehiin!

Anonyymi kirjoitti:

Ihminen ei aina jaksa olla mitään positiivinen hymiö!
Jos sairaus rassaa ja lääkkeetkin tuo haittavaikuksia, niin ihminen on mikä on.

Kyllä siinä negatiivisuus tuppaa iskemään kehiin!

Lue lisää

Tuskin kukaan on mikään positiivinen hymiö, eikä tarvitsekaan.
Mutta positiivisiakin asioita on, vaikka asiat olisi miten huonosti tahansa.
Sairaudet rassaa, lääkitykset tuo tullessaan mitä tuovat, mutta elämässä on muutakin.

Anonyymi kirjoitti:

Ehkä se johtuu siitä, että sinulla on jo valmiiksi otettua asenteellisuutta, että katsot kirjoittajien muka olevan "sairaudentunnottomia" ja "hoidonvastaisia". Ehkä vika on siinä. Ja luetun tekstin ymmärtämisessä. Et ymmärrä kirjoitusten perimmäistä tarkoitusta. Oletko varma vika ei ole vain sinussa itsessäsi, tai oikeammin ajatustavassasi.

Lue lisää

Voihan se olla sitäkin, mutta onhan se jännä, nämä prosentit kääntyy heti päälaelleen, kun päästään irliin. Siellä se sairaudentunnottomien osuus on ehkä sen 5% ja loput on niitä sellaisia tuikitavallisia kuntoutujia, jotka vain yrittävät räpistellä elämässään eteenpäin.

Anonyymi kirjoitti:

Mitä ovat "hoidonvastaiset" kirjoitukset tällä palstalla? Tuo joku esimerkki!

Vai onko ne niitä asioita mistä ei täällä uskalleta keskustella, vaan väenväkisi väännetään se keskustelu takaisin sinne lääkehaittoihin?

Anonyymi kirjoitti:

Mitä ovat "hoidonvastaiset" kirjoitukset tällä palstalla? Tuo joku esimerkki!

Hoidonvastaisissa postauksissa voi ihan itse etsiä seuraavilla kriteereillä.

1. Luonnonmukaiset vaihtoehdot: Väitteet siitä että liikunnalla, ruokavaliolla tai vaikka yrttilääkinnällä saataisiin sama teho kuin aidolla monipuolisella ja tutkitulla hoidolla.
Vaikka hoidon tarpeen syy on se, että kyseisiä luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei ole kyetty toteuttamaan, tai ne eivät ole olleet riittäviä.

2. Kritiikki lääketiedettä kohtaan: Yritetään kyseenalaistaa modernin lääketieteen käytäntöjä, lääkkeitä tai hoitomenetelmiä. Tämä liittyy yleensä uskomukseen, että lääkkeet ovat haitallisia tai että lääketiede keskittyy liikaa oireiden hoitamiseen eikä syiden korjaamiseen. Lähes aina yritetään myös väittää, että hoito olisi pelkkää lääkehoitoa, vaikka tarjolla on runsaasti muita vaihtoehtoja.

3. Terveysuskomukset: Mielipiteitä tai uskomuksia, jotka perustuvat henkilökohtaisiin kokemuksiin tai anekdootteihin, yleensä ilman tieteellistä pohjaa. Esimerkiksi väite, ettei mielenterveys sairaudet muka ole oikeita sairauksia, lääkitys on aina huono asia, terapiaa ei saa koskaan, jne.

4. Kokemukset haittavaikutuksista: Henkilökohtaiset tarinat siitä, miten tietyt lääkkeet tai hoidot ovat aiheuttaneet haittoja tai sivuvaikutuksia. Missä oma subjektiivinen kokemus asetetaan loppuyhteisön kokemusten edelle.

5. Eettiset ja filosofiset näkökohdat: Hoitojen eettisyyden pohtiminen, kuten kysymykset vapaudesta valita itse hoitonsa vaikka oltaisiin kyvyttömä tekemään valintaa. Tai vaaditaan itselle enemmän ihmisoikeuksia, kuin oman henkisen väkivallan uhreille.

Hoidonvastaiset postaukset sisältävät yleensä epätarkkaa tai jopa väärää tietoa, joten niihin kannattaa suhtautua kriittisesti.

Anonyymi kirjoitti:

Tuskin kukaan on mikään positiivinen hymiö, eikä tarvitsekaan.
Mutta positiivisiakin asioita on, vaikka asiat olisi miten huonosti tahansa.
Sairaudet rassaa, lääkitykset tuo tullessaan mitä tuovat, mutta elämässä on muutakin.

Lue lisää

Ei tietenkään, mutta harvempi menee asiakseen länkyttämään jonnekkin torinlaidalle.

Miksi se sitten muuttuu heti foorumin anonyymiteetin turvin, missä kaikki on paskaa paitsi kusi?

Tämä palsta VOI olla vertaistukea. Ja sitten VOISI olla enemmänkin?
Vertaistuki on usein hyvä ja paras. Mutta se Jumalan Sana? Se ei oikein tunnu nykyajan ihmisille kelvata? Ja. niille joille se on tullut todeksi ja elämän kallioksi, ne toki sen tietävät.

Mitä tarkoitat Jumalan Sanalla? Kiitos jos vähän valaiset asiaa??

Anonyymi kirjoitti:

Mitä tarkoitat Jumalan Sanalla? Kiitos jos vähän valaiset asiaa??

Tulin uskoon noin 48 vuotta sitten Jeesus on Jumalan Sana, joka tuli lihaksi. Se Jumalan Sana, joka on kirjoitettuna Raamatussa, on kompassi elämässä. Luen sitä aina aamuisin. Iltapäivällä kuuntelen netistä jonkun saarnan.

Anonyymi kirjoitti:

Tulin uskoon noin 48 vuotta sitten Jeesus on Jumalan Sana, joka tuli lihaksi. Se Jumalan Sana, joka on kirjoitettuna Raamatussa, on kompassi elämässä. Luen sitä aina aamuisin. Iltapäivällä kuuntelen netistä jonkun saarnan.

Lue lisää

Kiitos vastauksesta. Jos sopii palaan aiheeseen....

Ole oikeassa siinä, että "vertaistukea" tuskin on, jos rupeaa mestaroimaan kaikkia lääkäreitä, lääkkeitä, hoitopaikkoja, henkilöstöä.

Sellaisia kaikkia tarvitaan. Ei ole toisen ihmisen (sairaan) asia koettaa leikkiä jotakin "sivulääkäriä" (!) jonkun toisen potilaan kohdalla.

Toki asioista pitää voida vaihtaa mielipiteitä. Lääkkeistäkin ja muusta.

Tämähän on keskustelupalsta. Kaikilla on erilaisia juttuja ja näkemyksiä.


"Joskus voisi miettiä ja keskustella vertaisten kanssa siitä, onko elämässään vielä jotain hyvääkin, ja mitä se on. Koska kyllä sitäkin on."

Kommenttia edelliseen:

Totta on, että olisi viisasta pohtia niitä mahdolisuuksia ja mahdollista hyvää elämässä?
Koska sitä positiivista on! Oikeastaan JOKA päivä - jotakin!

Mutta, usein voi käydä niin, että näin siis:

- On ikkuna, lähes puhdas. Sitten siinä on kärpäsen kakkoja. Jos rupeaa tuijottamaan niitä kärpäsen kakkoja - voi silmä niin adpatoitua, ettei kohta HUOMAA - muuta ikkunaa ollenkaan.

On sanottu: kärpäsestä syntyy härkänen!

Ihmisen sairaus - mikä hyvänsä ei ole KOKO elämä.
On siiis hyvä elää kaikkea muuta elämää, vaikka sairaus siinä rajoittaisi.

Ihminen on arvokas, oli sitten terve tai sairas.

Tänään?

OLi mahtava ulkoilusää! aurinko paistoi täysillä, ei ollut liian kovaa tuulta.
Talitintit pyrähtelivät pesäpönttöjen tuntumassa. Kevään merkit. vesi tippui räystäistä.

Tunnin sauvalenkki, sininen taivas, kevään ja kesän tulon fiilis.

( Mutta toki, monille kevät voi olla rankkaa aikaa; masentuneille esimerkiksi...)

Ihan pienet arkiset asiat voivat tuoda iloa ja elämää!

"onko elämässään vielä jotain hyvääkin..."


On, kyllä! Pidä siitä kiinni!

Anonyymi kirjoitti:

Ole oikeassa siinä, että "vertaistukea" tuskin on, jos rupeaa mestaroimaan kaikkia lääkäreitä, lääkkeitä, hoitopaikkoja, henkilöstöä.

Sellaisia kaikkia tarvitaan. Ei ole toisen ihmisen (sairaan) asia koettaa leikkiä jotakin "sivulääkäriä" (!) jonkun toisen potilaan kohdalla.

Toki asioista pitää voida vaihtaa mielipiteitä. Lääkkeistäkin ja muusta.

Tämähän on keskustelupalsta. Kaikilla on erilaisia juttuja ja näkemyksiä.


"Joskus voisi miettiä ja keskustella vertaisten kanssa siitä, onko elämässään vielä jotain hyvääkin, ja mitä se on. Koska kyllä sitäkin on."

Kommenttia edelliseen:

Totta on, että olisi viisasta pohtia niitä mahdolisuuksia ja mahdollista hyvää elämässä?
Koska sitä positiivista on! Oikeastaan JOKA päivä - jotakin!

Mutta, usein voi käydä niin, että näin siis:

- On ikkuna, lähes puhdas. Sitten siinä on kärpäsen kakkoja. Jos rupeaa tuijottamaan niitä kärpäsen kakkoja - voi silmä niin adpatoitua, ettei kohta HUOMAA - muuta ikkunaa ollenkaan.

On sanottu: kärpäsestä syntyy härkänen!

Ihmisen sairaus - mikä hyvänsä ei ole KOKO elämä.
On siiis hyvä elää kaikkea muuta elämää, vaikka sairaus siinä rajoittaisi.

Ihminen on arvokas, oli sitten terve tai sairas.

Tänään?

OLi mahtava ulkoilusää! aurinko paistoi täysillä, ei ollut liian kovaa tuulta.
Talitintit pyrähtelivät pesäpönttöjen tuntumassa. Kevään merkit. vesi tippui räystäistä.

Tunnin sauvalenkki, sininen taivas, kevään ja kesän tulon fiilis.

( Mutta toki, monille kevät voi olla rankkaa aikaa; masentuneille esimerkiksi...)

Ihan pienet arkiset asiat voivat tuoda iloa ja elämää!

Lue lisää

"voi silmä niin adpatoitua".... piti olla adaptoitua = muuntua ja sopeutua...

Anonyymi kirjoitti:

Ole oikeassa siinä, että "vertaistukea" tuskin on, jos rupeaa mestaroimaan kaikkia lääkäreitä, lääkkeitä, hoitopaikkoja, henkilöstöä.

Sellaisia kaikkia tarvitaan. Ei ole toisen ihmisen (sairaan) asia koettaa leikkiä jotakin "sivulääkäriä" (!) jonkun toisen potilaan kohdalla.

Toki asioista pitää voida vaihtaa mielipiteitä. Lääkkeistäkin ja muusta.

Tämähän on keskustelupalsta. Kaikilla on erilaisia juttuja ja näkemyksiä.


"Joskus voisi miettiä ja keskustella vertaisten kanssa siitä, onko elämässään vielä jotain hyvääkin, ja mitä se on. Koska kyllä sitäkin on."

Kommenttia edelliseen:

Totta on, että olisi viisasta pohtia niitä mahdolisuuksia ja mahdollista hyvää elämässä?
Koska sitä positiivista on! Oikeastaan JOKA päivä - jotakin!

Mutta, usein voi käydä niin, että näin siis:

- On ikkuna, lähes puhdas. Sitten siinä on kärpäsen kakkoja. Jos rupeaa tuijottamaan niitä kärpäsen kakkoja - voi silmä niin adpatoitua, ettei kohta HUOMAA - muuta ikkunaa ollenkaan.

On sanottu: kärpäsestä syntyy härkänen!

Ihmisen sairaus - mikä hyvänsä ei ole KOKO elämä.
On siiis hyvä elää kaikkea muuta elämää, vaikka sairaus siinä rajoittaisi.

Ihminen on arvokas, oli sitten terve tai sairas.

Tänään?

OLi mahtava ulkoilusää! aurinko paistoi täysillä, ei ollut liian kovaa tuulta.
Talitintit pyrähtelivät pesäpönttöjen tuntumassa. Kevään merkit. vesi tippui räystäistä.

Tunnin sauvalenkki, sininen taivas, kevään ja kesän tulon fiilis.

( Mutta toki, monille kevät voi olla rankkaa aikaa; masentuneille esimerkiksi...)

Ihan pienet arkiset asiat voivat tuoda iloa ja elämää!

Lue lisää

Pienistä asioistahan se rakentuu.
Olisi hölmöä odottaa jotain suurta ja valtavaa onnea, tai yrittää etsiä jotain täydellistä elämää, onko sellaista edes, eipä taida olla.

Anonyymi kirjoitti:

Pienistä asioistahan se rakentuu.
Olisi hölmöä odottaa jotain suurta ja valtavaa onnea, tai yrittää etsiä jotain täydellistä elämää, onko sellaista edes, eipä taida olla.

Lue lisää

Olet oikeassa. Pienistä asioista rakentuu kestävää elämää. Jos rakennuspalikat ovat hyviä. Jo odottaa Suurta Onnea, Lottovoittoa; Suurta Rakkaustarinaa... ??

Pettyy melko varmasti. Täydellisyyttä ei tässä matoisessa maailmassa ole!

Tyydyttävää elämän laatua voi olla? Joskus kiitollisuuden pieniä muruja, iloakin toki.

Onnellisuus on jokin "kupla" jota tavoittaessa moni vain masentuu.

Mitä se tarkoittaa mielestäsi?

Se on vaikea tilanne, ja koko paketti.
Mutta sieltäkin on mahdollista nousta, useimmat ovat nousseet monia kertoja. Joillain masennuskausia tulee useinkin. Ja silti sieltä taas ponnistetaan ylös.
Vaikeimmalla hetkellä on varmasti se näköalattomuus, tuntee ettei mistään tule enää ikinä mitään, masentuneen mieli on alhaalla, ja on vaikea uskoa, että tilanne paranee ajan myötä.

Ihminenhän on todella vahva, kun jaksaa olla ja tehdä, kun mainitsit, että paketissa on olemista ja tekemistä. Me olemme yllättävänkin sisukkaita, kun tarkkaan miettii, paljosta selvitään loppujen lopuksi.

Anonyymi kirjoitti:

Se on vaikea tilanne, ja koko paketti.
Mutta sieltäkin on mahdollista nousta, useimmat ovat nousseet monia kertoja. Joillain masennuskausia tulee useinkin. Ja silti sieltä taas ponnistetaan ylös.
Vaikeimmalla hetkellä on varmasti se näköalattomuus, tuntee ettei mistään tule enää ikinä mitään, masentuneen mieli on alhaalla, ja on vaikea uskoa, että tilanne paranee ajan myötä.

Ihminenhän on todella vahva, kun jaksaa olla ja tehdä, kun mainitsit, että paketissa on olemista ja tekemistä. Me olemme yllättävänkin sisukkaita, kun tarkkaan miettii, paljosta selvitään loppujen lopuksi.

Lue lisää

Kiitos oli hyvää asiaa!

Toiset sinnittelee ja nousee, ihana se on kuulla ja nähdä.
Toiset sitten kroonistuu, kun kaikki kaatuu päälle...
Mutta olet oikeassa: ihmisestä löytyy paljon voimia selvitä!

Anonyymi kirjoitti:

Kiitos oli hyvää asiaa!

Toiset sinnittelee ja nousee, ihana se on kuulla ja nähdä.
Toiset sitten kroonistuu, kun kaikki kaatuu päälle...
Mutta olet oikeassa: ihmisestä löytyy paljon voimia selvitä!

Lue lisää

Kyllä siinä usein itsekin yllättyy, tästäkin selvittiin, taas.
Mahdoton muuttuu mahdolliseksi.

Sellainen, joka on päässyt kuopan reunan yläpuolelle on parhainta vertaistukea, koska hän ymmärtää, mitä on ensin olla siellä alapuolella, ja millaista sieltä on nousta reunalle, ja lopulta yli.
Tosin sillä ei pidä alkaa ylpeilemään, että on itse noussut, eikä alkaa vähättelemään muita.
Vertaistuessa tarvitaan empatiaa toisia ihmisiä kohtaan.
Ja ihmisellä, joka tukee, olisi itsellään oltava jo vähän parempi vointi, ettei puhumiset mene ainoastaan valittelun puolelle.

Anonyymi kirjoitti:

Sellainen, joka on päässyt kuopan reunan yläpuolelle on parhainta vertaistukea, koska hän ymmärtää, mitä on ensin olla siellä alapuolella, ja millaista sieltä on nousta reunalle, ja lopulta yli.
Tosin sillä ei pidä alkaa ylpeilemään, että on itse noussut, eikä alkaa vähättelemään muita.
Vertaistuessa tarvitaan empatiaa toisia ihmisiä kohtaan.
Ja ihmisellä, joka tukee, olisi itsellään oltava jo vähän parempi vointi, ettei puhumiset mene ainoastaan valittelun puolelle.

Lue lisää

"Tosin sillä ei pidä alkaa ylpeilemään, että on itse noussut, eikä alkaa vähättelemään muita."


Kommenttia:
Tuskin kukaan, joka on selvinnut vaikeista asioista elämässään, alkaa ylpeillä sellaisesta.
Mutta iloinen saa toki olla, ja pitääkin. Jos on selvinnyt hukkumasta jäseen avantoon, se on helpotus ja iloinen asia, eikö?

Vertaistuki on parhaimmillaan rinnalla kulkemista. Eikä välttämättä ede puheen paljoutta.
Vaan empaattista läsnäoloa...

Vertaistukea voi saada hyvältä luotettavalta ystävältä, lähimmäiseltä.
Joka ymmärtää elämää ja vaikeuksia. Ei tarvitse olla samojen ongelmienkaan taustaa.

Mutta sellaisten ihmisten tarjonta on kaiketi vähäisempää?

Sitten ovat erilaiset järjestöt, ammattiauttajat, seurakuntien diakoniaväki, ja Mieli-palvelut.

Kyllä apua on tarjolla. Mutta omien ongelmiensa poterossa on usein vaikeus ottaa sitä yhtä askelta, soittaa sitä yhtä puhelua. Avata suunsa ja kertoa....

Koeta pysyä, älä herjaa!