Työtä on enemmän, tekijöitä vähemmän

Kolme hoitajaa paljastaa hyvinvointialueiden lohduttoman tilanteen

Hoitajapulasta puhutaan jatkuvasti, mutta hyvinvointialueet ovat vain vähentäneet resursseja, kertovat Iltalehden haastattelemat työntekijät.

Hyvinvointialueet aloittivat toimintansa vuonna 2023.

Kolme eri hyvinvointialueella työskentelevää ammattilaista kertoo, kuinka hyvinvointialueet ovat vaikuttaneet heidän työnkuvaansa.

Työtehtäviä annetaan lisää ilman, että resursseja lisätään. Päätöksiä tehdään ilman työntekijöiden osallistamista.

Sijaisten puutteellinen kielitaito vaikuttaa hoidon laatuun ja aiheuttaa jopa vaaratilanteita, kertoo yksi haastateltava.

Hyvinvointialueet ovat toimineet nyt parin vuoden ajan. Kysyimme kolmelta eri hyvinvointialueilla työskentelevältä, miltä uusi organisaatio on näyttänyt hoitoalan ammattilaisen silmin.

Hälyttävä huomio on se, että paljon puhutusta hoitajapulasta huolimatta työpaikkoja on jopa aiempaa vähemmän.

Varsinais-Suomen hyvinvointialueella työskentelevä Anne kertoo, että tällä hetkellä uusien sairaanhoitajien täyttöluvat evätään säästötoimien vuoksi.

– Emme saa siihen vedoten täyttää paikkoja, vaan yritämme mennä sijaisilla, Anne kertoo.

Tämä vaikuttaa hänen mukaansa jokapäiväiseen työhön ja hoidon laatuun.

Hänen työpaikastaan vanhustenhoidosta on lähtenyt omasta tahdosta vuoden aikana useita työntekijöitä, pääsääntöisesti nuoria.

Johdon tiedotus on Annen mukaan ollut niukkaa.

– Sieltä tulee lyhytsanaisia ilmoituksia, että nyt tehdään näin ja näin. Jos jokin muutos on tulossa, niin siitä voisi vähän etukäteen vihjaista. Nyt se on vähän sellaista sanelupolitiikkaa.

Työtehtäviä saatetaan annetaan lisää, vaikkei entisiäkään ehdi tehdä kunnolla.

– Nykyään tämä työ on jatkuvaa riittämättömyyden tunteen kanssa painiskelua ja kuluttavaa enemmän henkisesti kuin fyysisesti.

Kielitaidottomia sijaisia

Sekä sijaisissa että vakituisissa on Annen mukaan paljon maahanmuuttajataustaisia, ammattitaitoisia työntekijöitä, jotka ovat sitoutuneita työhönsä.

– Mutta sitten on vain yhdeksi päiväksi käymään tulevia sijaisia. Eivät he sitoudu eivätkä huolehdi välttämättä tehtävistä. Kielitaito on aivan riittämätön monella. Se aiheuttaa vaaratilanteita ihan valtavasti. Kuitenkaan perässä ei voi mennä koko ajan. Siihen ei riitä aika eikä resurssit, hän kertoo.

Kielimuuri rasittaa muiden työntekijöiden lisäksi vanhuksia, jotka haluaisivat jutella hoitajien kanssa.

Eläkepäivät eivät ole enää kaukana, mikä motivoi Annea jaksamaan töissä. Hän ymmärtää nuoria, jotka eivät jaksa.

– Välillä tulee sellainen tunne, että ei haluaisi sanoa, mitä tekee työkseen. Ei se nyt ihan häpeän tunne vielä ole, mutta ei se ole kauhean kaukana siitä, hän pohtii.

Tehtäviä, jotka eivät kuulu ensihoidolle

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella työskentelevä ensihoitaja kertoo tulevista isoista muutoksista. Hän ei halua esiintyä jutussa nimellään tunnistettavuuden vuoksi.

1. huhtikuuta alkaen viikonloppujen kiirevastaanotto keskitetään koko maakunnan alueella pelkästään Seinäjoelle, jossa päivystyskin sijaitsee.

– Tämä sitten aiheuttaa sitä, että monet eivät varmastikaan lähde ajelemaan sadan kilometrin päähän Seinäjoelle kiirevastaanotolle, vaan sinnittelevät kotona viikonlopun yli. Sitten oma vointi saattaa huonontua kotona viikonlopun aikana ja he ottavat maanantaina yhteyttä oman alueen terveyskeskukseen, hän pohtii.

Muutos on iso myös osalle työntekijöistä, sillä maakunnissa työskentelevät joutuvat jatkossa kulkemaan Seinäjoelle töihin viikonloppuisin.

Ensihoidolle on jo nyt kertynyt kiireettömän hoidon tehtäviä. Jos ihmiset eivät pääse hoitoon, viimeinen vaihtoehto on soittaa hätänumeroon.

– Kyllä se meitäkin turhauttaa, että olemme välillä sellaisilla tehtävillä, jotka eivät meille kuuluisi mitenkään. Ne ovat kiireettömiä asioita, jotka ihmisten pitäisi pystyä hoitamaan itsenäisesti. Se tulee meille väkisinkin heijastumaan pikkuhiljaa.

– Jos Suomen mittakaavalla vertaa, niin meillä on täällä Etelä-Pohjanmaan ensihoidossa hyvä tilanne. Siitä ei pääse mihinkään, ensihoitaja sanoo.

Enemmän kyselyitä

– Myös vanhusten hoidossa olen havainnut viime päivienkin aikana, että he eivät pärjää millään kotona, vaikka kotihoidon käyntejä on maksimimäärä. Ja nyt hyvinvointialue esittää, että ollaan lakkauttamassa vuodeosastoja, mutta poliittisia päätöksiä ei ole vielä tehty, ensihoitaja kertoo.

Hän kertoo, että alueen terveyskeskuksilla ei ole antaa vapaita kiirevastaanottoaikoja ensihoidolle, mikä aiheuttaa voimakasta kuormitusta Seinäjoen päivystykseen.

Hänen mukaansa tällä hetkellä ei ole itsestään selvää, että alalle valmistuvat työllistyisivät Etelä-Pohjanmaan alueella, vaikka hoitajapulasta kuinka puhutaankin.

– Tässä on vedetty rahahana niin kireälle, että työnantajilla ei ole varaa palkata työntekijöitä.

Johdon ja työntekijöiden välinen vuorovaikutus on hänen mukaansa mennyt parempaan suuntaan hyvinvointialueen aloittamisen jälkeen.

jatkuu…

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/4de804ff-564b-40ae-b163-ef01ddf0db7e