1940-luvulla kun kirjoitti ylioppilaaksi pääsi automaattisesti hyviin hommiin eli "herraksi".
1960-luvulla jos suoritti maisterin tutkinnon pääsi automattisesti "herraksi"
1980-luvulla jos suoritti tohtorin tutkinnon pääsi automaattisesti "herraksi"
Nykyään kun lähes kaikki opiskelevat "korkeakouluissa" ei hyviä hommia löydy kuin murto-osalle. Siellä ne ovat, leijonan osa niin tohtoreista kuin maistereistakin pieni palkkaisissa pätkätöissä tai kortistossa...
1960-luvulla jos suoritti maisterin tutkinnon pääsi automattisesti "herraksi"
1980-luvulla jos suoritti tohtorin tutkinnon pääsi automaattisesti "herraksi"
Nykyään kun lähes kaikki opiskelevat "korkeakouluissa" ei hyviä hommia löydy kuin murto-osalle. Siellä ne ovat, leijonan osa niin tohtoreista kuin maistereistakin pieni palkkaisissa pätkätöissä tai kortistossa...
Vastaukset 8
Vanhimmat
Inflaatio niiden arvoa tuskin on syönyt:D
ajatuksena että heikompilahjainenkin saa ns korkeakoulutukinnon entisen opistokoulutuksen tasolta.
koko amk- koulutus on höpöhöpöä.
Ammattiturhakkeiden ohella yliopistot ovat lisänneet maisteri ja tohtorituotantoaan valtavasti! Monilla koulutusaloilla valmistuneiden määrä on tuplaantunut 1980 -luvun lopun tasosta. Esimerkiksi tohtoreita valmistuu nykyään enemmän kuin koskaan, moninkertaisesti verrattuna esimerkiksi 20 vuoden takaisiin aikoihin.
"Turhakkeita" tulee niin AMK:sta kuin yliopistoista.
Tosin mitä Suomen nuoriso sitten tekisi jollei opiskelisi? Työtä kun kuitenkaan saa vaikka työvoimapulasta puhutaan.
Ongelmia kenties on ja monenlaisia yksittäistapauksia voidaan tuoda esille, mutta silti yhä edelleen koulutusaste korreloi varsin vahvasti työllistymistodennäköisyyden ja palkan suuruuden kanssa.
Joku sosiaalityöntekijä saa hätäsesti 2000€ ja on kuitenkin YTM.
Minähän juuri kirjoitin, että erilaisia yksittäistapauksia varmasti on, eikä yleinen trendi tietenkään päde aina, ja on myös alakohtaisia eroja, mutta pointti olikin se, että kaikesta huolimatta yleisesti ottaen ja keskimäärin on niin, että kouluttautuminen kannattaa sekä työllistymistä että tienaamista ajatellen. Yhä on tässä suhteessa niin että mitä korkeammin koulutettu sitä parempi.
Jos tekee väitöskirjan ja väittelee niin silloin rajaa melkoisen määrän mahdollisia työtehtäviä pois mutta tietenkin pätevöityminen avaa uusiakin mahdollisuuksia. Monella alalla vain käytännössä ollaan pätkätöissä ja stipendillä vuoronperään siellä omassa opinahjossa kun muualle ei pääse töihin vaikka on tohtorinhattu hankittuna. Eikä työvoimatoimisto ole tuntematon paikka tohtoreillekaan. Kummastuttaa etenkin Suomen Akatemian ja muiden into kannustaa nuoria tutkijoiksi kun työllistymis- ja etenemismahdollisuudet ovat todella heikot.