Haluaisin jo kuolla

Mietin itsemurhaa nykyään melko usein. Olen sairastanut skitsoaffektiivista häiriötä yli kymmenen vuotta. Sairauden alkuvaiheessa jaksoin toivoa, että asiat muuttuisivat pikku hiljaa. Tein älyttömästi töitä, jotta ulkoiset puitteet pysyisivät kunnossa ja huolehdin parhaani mukaan terveydestä.

Olen tällä hetkellä 37. Käyn töissä ja minulla on ihan ok sosiaalinen elämä. Minulla ei ole näennäisesti mitään valitettavaa ja käyn myös terapiassa keskustelemassa ajatuksistani. Terapeutti on mukava ja haluaa minulle hyvää, mutta ei hän mitään ihmeitä voi tehdä niin kuin en minäkään.

Nyt tänäkin aamuna olen vaihteeksi ahdistunut ja mieleeni tulee automaattisesti huonoja muistoja. En jää niitä sen enempää pohtimaan, vaan koetan suoriutua elämästäni normaalin tapaa. Oikeastaan sitä teen koko ajan eli suoritan joka päivä pakolliset tehtävät ja illalla helpottuneena tulevasta rauhasta menen nukkumaan. Aamulla olen pettynyt, kun joudun heräämään. Haaveilen ajatuksesta, että voisin nukkua koko loppuelämäni.

Mitä jäisin kaipaamaan? En oikeastaan mitään. Ainoa murehtimani asia on äitini jaksaminen itsemurhani jälkeen. Hän on jaksanut uskoa minuun ihmisenä ja tukenut erityisen vaikeina hetkinä. Olen monesti sanonut äidille, että mitä ikinä minulle tapahtuu, niin hän on tehnyt enemmän kuin parhaansa.

Ihmettelen syvästi, miksi itsemurha on niin tuomittu asia. Jos kituu koko ajan ja voi huonosti, niin miksi on pakko elää vain muiden mielenrauhan säilyttämiseksi. Jopa äitini, joka on seurannut jatkuvaa pahaa oloani on alkanut myöntämään, että eutanasia voi joskus olla ainoa keino toisen hyvinvointia ajatellen. Toki suoraan hän ei asiaa minulle ehdota, mutta ei enää tuomitse ajatuksiani niin kuin sairauteni alkuvaiheessa.

Sairaus on muovannut minusta vuosien mittaan helposti haavoittuvan, mielihyvän puutteesta kärsivän ja ahdistuneen. Joskus lapsuudessa koetut onnen hetket ovat unohtuneet ja nyt minulla on jäljellä vain muistot työstä, nukkumisesta ja selviytymisestä.

Estävä tekijä itsemurhalle on siinä mahdollisesti epäonnistuminen. En halua herätä sairaalassa vammautuneena. Jotenkin pitäisi olla keino toteuttaa itsemurha kerralla onnistuneesti.