Kuuluisa lanttutalvi 1941-42 ei koskenut koko kansaa

Anonyymi-ap

siis ei rikkaita, heille riitti muutakin sapuskaa kuin lanttuja ja silakanpäitä. Rahalla sai niin silloin kuin nytkin erilaisia etuuksia.

22

350

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Mitenkäs silloin siellä Pietarissa tasa-arvo kukoisti. Saitteko Stalinin hylkääminä kaikki yhtä suuret annokset myllynpölyä?

      • Anonyymi

        Zhdanov söi kaviaaria samppanjan kera musikoiden kuollessa nälkään.


    • Anonyymi

      Sekä rikkaat että köyhät saivat samat korttiannokset! Suurimmat korttiannokset saivan ne, joiden työ luokiteltiin raskaaksi ruumiilliseksi työksi ja rikkaat haevoin lukeutuivat tähän ryhmään. Sen sijaan ns ”musta pörssi”. Toimi jossain määrin koko sota-ajan ja sieltä saattoi rahalla ostaa ilman korttia harvinaisuuksia kuten esim. Aitoa kahvia.

      Pula-aika kannusti omatoimisuuteen ja varsin monet yrittivät omatoimisuudella parantaa ravintotilannattaan!

      Tällaisia tapoja oli:
      - metsästys
      - kalastus
      - sienestys
      - vihannesten kasvatus
      - kanien kasvatus
      Jne

      Omatoimisuus oli täysin sallittua ja siihen jopa kannustettiin!

      • Anonyymi

        Mutta vankiloissa ja mielisairaaloissa ei siihen ollut juuri mahdollisuuksia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mutta vankiloissa ja mielisairaaloissa ei siihen ollut juuri mahdollisuuksia.

        Eikä vanhainkodeissa ja mielisairaaloissa, niissä kuoltiin. Eikä kaupunkien köyhillä muutenkaan.

        Mitä metsästettiin, oraviako ja monellako oli haulikko?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eikä vanhainkodeissa ja mielisairaaloissa, niissä kuoltiin. Eikä kaupunkien köyhillä muutenkaan.

        Mitä metsästettiin, oraviako ja monellako oli haulikko?

        Metsästys (ja kalastus) ovat molemmat lajeja, joita voi harjoittaa täysin ilman asetta!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mutta vankiloissa ja mielisairaaloissa ei siihen ollut juuri mahdollisuuksia.

        Kummassako paikassa asioista kertonut isoisäsi vietti sotavuodet?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eikä vanhainkodeissa ja mielisairaaloissa, niissä kuoltiin. Eikä kaupunkien köyhillä muutenkaan.

        Mitä metsästettiin, oraviako ja monellako oli haulikko?

        ” Eikä vanhainkodeissa ja mielisairaaloissa, niissä kuoltiin.”

        Vanhainkodeissa monesti sukulaiset auttoivat!

        ” Eikä kaupunkien köyhillä muutenkaan.”

        Sota-aikana KAUPUNKIEN PUISTOISSA KASVATETTIIN YLEISESTI VIHANNEKSIA. ESIM. HELSINGIN HESPERIAN PUISOISSAKASVOI KAALIA! PULA RUOKKI RUNSAASTI OMATOIMISUUTTA!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Metsästys (ja kalastus) ovat molemmat lajeja, joita voi harjoittaa täysin ilman asetta!

        Hirvi juostiin kiinni ja tainnutettiin napakalla kämmensyrjäiskulla silmien väliin.


    • Anonyymi

      Kamalan kova on tässäkin ketjussa eräällä tuo isänmaan ikävä, joka paikkaan pitää Venäjästä kirjoittaa kun ei muuten jaksa, huoh.

      • Anonyymi

        Silloin kun ei puolusta Venäjän hybridditukikohtia Suomessa se kirjoittelee Venäjästä yleisesti. Kummaltakohan puolen itärajaa mahtanee olla kotoisin?


    • Anonyymi

      Nälkäkuolemat talvella 1941-1942

      Omien peltojen tuoton jäädessä puoleen tarvittavasta ja Saksan toimitusten viivästyessä kevääseen, Suomea kohtasi vakava elintarvikekriisi. Siitä kärsivät ensi sijassa sotavangit, joita menehtyi talven ja kevään aikana noin 12.000. Lisäksi Itä-Karjalan siviilejä kuoli noin 3.500 kuolemien painottuessa kevääseen ja kesään.

      Nälkäkuolemia esiintyi myös suomalaisten siviilien joukossa, mutta heidän kuolemistaan ei ole katsottu aiheelliseksi tehdä tutkimustyötä.

      Hajatietoja siviilien kuolleisuudesta:

      Mielisairaalat. Kuolleisuus nousi 10%:iin eli kaksinkertaistui normaalista.

      Vuosina 1941 ja 1942 mielisairaaloissa kuoli yhteensä 1.100 - 1.200 potilasta yli keskiarvon.

      Vanhukset. Kuolleiden määrä tuntematon.

      Siviilivangit. Vankiloissa oli 27 todettua ja 14 mahdollista nälkäkuolemaa.

      Imeväiskuolleisuus. Kasvoi 7%:stä 9%:iin.

      Pikkulapset. Kuolleiden määrä tuntematon.

      Yleinen kuolleisuus. Siviilien yleinen kuolleisuus 1940-1944 oli 0,1%-yksikköä normaalia suurempi. Tämä tarkoittaa 19.500 menehtynyttä suomalaista siviiliä.

    • Anonyymi

      Mannerheimille ainakin riitti kahvia, konjakkia ja viinejä mehevien pihvien lisäksi samaan aikaaan kun kansa kärsi hänen itsensä aiheuttamaa kurjuutta.

      • Anonyymi

        Mikkelissä syöty lounas oli AINA niukka ja vaatimaton!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mikkelissä syöty lounas oli AINA niukka ja vaatimaton!

        Tarjoiltavan ruoan tuli olla hyvää, ei kovin monia ruokalajeja kerrallaan, ja kevyttä. Lounaalla tarjottiin aina yksi ruokaryyppy, alkuruokana oli leikkeleet, munakas tai kohokas, pääruokana esim. lammasta ja riisiä, kaalikääryleitä, joskus harvoin jopa silakkalaatikkoa, jälkiruokana kahvi. Ruokajuomana oli olut.


    • Anonyymi

      Eli Venäjän homppeli puhuu, tapansa mukaan, silkkaa pötyä! Marskilla kun ei ollut mitään erityistä viehtyumystä ylellisyyteen!

      • Anonyymi

        Hehehe itse olet Mannerheimin kanssa venäjän homppeli:-D

        Juhani Suomen ja Martti Turtolan, tunnettujen Mannerheim-tutkijoiden, mukaan päämajan alkoholinkäytöstä on kuitenkin ajoittain annettu turhan sisäsiisti kuva.

        – Pahinta oli se, ettei hänen seurassaan kieltäydytty, Turtola kirjoittaa.

        – Oli juotava kuin isäntä.

        Turtola pyörittelee teoksessaan Mannerheimin juomismääriä. Hänen mukaansa ryyppy lounaalla ja kaksi päivällisellä ei aina riittänyt, ainakaan jälkimmäisen osalta, vaan lisäksi saattoi tulla ”muutama kaato punaviiniä, kahvit ja konjakit tai parikin ja illan tullen epälukuinen määrä viskigrogeja”.

        – Huomattavaa on, että juominen tähän tahtiin pienin variaatioin jatkui päivästä päivään, viikosta viikkoon, kuukaudesta kuukauteen ja vuodesta toiseen. Juopottelusta syytetty kenraali K. M. Wallenius taisi olla talvisodan loppuvaiheessa oikeassa heittäessään häneen suunnatun kiven takaisin toteamalla, että Päämajassa ryypättiin joka päivä.

        Turtola esittää päämajavuosien yleisarviona Mannerheimin olleen ”kaiken aikaa pienessä”.

        – Ainakin muodollisesti tällainen päivittäinen alkoholinkäyttö ylitti kaikki alkoholismin rajat, Turtola napauttaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hehehe itse olet Mannerheimin kanssa venäjän homppeli:-D

        Juhani Suomen ja Martti Turtolan, tunnettujen Mannerheim-tutkijoiden, mukaan päämajan alkoholinkäytöstä on kuitenkin ajoittain annettu turhan sisäsiisti kuva.

        – Pahinta oli se, ettei hänen seurassaan kieltäydytty, Turtola kirjoittaa.

        – Oli juotava kuin isäntä.

        Turtola pyörittelee teoksessaan Mannerheimin juomismääriä. Hänen mukaansa ryyppy lounaalla ja kaksi päivällisellä ei aina riittänyt, ainakaan jälkimmäisen osalta, vaan lisäksi saattoi tulla ”muutama kaato punaviiniä, kahvit ja konjakit tai parikin ja illan tullen epälukuinen määrä viskigrogeja”.

        – Huomattavaa on, että juominen tähän tahtiin pienin variaatioin jatkui päivästä päivään, viikosta viikkoon, kuukaudesta kuukauteen ja vuodesta toiseen. Juopottelusta syytetty kenraali K. M. Wallenius taisi olla talvisodan loppuvaiheessa oikeassa heittäessään häneen suunnatun kiven takaisin toteamalla, että Päämajassa ryypättiin joka päivä.

        Turtola esittää päämajavuosien yleisarviona Mannerheimin olleen ”kaiken aikaa pienessä”.

        – Ainakin muodollisesti tällainen päivittäinen alkoholinkäyttö ylitti kaikki alkoholismin rajat, Turtola napauttaa.

        Marskin suosikkiviski oli Vat 69


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hehehe itse olet Mannerheimin kanssa venäjän homppeli:-D

        Juhani Suomen ja Martti Turtolan, tunnettujen Mannerheim-tutkijoiden, mukaan päämajan alkoholinkäytöstä on kuitenkin ajoittain annettu turhan sisäsiisti kuva.

        – Pahinta oli se, ettei hänen seurassaan kieltäydytty, Turtola kirjoittaa.

        – Oli juotava kuin isäntä.

        Turtola pyörittelee teoksessaan Mannerheimin juomismääriä. Hänen mukaansa ryyppy lounaalla ja kaksi päivällisellä ei aina riittänyt, ainakaan jälkimmäisen osalta, vaan lisäksi saattoi tulla ”muutama kaato punaviiniä, kahvit ja konjakit tai parikin ja illan tullen epälukuinen määrä viskigrogeja”.

        – Huomattavaa on, että juominen tähän tahtiin pienin variaatioin jatkui päivästä päivään, viikosta viikkoon, kuukaudesta kuukauteen ja vuodesta toiseen. Juopottelusta syytetty kenraali K. M. Wallenius taisi olla talvisodan loppuvaiheessa oikeassa heittäessään häneen suunnatun kiven takaisin toteamalla, että Päämajassa ryypättiin joka päivä.

        Turtola esittää päämajavuosien yleisarviona Mannerheimin olleen ”kaiken aikaa pienessä”.

        – Ainakin muodollisesti tällainen päivittäinen alkoholinkäyttö ylitti kaikki alkoholismin rajat, Turtola napauttaa.

        On muitakin näkemyksiä asiaan….

        Tarjoiltavan ruoan tuli olla hyvää, ei kovin monia ruokalajeja kerrallaan, ja kevyttä. Lounaalla tarjottiin aina yksi ruokaryyppy, alkuruokana oli leikkeleet, munakas tai kohokas, pääruokana esim. lammasta ja riisiä, kaalikääryleitä, joskus harvoin jopa silakkalaatikkoa, jälkiruokana kahvi. Ruokajuomana oli olut.


    • Anonyymi

      Tiedän sen, että ns. herrasväki ei tarvinnut järsiä jäistä lanttua. Ruokaa kyllä riitti jos oli rahaa.

      • Anonyymi

        TODELLISUUDESSA ruokaa ei ollut yllin kyllin kellään lanttutalvena 1941/1q942 vaan ylen niukalti kaiken kaikkiaan!

        Eräs aikalainen nuori lausui tv-ohjelmassa jälkikäteen: olisin ollut koska hyvänsä, päivällä tai yöllä, valmis syömään täyden aterian, jos vain olisin sillaisen saanut. Aikuisilla koorttiannokset määriteltiin työn mukaan. Aikuinen ja ruumiillista työtä tekevä sai runsaamman annoksen kuin aikuinen ja henkistä työtä tekevä!

        Totta oli tietenkin se, että mustasta pörssistä sai rahalla ruuan jatketta, mutta knavia ei ollut helppo löytää eikä seiltäkään suunnasta tarjonta ollut runsasta!


    • Anonyymi

      Lumi tuli aikaisin syksyllä 1941. Koko Kannaksen alueella pysyvä lumi tuli 28.09, perunaa jäi paljon maahan kun ei ehditty nostaa, samoin viljaa jäi pystyyn ja puimatta. Suomi oli menettänyt 12 prosenttia pinta-alastaan.

      Siinä syy heikkoon ruokatilanteeseen. Talvi oli kovempi kuin Talvisodan talvi.

    Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kaipaamasi miehen nimi?

      Ja maakunta tai kaupunki?
      Ikävä
      22
      3984
    2. Olit ihan

      Kiihkona silloin. Sen näki ja lähes tunsi. Ei tainnut olla kaukana et olisit vetänyt lähellesi jos siihen olisi hetki tu
      Ikävä
      31
      3457
    3. Oletko keskustellut kaivatustasi muiden

      Kanssa lähiaikoina? Jos, onko keskustelu ollut positiivista tai negatiivista? Vaikuttaako keskustelut mielipiteeseesi ka
      Ikävä
      53
      3264
    4. Ennen ei ollut persuja ja työttömyyttä, lääkäriinkin pääsi

      Ennen oli kaikilla töitä Kauppiaille kelpasi kun saivat voittoa Yritystukia ei ollut Lääkäriin pääsi kaikki haluklaat Nu
      Maailman menoa
      5
      3253
    5. Trump huonommassa kunnossa kuin Usasta virallisesti sanotaan?

      "Terveys on vakaa mutta ei normaali".Uskallan melkein sanoa,että Trumpin terveydentilaa kaunistellaan.Myös se että se nu
      Maailman menoa
      122
      2879
    6. Kyllä on Vasemmistoliitosta Koskelan johdolla tullut todellinen ääripuolue

      se on niin tulipunainen kuin olla voi, ja selvästi haluaa jatkuvasti eripuraa, ja repiä kansaa kahtia. Siinä on jo vuod
      Maailman menoa
      23
      2641
    7. Suomen veroaste 5 %-yks liian matala

      Palauttamalla kokonaisveroaste 1990-luvun tasolle saadaan hyvinvointivaltion palvelut rahoitettua ilman velan ottoa.
      Maailman menoa
      116
      2340
    8. MTV: Harvinainen haastattelu! Vappu Pimiä kommentoi vihdoinkin uutta TTK-juontajaa

      TTK-juontajaspekuloinnit käyvät edelleen kuumana. Kenet sinä haluaisit uudeksi TTK-juontajaksi? Kommentoi alle! Lue,
      Suomalaiset julkkikset
      14
      2155
    9. Yleveron tuotto siirrettävä S-ryhmälle

      Yleisradio on mukana kansanmurhassa. Tuollaista ei voi tukea verovaroin. S-ryhmä on ainoa selkärankainen iso toimija S
      Maailman menoa
      28
      1747
    10. IL- KELA:n pääjohtaja, lääke- ja oikeustieteen tohtori Lasse Lehtonen sekavassa tilassa Brysselissä!

      "Iltalehden tietojen mukaan Lehtosen käytös Brysselin lentokentällä on herättänyt huomiota, ja hänen olemuksensa on tulk
      Maailman menoa
      154
      1494
    Aihe