Politiikan ikiliikkuja liikkuu jälkeen

Politiikan ikiliikkuja on täällä taas – Kansa seuraa huuli pyöreänä

Me tarvitsemme jälleen uuden sote-uudistuksen, paremman rahoitusmallin, palveluiden priorisointia ja keskittämistä sekä luottamuksen siihen, että sote-järjestelmä toimii, kirjoittaa Juha Ristamäki.

Sanna Marinin hallitus loi sote-mallin, jota Petteri Orpon hallitus on puskenut eteenpäin.

Kansalaisten mielestä sosiaali- ja terveyspalvelut ovat myös huhtikuun kunta- ja aluevaalien tärkein asia. Kun tähän lisätään vielä se, että näitä palveluita paljon käyttävä varttuneempi kansanosa äänestää ahkerasti, ei pidä ihmetellä, kun sote-asioista nousee jälleen valtava poliittinen mekkala ennen vaaleja.

Eduskunnassa ja vaalitenteissä puolueet ja niiden edustajat, jotka melkein kaikki ovat olleet säätämässä sotea eri vaiheissa, haukkuvat toinen toisiaan.

Lisäleikkauksia on jälleen tulossa, ja poliitikkojen suurin huoli näyttää olevan, että kerrotaanko niistä ennen vai jälkeen vaalien. Hoitojonoissa kärvistelevät kansalaiset yrittävät päästä perille, että kukahan heistä on vähiten epäonnistunut sote-asioissa.

Sosiaali- ja terveyspalveluissa on paljon ongelmia. Näitä listattiin torstaina julkistetussa sosiaali- ja terveysministeriön (STM) selvityksessä.

Ministeriö: Suomalaisten palvelut vaarantuneet

Esimerkiksi kiireettömän erikoissairaanhoidon järjestäminen on STM:n mukaan vaarantunut kaikilla hyvinvointialueilla, Helsingin kaupungissa ja Hus-yhtymässä suhteessa lain määräaikoihin.

Mielenterveys- ja päihdeongelmiin apua tarvitsevien lasten ja nuorten sote-palvelut ovat STM:n mukaan vakavasti vaarantuneet kaikilla hyvinvointialueilla ja Helsingin kaupungissa.

Ongelmia on paljon vanhusten hoidossa ja niin edelleen. STM:n mukaan sentään kiireellinen ja päivystyksellinen hoitoon pääsy toimii kaikkialla Suomessa hyvin.

STM:n mukaan raskainta erikoissairaanhoitoa on todennäköisesti edelleen keskitettävä nykyistä harvempiin sairaaloihin. Sote-menot kasvavat yhä sellaista tahtia, että karsintaa ja priorisointia on pakko tehdä.

Petteri Orpon (kok) hallitus on jääräpäisesti puskenut eteenpäin Antti Rinteen (sd) ja Sanna Marinin (sd) hallitusten sote-mallia ja yrittänyt samalla leikata kustannusten kasvusta miljardeja pois.

Rinteen–Marinin hallituksen sote-rahoitusmallia voisi kaunistellen kuvata epäonnistuneeksi. Jo lähtökohta meni metsään. Kunnat alibudjetoivat omia sote-menojaan, jolloin hyvinvointialueille siirtyi jo lähtökohtaisesti liian vähän rahaa. Arvioita on esitetty 700–1 000 miljoonasta.

Hyvinvointialueiden rahoittamista varten luodut indeksit eivät tavoittaneet korkeaa inflaatiota, isoja palkkaratkaisuja, palvelutarpeen kasvua, ostopalveluiden rajua lisääntymistä ja niin edelleen. Alijäämät kasvoivat miljardeihin euroihin.

Rahoitusta varten luotiin alun perin Kolumbiasta napattu diagnoosimalli, joka on johtanut siihen, että osa hyvinvointialueista on osannut lypsää lisää rahaa pumppaamalla diagnoosien määrää.

Koska rahoituskakku on kaikille sama, tämä on tarkoittanut, että toisilta alueilta on viety rahaa merkittäviä määriä. Osa hyvinvointialueista keikkuu jo muutenkin arviointimenettelyn partaalla. Se voi johtaa alueiden yhdistämiseen.

Kaiken tämän edellä mainitun johdosta hyvinvointialueilla ollaan tilanteessa, jossa siellä leikataan sosiaali- ja terveyspalveluja tavalla, joka on monin paikoin jo lainvastainen.

RKP:tä lukuun ottamatta ne puolueet, jotka ovat luoneet tämän mallin, ovat nyt oppositiossa ja vaativat hallitusta hidastamaan tahtia, jolla hyvinvointialueiden pitäisi kattaa alijäämänsä.

Hallitus, joka toteuttaa edellisen hallituksen mallia, ei halua hellittää aikataulusta, koska se haluaa ruoskia alueet mahdollisimman isoihin säästöihin. Samalla se yrittää toteuttaa poliittista lupaustaan julkisen talouden vakauttamisesta, mutta sekin jäänee haaveeksi.

Kaiken tämän keskellä istuu esimerkiksi monta suomalaista vanhusta vailla ympärivuorokautista hoitoa. He eivät pääse jonoon asti, koska heille ei kaikilla alueilla tehdä edes palvelutarpeen arviointia.

Me emme tarvitse vaaleista toiseen jatkuvaa poliittista pisteiden keruuta. Mitä me tarvitsemme?

Me tarvitsemme jälleen uuden sote-uudistuksen, paremman rahoitusmallin, palveluiden priorisointia ja keskittämistä sekä luottamuksen siihen, että sote-järjestelmä toimii. Ennen kaikkea Suomi tarvitsee parempaa talouskasvua ja työllisyyttä – muuten sote-laivakin uppoaa.

https://www.iltalehti.fi/paakirjoitus/a/d65e07f6-bd17-4b73-be97-5263db3cc028