Muilla tällasta..?? Urheilen ihan älyttömästi, "pahimmillaan" 7 krt/vko todella kovatehoisesti. Syön terveellisesti, menee ehkä jo ortoreksian puolelle, vain tiettyjä ruoka-aineita mitä kaupasta ostan..Kouluruuista kelpuutan yllensä aan salaatit, ikinä en ota mitään herkkuja mitä esim kavereilla kyläillessä tarjotaan tms.. Näin siis normi arkena opiskelupaikkakunnalla ollessani. Mut sitten kun menen kotiin vanhempien luokse, missä kaapit pullistelee herkkuja mopo lähtee käsistä välittömästi..tungen itteni NIIN täyteen kaikkea mässyä että maha on ku olisin viimesilläni raskaana..Yleensä vedän ruokaa naamaani sen koko viikonlopun minkä kotona olen..en pysty tekemään/ajattelemaan kotona ollessani mitään muuta ku ruokaa!!Siksi ei kauheen usein pysty kotiin lähtä vaikka muuten haluiskin..Tätä on kestäny koko sen ajan ku oon asunu pois kotoa, eli kolme vuotta. Mulla on ollu henkisesti välillä aika vaikeeta ja ilmeisesti puran stressiä/vaikeita tunteita sitten tuohon hallitsemattomaan syömiseen. Tällä hetkellä elämässä on asiat suht reilassa eikä varsinaisesti tunneahmimiseen ois syytä, mutta siltikin taas repesin ku olin kotona käymässä vaikka etukäteen kovasti päätinki olla sortumatta, silti ku otan jotain pientäkää joka poikkeaa mun yltiöterveellisestä rutiini/arkisyömisestä, se on menoa kertaheitolla..enkä lopeta syömistä ennen ku viikonloppu päättyy ja juna lähtee! Sitte seuraavat viikot taas ravataan lenkkipolut ja salit puhki syyllisyyden tunnossa eikä syödä juuri mitää! Tosi tervettä... Monesti oon kotona ollessani joutunu kieltäytyy esim tapaamasta kavereitani tai muusta, ku oon maannu sohvalla kipeenä syömisestäni ja hävennyt järkytävän kokoseksi yhen illan aikana paisunutta mahaani! "Normaali" olemukseni ku on suht hoikka ja masukin timmi..Kaikenlisäks "saarnaan" toisille terveellisistä/TASAPAINOSISTA elintavoista!:) Että tällast täällä..
Yhenlaine tapaus
Prinsessa22
4476
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
En voi oikeastaan lisätä muuta,kuin että aikalailla kuin minä. Plääh.
Auttoi varmasti paljon. MH.
6-7krt/vko liikuntaa vähintään puoltoista tuntia,joskus menee 5-6h tuntiakin.Aerobista ja salia vuoronperään.
Säännöllistä ja tarkkaa syömistä. En esim syö ravintoloissa,kun syön lähinnä tummaa riisiä,en ikinä perunaa tai valkoista riisiä ja muita valkoisia höttösiä ym.
Osaan olla syömättä keksit kaapeist, mutta sitten jos otan sen yhden keksin,en voi olla syömättä koko pakettia. Sen jälkeen syönkin sitten kaikki makeat,mitä kotoa löytyy. Vaikkei tekisi edes mieli. Syön turvonneeseen pahaolo oksennus pisteeseen ja seuraava päivä meneekin aamuaerobisten ja matalien kalorien kanssa sekoillessa ja kolmen tunnin pyörälenkeillä.
Koskaan en ole ollut ylipainoinen, laihduin normaalipainon sisällä 15kg. Nyt olen tiukassa kunnossa, inhoamani mahakin on sulanut pois eikä jenkkakahvoja ole. Paino on pysynyt pitkään samana,eikä ongelmia muuten ruokavalion noudattamisen kanssa ole kuin etten osaa syödä makeaa normaalisti. Eikä useinkaan edes tee mieli,kun ottaa vain huvikseen sen yhden keksin,niin sittenpä jumpataan vaikka miten myöhä olisi,jos otan sen yhden keksin ja koko paketin saman tien.Seuraavaan päivään osaan lopettaa mässäilyn,mutta sinä päivänä kun syön,hyvin harvoin osaan olla syömättä yltiöpäisesti.
Mietin ennen sen keksin syömistä,jaksanko jumpata tänään,koska tiedän,etten osaa syödä vain sitä yhtä. Ja yleisellä paikalla en syö koskaan mitään mikä ei "kuulu" normaalia ruokavaliooni, mutta yksin ollessa syön sitten toisinaan jäätelöt ja keksit ja karkit,vaikkei olisi "mitään syytä." esim.ei edes kriisejä tms.
tuo sama,että näytän hirmu kunnolliselta ja terveeltäkin. Olen hoikka ja lievästi alipainoinen,mutten anorektisen näköinen.
Minulla elämä on aina ollut niin sekaisin,että ehkä tämä on jotain purkua,tätä ei pura muihin,mutta johonkin.Tämä ei haittaa läheisiä,koska suht hyvin olen pystynyt tämän peittämään. Isä on joskus maininnut,ettei kannattaisi vetää liian tiukkaa linjaa,mutta pääasiassa kukaan ei ihmettele syömistäni eikä ole paniikissa siitä. Välillä,hyvin harvoin,syön jotain kiellettyä muidenkin nähden,mutta nämä jumppasessiot ja seuraavan päivän syömisethän on hyvin helppo piilottaa muilta..
Olen vain tautisen ylpeä vartalostani. Enkä halua että siitä tulee sellainen kuin se ennen oli. Ihan sama,ajatteleeko joku tätä kusipäisen ämmän juttuna,mutta niin on. JA joo,olen sairas,mutta en silti itse sitä myönnä. Anoreksian sairastanutta ystävääni en ole voinut tältä huijata.Hän on nähnyt kaiken,vaikken edes puhu syömisestä. Eleistä ja tavoista. Toisaalta se on helpottavaa. Toisaalta ärsyttävää.
Opiskelupaikkakunnalla ollesani syön "terveellisesti" (aivan liian vähän) ja harrastan suht rankkaa liikuntaa lähes päivittäin. Kun joskus viikonloppuisin käyn kotona, saatan syödä viisinkertaisesti sen energiamäärän päivässä, mitä normaalisti syön. Ehkä siksi, että ruokaa on tarjolla tai ehkä siksi ettei tarvisi koko ajan kuunnella äitin "sun pitäis syödä kunnolla" -voivotteluita. Ja aina jonkinasteinen morkkis mässäilyviikonlopun jälkeen, joka korjaantuu sitten seuraavalla viikolla kovemmalla liikunnalla ja vähemmällä syömisellä. Tätä jatkunut nyt ehkä reilut puoli vuotta ja painoa lähtenyt n. 15 kg. Tervettä vai ei.. en tiedä.