Miksi Saksa ei käyttänyt sotatoimissaan

NL käytti saaliikseen saamia Panthereita ja panzer iii/iv. Tuskin sentään tuhansittain, mutta kuitenkin ihan merkittävissä määrin.

Anonyymi kirjoitti:

NL käytti saaliikseen saamia Panthereita ja panzer iii/iv. Tuskin sentään tuhansittain, mutta kuitenkin ihan merkittävissä määrin.

Saksa myös käytti T-34:a, T-26:a ja muita vaunutyyppejä. Ei kuitenkaan koskaan sellaisissa määrissä, että ne olisivat hallinneet panssaridivisioonien kalustoa.

///MeAgaln

No sehän siinä oli, että Saksa katsoi T-34:t niin erinomaisiksi ettei halunnut myydä kuin ihan kourallisen, vaikka Suomi kuinka kerjäsi.

” Olisihan Saksa voinut myydä ne T-34:set Suomelle, kun Suomen armeijalla ei käytännössä ollut panssarivoimia 1941.”

Suomen armeijalla OLI ps-voimat jo 1941 ja ne koostuivat kymmenistä venäläisistä Talvisodassa sotasaalina saaduista T-26- ja Christie-vaunuista. Kannattaa lukea R. Lehväslaihon kirjat: Panssarisotaa tai Sotkalla sodassa.

”Ehkä tyhjästä olisi ollut yksinkertaisempaa rakentaa logistiikkaketju kuin jo olemassa olevan päälle ja lisäksi. Voi tosin olla, että köyhä Suomi olisi pystynyt maksamaan vähemmän kuin Saksa sai neukkuromuista terästä tuotantoonsa. Kuljetuskustannukset vielä lisäksi...”

Saksa sai vuoden 1941 puolella useammasta jättimotista sotasaaliiksi runsaasti neukkuvaunuja, mutta ne olivat enimmäkseen 45 mm:n tykillä varustettuja T-26 vvaunuja.

T-34:t ilmaantuivat etulinjaan vasta vuoden 1942 alusta, jolloin ei enää vastaavia motteja juuri kertynyt!

Anonyymi kirjoitti:

” Olisihan Saksa voinut myydä ne T-34:set Suomelle, kun Suomen armeijalla ei käytännössä ollut panssarivoimia 1941.”

Suomen armeijalla OLI ps-voimat jo 1941 ja ne koostuivat kymmenistä venäläisistä Talvisodassa sotasaalina saaduista T-26- ja Christie-vaunuista. Kannattaa lukea R. Lehväslaihon kirjat: Panssarisotaa tai Sotkalla sodassa.

”Ehkä tyhjästä olisi ollut yksinkertaisempaa rakentaa logistiikkaketju kuin jo olemassa olevan päälle ja lisäksi. Voi tosin olla, että köyhä Suomi olisi pystynyt maksamaan vähemmän kuin Saksa sai neukkuromuista terästä tuotantoonsa. Kuljetuskustannukset vielä lisäksi...”

Saksa sai vuoden 1941 puolella useammasta jättimotista sotasaaliiksi runsaasti neukkuvaunuja, mutta ne olivat enimmäkseen 45 mm:n tykillä varustettuja T-26 vvaunuja.

T-34:t ilmaantuivat etulinjaan vasta vuoden 1942 alusta, jolloin ei enää vastaavia motteja juuri kertynyt!

Lue lisää

"T-34:t ilmaantuivat etulinjaan vasta vuoden 1942 alusta, jolloin ei enää vastaavia motteja juuri kertynyt!"

Ei pidä paikkaansa. T-34:t olivat mukana jo kesän 1941 taisteluissa ja valkokuva-aineistokin
vahvistaa asian.

///MeAgaln

Anonyymi kirjoitti:

” Olisihan Saksa voinut myydä ne T-34:set Suomelle, kun Suomen armeijalla ei käytännössä ollut panssarivoimia 1941.”

Suomen armeijalla OLI ps-voimat jo 1941 ja ne koostuivat kymmenistä venäläisistä Talvisodassa sotasaalina saaduista T-26- ja Christie-vaunuista. Kannattaa lukea R. Lehväslaihon kirjat: Panssarisotaa tai Sotkalla sodassa.

”Ehkä tyhjästä olisi ollut yksinkertaisempaa rakentaa logistiikkaketju kuin jo olemassa olevan päälle ja lisäksi. Voi tosin olla, että köyhä Suomi olisi pystynyt maksamaan vähemmän kuin Saksa sai neukkuromuista terästä tuotantoonsa. Kuljetuskustannukset vielä lisäksi...”

Saksa sai vuoden 1941 puolella useammasta jättimotista sotasaaliiksi runsaasti neukkuvaunuja, mutta ne olivat enimmäkseen 45 mm:n tykillä varustettuja T-26 vvaunuja.

T-34:t ilmaantuivat etulinjaan vasta vuoden 1942 alusta, jolloin ei enää vastaavia motteja juuri kertynyt!

Lue lisää

"T-34:t ilmaantuivat etulinjaan vasta vuoden 1942 alusta, jolloin ei enää vastaavia motteja juuri kertynyt!"

Mitä ihmettä taas sekoilet. T-34 oli mukana ihan Barbarossan alusta asti ja saksalaiset olivat aivan kauhuissaan sen kohdatessaan. Mm. Jodl puhui ihailusta soikeana jopa "ihmeaseesta".

Anonyymi kirjoitti:

” Olisihan Saksa voinut myydä ne T-34:set Suomelle, kun Suomen armeijalla ei käytännössä ollut panssarivoimia 1941.”

Suomen armeijalla OLI ps-voimat jo 1941 ja ne koostuivat kymmenistä venäläisistä Talvisodassa sotasaalina saaduista T-26- ja Christie-vaunuista. Kannattaa lukea R. Lehväslaihon kirjat: Panssarisotaa tai Sotkalla sodassa.

”Ehkä tyhjästä olisi ollut yksinkertaisempaa rakentaa logistiikkaketju kuin jo olemassa olevan päälle ja lisäksi. Voi tosin olla, että köyhä Suomi olisi pystynyt maksamaan vähemmän kuin Saksa sai neukkuromuista terästä tuotantoonsa. Kuljetuskustannukset vielä lisäksi...”

Saksa sai vuoden 1941 puolella useammasta jättimotista sotasaaliiksi runsaasti neukkuvaunuja, mutta ne olivat enimmäkseen 45 mm:n tykillä varustettuja T-26 vvaunuja.

T-34:t ilmaantuivat etulinjaan vasta vuoden 1942 alusta, jolloin ei enää vastaavia motteja juuri kertynyt!

Lue lisää

"T-34:t ilmaantuivat etulinjaan vasta vuoden 1942 alusta, jolloin ei enää vastaavia motteja juuri kertynyt!"

HeHe pöhveIi on kymmeniä kertoja syöttänyt samaa valettaan, ja tuskinpa jää tämä kertakaan viimeiseksi😂

Anonyymi kirjoitti:

"T-34:t ilmaantuivat etulinjaan vasta vuoden 1942 alusta, jolloin ei enää vastaavia motteja juuri kertynyt!"

HeHe pöhveIi on kymmeniä kertoja syöttänyt samaa valettaan, ja tuskinpa jää tämä kertakaan viimeiseksi😂

Lue lisää

Kyse on siitä, koska vaunu alkoi etulinjassatulla vastaan.

Anonyymi kirjoitti:

Kyse on siitä, koska vaunu alkoi etulinjassatulla vastaan.

No siinähän se vale onkin😂

Mutta kun ei mitään opi eikä ymmärrä....🤪

Anonyymi kirjoitti:

Kyse on siitä, koska vaunu alkoi etulinjassatulla vastaan.

"Kyse on siitä, koska vaunu alkoi etulinjassatulla vastaan."

Mutta eihän tuossa ole mitään järkeä ja täytyyhän sinun tajuta se itsekin.

///MeAgaln

Ranskalaisia vaunuja runsain mitoin. Oli kokonaisia niillä varustettuja yksiköitä. Tällainen nähtiin Suomen Lapissakin, kalustonaan Somua S-35.

Muistan lukeneeni Korkkarin, jossa saksalaisilla oli karmea ihmease piilossa odottamassa liittoutuneiden päänmenoksi Pohjois-Afrikan rintamalla. Nimittäin kokonainen divisioona noita Somua-vaunuja!

Anonyymi kirjoitti:

Ranskalaisia vaunuja runsain mitoin. Oli kokonaisia niillä varustettuja yksiköitä. Tällainen nähtiin Suomen Lapissakin, kalustonaan Somua S-35.

Muistan lukeneeni Korkkarin, jossa saksalaisilla oli karmea ihmease piilossa odottamassa liittoutuneiden päänmenoksi Pohjois-Afrikan rintamalla. Nimittäin kokonainen divisioona noita Somua-vaunuja!

Lue lisää

Somua ei olisi sopinut tankkien aavikkotaisteluun lyhyen putkensa ansiosta. Se oli selkeästi jalkaväen tukiase.

Anonyymi kirjoitti:

Somua ei olisi sopinut tankkien aavikkotaisteluun lyhyen putkensa ansiosta. Se oli selkeästi jalkaväen tukiase.

Päinvastoin. Somua oli ratsuväen tankki ja tehty nimenomaan tankkitaisteluun, vaikka toki alkoi olla vanhentunut 1942 lähtien. Siihen asti se oli varsin hyvin liikkuva, hyvin suojattu ja riittävän tulivoimainen.

Jalkaväen tukemiseen sen 47mm tykki oli varsin köykäinen, kuten kaikki muutkin saman suuruiset tykit (37mm, 45mm, 2pdr jne.).

Anonyymi kirjoitti:

Päinvastoin. Somua oli ratsuväen tankki ja tehty nimenomaan tankkitaisteluun, vaikka toki alkoi olla vanhentunut 1942 lähtien. Siihen asti se oli varsin hyvin liikkuva, hyvin suojattu ja riittävän tulivoimainen.

Jalkaväen tukemiseen sen 47mm tykki oli varsin köykäinen, kuten kaikki muutkin saman suuruiset tykit (37mm, 45mm, 2pdr jne.).

Lue lisää

Se olisi ollut aika hankala pala Saksan panssaridoktroonille tosin. Yhden miehen torni ja useimmista vaunuista puuttuvat radiolaitteistot eivät menneet hyvin yhteen sen kanssa ja varaosat olisivat olleet vielä suurempi pullonkaula.

///MeAgaln

Anonyymi kirjoitti:

Se olisi ollut aika hankala pala Saksan panssaridoktroonille tosin. Yhden miehen torni ja useimmista vaunuista puuttuvat radiolaitteistot eivät menneet hyvin yhteen sen kanssa ja varaosat olisivat olleet vielä suurempi pullonkaula.

///MeAgaln

Lue lisää

Tuskin ylipääsemätön. Saksan yleisin oma panssari aina Barbarossaan asti, Panzer II, edusti nääs myös tätä Ylityöllistetään johtaja-doktriinia. Siinähän oli myös 1-miehinen torni ja johtaja joutui johtamaan sekä ammuskelemaan tykillä.

Anonyymi kirjoitti:

Tuskin ylipääsemätön. Saksan yleisin oma panssari aina Barbarossaan asti, Panzer II, edusti nääs myös tätä Ylityöllistetään johtaja-doktriinia. Siinähän oli myös 1-miehinen torni ja johtaja joutui johtamaan sekä ammuskelemaan tykillä.

Lue lisää

P-II:n käyttö oli ollut järkevää siihen aikaan kun tarvittiin täytettä divisioonien kahdelle panssarirykmentille. Vuosiin 1941-42 mennessä saksalaiset pyrkivät kiireellä yhtenäistämään kaluston P-III ja P-IV mallien ympärille ja karistamaan kaiken ylimääräisen roinan. Siihen he eivät tietenkään koskaan päässeet, sillä prioriteetit vaihtuivat taas vuoteen 1943 tultaessa.

///MeAgaln

Anonyymi kirjoitti:

Päinvastoin. Somua oli ratsuväen tankki ja tehty nimenomaan tankkitaisteluun, vaikka toki alkoi olla vanhentunut 1942 lähtien. Siihen asti se oli varsin hyvin liikkuva, hyvin suojattu ja riittävän tulivoimainen.

Jalkaväen tukemiseen sen 47mm tykki oli varsin köykäinen, kuten kaikki muutkin saman suuruiset tykit (37mm, 45mm, 2pdr jne.).

Lue lisää

Somua näyttää aivan karmealta viritykseltä, mutta todellisuudessa se oli tosi kova peli 1939-1941. Tykki riitti läpäisemään kaikki sodassa tuolloin olleet vaunut Matildaa, Klimejä ja T-34:ää lukuunottamatta, ja sen vahva panssarointi oli kova pala kaikille muille paitsi 76mm, 85mm ja 88mm tykeille. Näitähän löytyi vain sakujen ilmatorjunnasta ja neukkujen Klimistä ja Sotkasta.

Anonyymi kirjoitti:

Somua näyttää aivan karmealta viritykseltä, mutta todellisuudessa se oli tosi kova peli 1939-1941. Tykki riitti läpäisemään kaikki sodassa tuolloin olleet vaunut Matildaa, Klimejä ja T-34:ää lukuunottamatta, ja sen vahva panssarointi oli kova pala kaikille muille paitsi 76mm, 85mm ja 88mm tykeille. Näitähän löytyi vain sakujen ilmatorjunnasta ja neukkujen Klimistä ja Sotkasta.

Lue lisää

Ups, tuli virhe. Vuoden 1941 KV-1 käytti tietenkin samaa 76mm tykkiä kuin T-34/76. 85mm tykki tuli saataville vasta 1943.

Heinz Guderian ja Paul Ludwig von Kleistin arvio Neuvostoliiton T-34-tankista "maailman hienoimpana tankkina" voidaan perustella useiden avaintekijöiden perusteella:

Suunnittelu ja aseistus: T-34: ssä oli vallankumouksellinen muotoilu, joka yhdisti kaltevan panssarin, joka paransi sen ballistista vastustusta, ja 76,2 mm:n tykki, myöhemmin päivitetty 85 mm:n T-34-85-versiossa. Tämä yhdistelmä mahdollisti sen tehokkaan tulen saksalaisiin panssarivaunuihin ja oli samalla kestävämpi vihollisen tulelle.
Liikkuvuus : T-34 tunnettiin erinomaisesta liikkuvuudestaan, joka pystyi kulkemaan erilaisissa maastoissa, mukaan lukien mutaa ja lunta, mikä oli erityisen edullista itärintamalla. Sen vankka jousitusjärjestelmä vaikuttivat sen suorituskykyyn haastavissa olosuhteissa.
Tuotanto ja määrä :
Operatiivinen vaikutus: T-34:llä oli merkittävä vaikutus panssarivaunujen sodankäyntiin toisen maailmansodan aikana. Sen tehokkuus taistelussa yhdistettynä neuvostoliittolaisten kykyyn mukauttaa taktiikoita ja strategioita sen vahvuuksien ympärille vaikuttivat neuvostovoittoihin Saksan joukkoja vastaan.
Psykologinen vaikutus : T-34:stä tuli Neuvostoliiton resilienssin ja teollisen kyvyn symboli. Sen läsnäolo taistelukentällä vaikutti demoralisoivasti saksalaisiin joukoihin, jotka kohtasivat ajoneuvon, joka usein päihitti omat sodan alkuvuosina.

Vaikka saksalaisella Pantterilla ja Tigerilla, oli ylivoimainen tulivoima ja panssari, T-34: n yleinen muotoilun, tuotannon tehokkuuden ja taistelukentän suorituskyvyn yhdistelmä teki siitä mahtavan vastustajan. Näin ollen Guderianin ja von Kleistin luonnehdinta T-34:stä voidaan nähdä tunnustuksena sen keskeisestä roolista ja tehokkuudesta sodassa, erityisesti sodan alku- ja keskiaikana.

T-34 käytti suurikaliiperista kaksikäyttöistä tykkiä, joka mahdollisti sekä panssarivaunujen että jalkaväki kohteiden tulittamisen.

Anonyymi kirjoitti:

Heinz Guderian ja Paul Ludwig von Kleistin arvio Neuvostoliiton T-34-tankista "maailman hienoimpana tankkina" voidaan perustella useiden avaintekijöiden perusteella:

Suunnittelu ja aseistus: T-34: ssä oli vallankumouksellinen muotoilu, joka yhdisti kaltevan panssarin, joka paransi sen ballistista vastustusta, ja 76,2 mm:n tykki, myöhemmin päivitetty 85 mm:n T-34-85-versiossa. Tämä yhdistelmä mahdollisti sen tehokkaan tulen saksalaisiin panssarivaunuihin ja oli samalla kestävämpi vihollisen tulelle.
Liikkuvuus : T-34 tunnettiin erinomaisesta liikkuvuudestaan, joka pystyi kulkemaan erilaisissa maastoissa, mukaan lukien mutaa ja lunta, mikä oli erityisen edullista itärintamalla. Sen vankka jousitusjärjestelmä vaikuttivat sen suorituskykyyn haastavissa olosuhteissa.
Tuotanto ja määrä :
Operatiivinen vaikutus: T-34:llä oli merkittävä vaikutus panssarivaunujen sodankäyntiin toisen maailmansodan aikana. Sen tehokkuus taistelussa yhdistettynä neuvostoliittolaisten kykyyn mukauttaa taktiikoita ja strategioita sen vahvuuksien ympärille vaikuttivat neuvostovoittoihin Saksan joukkoja vastaan.
Psykologinen vaikutus : T-34:stä tuli Neuvostoliiton resilienssin ja teollisen kyvyn symboli. Sen läsnäolo taistelukentällä vaikutti demoralisoivasti saksalaisiin joukoihin, jotka kohtasivat ajoneuvon, joka usein päihitti omat sodan alkuvuosina.

Vaikka saksalaisella Pantterilla ja Tigerilla, oli ylivoimainen tulivoima ja panssari, T-34: n yleinen muotoilun, tuotannon tehokkuuden ja taistelukentän suorituskyvyn yhdistelmä teki siitä mahtavan vastustajan. Näin ollen Guderianin ja von Kleistin luonnehdinta T-34:stä voidaan nähdä tunnustuksena sen keskeisestä roolista ja tehokkuudesta sodassa, erityisesti sodan alku- ja keskiaikana.

T-34 käytti suurikaliiperista kaksikäyttöistä tykkiä, joka mahdollisti sekä panssarivaunujen että jalkaväki kohteiden tulittamisen.

Lue lisää

Tilojen ahtaus ja muut heikkoudet johtivat siihen että usein saksalainen panssarimiehistö kykeni ampumaan kaksi kertaa ennen kuin T-34 miehistö oli ampunut kertaakaan.

Tutkijat havaitsivat myös että Pzkw III 50 mm tykki smmulsineen oli lähes yhtä tehokas kuin T-34:n 76 mm tykki ammuksineen.

T-34/76 on historian yliarvostetuin panssarivaunu ja samalla maailman eniten tuhottu panssarivaunu.

Täydennyksenä vielä, että Wehrmactin riesana olivat muutoinkin harvat rautatieyhteydet. Itsellä käsitys että 1942 eteläinen rintama pyöri yhden rautatien varassa. Oliko näin? Venäläisten panssarinraatojen evakuointi saattoi jäädä kakkostilalle.

Anonyymi kirjoitti:

Täydennyksenä vielä, että Wehrmactin riesana olivat muutoinkin harvat rautatieyhteydet. Itsellä käsitys että 1942 eteläinen rintama pyöri yhden rautatien varassa. Oliko näin? Venäläisten panssarinraatojen evakuointi saattoi jäädä kakkostilalle.

Lue lisää

Eikö niitä rautateitä ollut ihan yhtä paljon silloinkin, kun alue oli vielä neukkujen käsissä? Miten se ei heitä haitannut? Eikä haitannut kun valtasivat tuon alueen takaisin hyökätessään länteenpäin.

Se varmasti pitää paikkansa, että itärintamalla molemmat puolet olivat riippuvaisempia rautateistä kuin länsirintamalla, kun idässä teitä oli harvemmassa, ne olivat huonompikuntoisia ja pitkien välimatkojen takia rautatiet olivat huomattavasti tehokkaampi tapa kuljettaa miehiä ja tavaraa.

Anonyymi kirjoitti:

Eikö niitä rautateitä ollut ihan yhtä paljon silloinkin, kun alue oli vielä neukkujen käsissä? Miten se ei heitä haitannut? Eikä haitannut kun valtasivat tuon alueen takaisin hyökätessään länteenpäin.

Se varmasti pitää paikkansa, että itärintamalla molemmat puolet olivat riippuvaisempia rautateistä kuin länsirintamalla, kun idässä teitä oli harvemmassa, ne olivat huonompikuntoisia ja pitkien välimatkojen takia rautatiet olivat huomattavasti tehokkaampi tapa kuljettaa miehiä ja tavaraa.

Lue lisää

"Eikö niitä rautateitä ollut ihan yhtä paljon silloinkin, kun alue oli vielä neukkujen käsissä? Miten se ei heitä haitannut?"

Kyllähän se haittasikin, varsinkin Saksan hyökkäysvaiheessa kalustoa jäi siksi suuria määriä saksalaisten käsiin, kun ei niitä pystytty evakuoimaan.

Anonyymi kirjoitti:

Eikö niitä rautateitä ollut ihan yhtä paljon silloinkin, kun alue oli vielä neukkujen käsissä? Miten se ei heitä haitannut? Eikä haitannut kun valtasivat tuon alueen takaisin hyökätessään länteenpäin.

Se varmasti pitää paikkansa, että itärintamalla molemmat puolet olivat riippuvaisempia rautateistä kuin länsirintamalla, kun idässä teitä oli harvemmassa, ne olivat huonompikuntoisia ja pitkien välimatkojen takia rautatiet olivat huomattavasti tehokkaampi tapa kuljettaa miehiä ja tavaraa.

Lue lisää

"Eikö niitä rautateitä ollut ihan yhtä paljon silloinkin, kun alue oli vielä neukkujen käsissä? Miten se ei heitä haitannut? Eikä haitannut kun valtasivat tuon alueen takaisin hyökätessään länteenpäin."

Neukkujen rautatieyhteyksiä ei häirinneet partisaanit ja sabotaasit. Saksalle ne aiheuttivat suurta haittaa, mikä korostui etenkin ohkasilla yhteysosuuksilla. Neuvostoliiton alueella käyty partisaanisota oli mittasuhteiltaan massiivinen. Etäisyydet olivat suunnattomat ja yhteyksien aukoton vartioiminen käytännössä mahdotonta.

Lisäksi saksalaisille tuotti lisävaivaa se, että raideleveys piti muuttaa Reichsbahnin kalustolle sopivaksi.

Anonyymi kirjoitti:

"Eikö niitä rautateitä ollut ihan yhtä paljon silloinkin, kun alue oli vielä neukkujen käsissä? Miten se ei heitä haitannut? Eikä haitannut kun valtasivat tuon alueen takaisin hyökätessään länteenpäin."

Neukkujen rautatieyhteyksiä ei häirinneet partisaanit ja sabotaasit. Saksalle ne aiheuttivat suurta haittaa, mikä korostui etenkin ohkasilla yhteysosuuksilla. Neuvostoliiton alueella käyty partisaanisota oli mittasuhteiltaan massiivinen. Etäisyydet olivat suunnattomat ja yhteyksien aukoton vartioiminen käytännössä mahdotonta.

Lisäksi saksalaisille tuotti lisävaivaa se, että raideleveys piti muuttaa Reichsbahnin kalustolle sopivaksi.

Lue lisää

"Neukkujen rautatieyhteyksiä ei häirinneet partisaanit ja sabotaasit. "

Ei, mutta se häiritsi, että niitä rautatieyhteyksiä oli harvassa, ja Saksan hyökkäyksen aikana ei vetokalustoa oltu ehditty vielä mobilisoimaan tarpeeksi siiviilipuolelta.

Olikos niin että T-34:sia käytti jopa Saksan eliittidivisioonat? Muistaakseni niitä oli Das Reichin ja GD:n arsenaalissa isompiakin määriä.

Anonyymi kirjoitti:

Olikos niin että T-34:sia käytti jopa Saksan eliittidivisioonat? Muistaakseni niitä oli Das Reichin ja GD:n arsenaalissa isompiakin määriä.

Das Reichin kolmas pataljoona varustettiin T-34 vaunuilla, kolmannen pataljoonan vaununjohtaja Emil Seibold oli panssariässä saavuttaen 65 "tappoa" T-34 747 R vaunulla.

Anonyymi kirjoitti:

Das Reichin kolmas pataljoona varustettiin T-34 vaunuilla, kolmannen pataljoonan vaununjohtaja Emil Seibold oli panssariässä saavuttaen 65 "tappoa" T-34 747 R vaunulla.

Se on kompleksiivinen juttu. DR:n panssarirykmentti oli lähettänyt yhden osastonsa takaisin Saksaan, mikä jätti divisioonan yhden ps-osaston varaan. Puuttuvan osaston korvikkeeksi divisioonan muusta miehistöstä - muistaakseni pst-osastosta(?) - taitettiin kokoon uusi panssariosasto muunneltujen T-34:n ja P-III:n avulla.

Samanlainen kokeilu oli meneillään muutamien armeijan panssaridivisioonien kanssa myös, mutta käyttäen vain rynnäkkötykkejä.

///MeAgaln

Tuossa on juttua PzKv III mallista.

https://tanks-encyclopedia.com/ww2/soviet/soviet-su-76i.php