Täältä kylästä sinua huutelen.
Tulethan takaisin,en koskaan ole lukenut mitään niin kaunista,mitä kirjoitit rakkaastasi. Haluan tietää mitä sinulle kuuluu,miten voit!
Rakkaus on kummallista,ajattelen sinua! Minä täällä..... Taas.
Minä rakastan sinua
Tulethan takaisin,en koskaan ole lukenut mitään niin kaunista,mitä kirjoitit rakkaastasi. Haluan tietää mitä sinulle kuuluu,miten voit!
Rakkaus on kummallista,ajattelen sinua! Minä täällä..... Taas.
Minä rakastan sinua
Vastaukset 6
Vanhimmat
olen lakastunutta jo kaipaillut.Olin jo hänet vallan unhoittanut,mutta näinhän se käy,joku muistuttaa juuri silloin kun olet unohtanut.
ilmassa on kaipuuta
syvää ikävää
lohduttavien sanojen
puoleen
anna meille itsesi
lahjoita
ihmeellinen antisi
tee meistä
kestäviä astioita
vastaanottamaan
rakkautesi
Rakas ystäväni,
liikutuin sanoistasi. Kiitos, voin hyvin. Toivottavasti sinullakin on kaikki hyvin. En minä ole unohtanut sinua, enkä kylää ja siellä tapaamiani ystäviäni. Olen muistellut sinua ja kyläläisiä ja puhellut teistä Ystävälleni.
Minun oli lähdettävä matkaan. Matkallani vielä pidin yhteyttä kyläläisiin, mutta koin myös, että oli tullut aika jättää jäähyväiset. Se ei ollut helppo päätös! Katsos, kylä oli minulle kuin suuri aarreaitta. Se oli täynnä mielenkiintoista luettavaa. Kirjoja ja lehtiä, kirjeitä ja kortteja.. Niitä oli nipuittain menneiltä vuosikymmeniltä ja löysin niistä saman kaipuun, jota itsekin elin. Sen hirsien väleistäkin löysin pieniä lappusia, joihin oli kirjoitettu runoja ja mietteitä, ajatuksia ja mielipiteitä. Elämäntarinoita. Kaipuuta ja ikävää. Tukahdutettuja tunteita ja kärsimystä. Rakkautta. Sen seinillä oli myös vanhoja lehdistä leikattuja kuvia. Saatoin lukea niistä elettyjä tunteita ja usein vietin pitkiäkin aikoja niitten edessä. Kaihoten toisiansa katsovat mies ja nainen mustavalkokuvassa sai minut mietteisiini yhä uudestaan. Koin, että tuo aitta oli aarteiltansa ehtymätön. Mutta kuta enemmän paneuduin sen kätköihin, sitä enemmän minä viivyin poissa muusta minulle tärkeästä. - - Kylä ruokki minua pyyteettömällä rakkaudellansa. Olin jäädä sinne pysyvästi; mutta matkallani, jonne minun oli lähdettävä, väistämättä ymmärsin, kuinka elämän on jatkuttava myös kylän ulkopuolella.
Rakkaus ja kaipuu, ikävä toisen luo, väärinkäsitysten aiheuttamat ristiriidat, anteeksianto, sekä usko ja luottamus tähän päivään ja huomiseen, saivat minut aina ja yhä jatkamaan etsintääni. Olinhan tullut kylään etsimään kadonnutta rakastettuani, jota en kuitenkaan sieltä löytänyt. Sitä vastoin kohtasin ystäviä, jotka ymmärsivät ikäväni. Se oli rakkautta. Rakastan teitä, kyläläiset!
Sanot, että rakkaus on kummallista. Oi, sinä rakas ystäväni Taas! Olet oikeassa. Emme voi koskaan täysin ymmärtää, tai selittää tyhjiin Rakkautta. Niin on hyvä. Rakkaus on meille liian suuri ja ihmeellinen hallittavaksi. Se ei ole sidottavissa, eikä rajattavissa, ei omistettavissa, eikä varastoitavissa. Rakkaus yllättää meidät tuon tuosta. Kun olemme joskus perin luovuttaneet sen suhteen, niin se keksiikin jotain aivan uutta, millä rakastaa meitä! Muista, rakas ystäväni, että rakkaus on vain ja ainoastaan hyvää. Jos elät kärsimyksissä, niin silloinkin Rakkaus rakastaa sinua. Se ei jätä sinua, vaikka sinusta joskus tuntuisikin siltä. Jokaisella hetkellä on määräaikansa. Rakkaudella on varallesi vielä paljon hyvää!
Rakastan sinua, ystäväni Taas. Kuljimme yhdessä elämänmittaisen matkan tietä, joka vei meidät lähemmäksi Rakkauden tuntemista. Rakkauden tuntemisessa tosin pätee se seikka, että mitä enemmän me opimme tuntemaan sitä, sitä pienemmiksi me itse tulemme. Seisomme lopulta kasvotusten sen edessä tyhjin astioin. Ei meillä ole sille muuta annettavaa kuin oma itsemme sellaisina kuin olemme.
Olen lähtöni jälkeen vieraillut kylässä joskus harvakseltaan, mutta kuitenkin pysyen tuntemattomana. Sain lähtöni jälkeen muutaman viestin, mutta silloin koin parhaaksi olla vastaamatta niihin. Se teki kipeää. Lähdöstäni on jo miltei kuukausi. Ehkä vielä käyn kylässä vastaten minulle tulleisiin viesteihin. En kuitenkaan jäisi asumaan kylään, kunhan vain poikkeaisin siellä tervehtiäkseni sinua ja muita ystäviäni. Jäähyväiset rakkaille ovat kuitenkin aina tuskallisia. Siksi mietinkin pitkään, josko lainkaan kirjoittaa edes tätä kirjettä.
Olen siellä, missä sinäkin. Olen ajatuksissa Rakkaudesta ja kaipuusta sen puoleen.
Tartu käteeni ja ole varma rakkaudestani Sinuun!
Rakkaudella, Sinua siunaten,
ystäväsi Lakastunut rakastunut
Tulin pitkästä aikaa laiturilleni,seisoin siellä ajatellen sinua. Kiitos,olet Enkeli,en muuta voi todeta kun luin taas sinua. Luin monta kertaa. Itkuni ei ollut kaukana,eikä nytkään ole.
Rakkauteni on ja pysyy,olen kiitollinen sanoistasi jotka lohduttaa minua suuresti.
Puit sanoiksi kaipuun hänen luokseen,hänen luokseen jota rakasta. Kiitos sinulle. En pystynyt häntä unohtamaan,teen kaikkeni rakkautemme hyväksi,koska tiedän miten rakastamme toisiamme. Olen ollut heikko,en tahallani häntä kohtaan.Olen vain ollut peloissani tästä rakkaudestamme.
Minä rakastan sinua, niin kuin rakastan häntä. Tartun häneen käteensä, ollen varma rakkaudestani,ollen siellä, missä sinäkin !
On kesä ja minäkin olen viettänyt aikaani ulkona. Niin on hyvä. Antakaamme auringon helliä meitä lämmöllänsä, nyt kun on sen aika!
Rakas ystäväni Taas. En ole enkeli, olenhan sen jo sinulle sanonutkin:) mutta ystäväsi olen, jonka tapasin kylässä ja jonka kanssa olen saanut niin iloita, kuin surrakin.
Olen saanut maistaa Taivaallisia ja se hyvä, josta minua kiität, on Jeesuksen teko minussa. Näen Ystäväni tarkoituksen aivan kaikessa, mutta jos en sitä aina ymmärrä (niin kuin usein on), niin uskon ja luotan kuitenkin siihen, että Ystäväni ymmärtää kaiken. Mutta sen ymmärrän, että olet upea ja rakastettava ihminen, joka myös tahtoo osoittaa rakautta toisille!
Kylään saapumiseni ei alkujaankaan ollut itsestäänselvyys, niin kuin ei sekään, että tapasin siellä Sinut. Olen iloinnut kirjeistäsi ja elänyt mukanasi monta arvokasta hetkeä!
Sinussa on paljon rakkautta, joka vain tahtoo päästä vielä syvemmin vaikuttamaan elämässäsi. Älä pelkää osoittaa rakkauttasi Häntä kohtaan, jota rakastat. Rakkaus ei vähene käytössä, vaan se enenee enenemistään, kuta enemmän sinä lahjoitat sitä pois!
Jää Ystäväni rakastavien käsien suojiin. Sinua muistetaan rakkaudella, joka ei ole tästä maailmasta. Herran haltuun, rakas ystäväni Taas. En unohda sinua.
Kiittäen yhteisistä hetkistä,
Ystäväsi,
Lakastunut rakastunut
Huoh..... huokaan. Olette ihania. Tartun hänen käteensä nytkin!Suljen vain silmäni. Pakahdun ikävääni.