"Oikeusministeri Leena Meri ei aio kiirehtiä eheytyshoitolainsäädännön kanssa. Tutkijan mukaan ministerin toiminta on ongelmallista."
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/c1ad8da2-111a-40d0-8bd4-5411932dc201
"Eduskunta hyväksyi viime perjantaina kansalaisaloitteen, jossa ehdotettiin lainvalmisteluun ryhtymistä niin sanottujen eheytyshoitojen kriminalisoimiseksi. Eheytyshoidoilla tarkoitetaan toimenpiteitä, joiden tavoitteena on seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen niin sanottu ”eheyttäminen”.
Aloite sai eduskunnan täysistunnossa äänten enemmistön kokoomuksen muutettua suhtautumistaan asiaan viime syksynä. Kristillisdemokraatit ja enemmistö perussuomalaisten eduskuntaryhmästä kuitenkin vastustaa eheytyshoitojen ehdotettua kieltoa.
Kun kansalaisaloite nyt hyväksyttiin, osa opposition kansanedustajista on pettynyt siihen, ettei oikeusministeri Leena Meri (ps) kertomansa mukaan aio edistää lainvalmistelua oikeusministeriön ajanpuutteen sekä hallituspuolueiden erimielisyyksien takia.
Ei pakkoa
Suomen kansalaisaloitejärjestelmässä on kahdenlaisia kansalaisaloitteita. Kansalaisaloitelain mukaan kansalaisaloite sisältää joko konkreettisen lakiehdotuksen tai ehdotuksen lainvalmisteluun ryhtymisestä.
Suoraan lain muotoon valmisteltu kansalaisaloite oli esimerkiksi niin sanottu tasa-arvoinen avioliittolaki, jonka eduskunta hyväksyi vuonna 2014.
Eheytyshoitojen kieltoa koskevassa ”Rikkomaton – kielletään eheytyshoidot” -aloitteessa oli puolestaan kyse jälkimmäisestä vaihtoehdosta eli valtioneuvostolle osoitetusta ehdotuksesta lainvalmisteluun ryhtymiseksi. Sen kohdalla säännöt ovat olennaisesti erilaiset.
– Meidän kansalaisaloitejärjestelmämme ei sisällä tämän tyyppisten eduskunnan toiveiden täytäntöönpanopakkoa. Terveessä parlamentarismissa, joka asettaa eduskunnan ensisijaiseksi valtioelimeksi, oletuksena on silti se, että valtioneuvosto toteuttaa eduskunnan tahdon, valtiosääntöoikeudellisia asioita aktiivisesti kommentoinut sosiaalioikeuden yliopistonlehtori Pauli Rautiainen Itä-Suomen yliopistosta sanoo.
Rautiaisen mukaan tilanteessa on kyse enemmistöparlamentarismin ja kansalaisaloitejärjestelmän välisestä rakenteellisesta jännitteestä. Opposition ainoaksi välineeksi haastaa hallitusta jää siis mahdollisen välikysymyksen tekeminen valtioneuvoston luottamuksesta.
– Jos hallitus ei toteuta eduskunnan enemmistön tahtoa, tällöinhän hallituksen ei tulisi saada luottamusta eduskunnalta. Mikäli kuitenkin hallituspuolueet haluavat pelata kaksilla korteilla, niin siihen on meidän järjestelmässä mahdollisuus.
Laajempi ongelma
Kansalaisaloitejärjestelmä on Suomessa varsin tuore instituutio, joka otettiin käyttöön vuonna 2012. Ideana siinä on se, että aloite, jota on kannattanut kuuden kuukauden kuluessa vähintään 50 000 äänioikeutettua Suomen kansalaista, otetaan eduskunnan käsittelyyn.
Ylivoimaisesti tyypillisin tapa, jolla lakiesitykset tulevat vireille ovat hallituksen esitykset, jotka valmistellaan ministeriöissä virkatyönä. Hallituksen esitykset myös tyypillisesti hyväksytään, sillä niillä on enemmistöhallituksen tapauksessa eduskunnan enemmistön tuki.
Rautiaisen mukaan eheytyshoitoja koskevan kansalaisaloitteen kohtalo asettaa laajempiakin kysymyksiä Suomen kansalaisaloitejärjestelmän toimivuudesta ja tulevaisuudesta.
– Kansalaisaloitteiden tekijöiden olisi varmaan syytä valmistella kansalaisaloitteet suoraan lakiesityksen muotoon, jotta tämä jännite ei löisi kasvoille.
Suoraan lakiesityksen muotoon kirjoitetun kansalaisaloitteen tekeminen taas vaatii aloitteen tekijöiltä huomattavan paljon lainvalmisteluun liittyvää osaamista, mikä herättää kysymyksen siitä, onko kansalaisaloitejärjestelmä oikeasti toimiva ja realistinen keino vaikuttaa lainsäädäntöön.
– Jos kansalaisaloitejärjestelmää halutaan käyttää, kuten ministeri Meri siihen suhtautuu, se ei ole kansalle oikea asioiden eteenpäin viemisen väline. Onhan tämä hirvittävän ikävää eduskunnan asemalle."
Oikeusministerin toiminta osoittaa, että hän itse sekä edustamansa puolue ovat pelkkiä yhteiskunnallisia häiriötekijöitä. Täyttä pilkantekoa kansalaisten enemmistön sananvaltaa kohtaan. Täysin kelvoton oikeusministeri! Eikä ole ensimmäinen kerta, kun Meri asettaa itsensä eduskunnan yläpuolelle.
https://demokraatti.fi/hs-oikeusministeri-muutti-tuomioistuinten-riippumattomuuden-edistamista-selvittavan-tyoryhman-toimeksiantoa
"Oikeusministeri hajotti rasismityöryhmän – IL:n tiedot: Halusi vaihtaa valtionsyyttäjän"
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/f8bec8de-751d-4888-9cbd-425583e77d1b
PERSUILLE KENKÄÄ HALLITUKSESTA, NYT !!!
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/c1ad8da2-111a-40d0-8bd4-5411932dc201
"Eduskunta hyväksyi viime perjantaina kansalaisaloitteen, jossa ehdotettiin lainvalmisteluun ryhtymistä niin sanottujen eheytyshoitojen kriminalisoimiseksi. Eheytyshoidoilla tarkoitetaan toimenpiteitä, joiden tavoitteena on seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen niin sanottu ”eheyttäminen”.
Aloite sai eduskunnan täysistunnossa äänten enemmistön kokoomuksen muutettua suhtautumistaan asiaan viime syksynä. Kristillisdemokraatit ja enemmistö perussuomalaisten eduskuntaryhmästä kuitenkin vastustaa eheytyshoitojen ehdotettua kieltoa.
Kun kansalaisaloite nyt hyväksyttiin, osa opposition kansanedustajista on pettynyt siihen, ettei oikeusministeri Leena Meri (ps) kertomansa mukaan aio edistää lainvalmistelua oikeusministeriön ajanpuutteen sekä hallituspuolueiden erimielisyyksien takia.
Ei pakkoa
Suomen kansalaisaloitejärjestelmässä on kahdenlaisia kansalaisaloitteita. Kansalaisaloitelain mukaan kansalaisaloite sisältää joko konkreettisen lakiehdotuksen tai ehdotuksen lainvalmisteluun ryhtymisestä.
Suoraan lain muotoon valmisteltu kansalaisaloite oli esimerkiksi niin sanottu tasa-arvoinen avioliittolaki, jonka eduskunta hyväksyi vuonna 2014.
Eheytyshoitojen kieltoa koskevassa ”Rikkomaton – kielletään eheytyshoidot” -aloitteessa oli puolestaan kyse jälkimmäisestä vaihtoehdosta eli valtioneuvostolle osoitetusta ehdotuksesta lainvalmisteluun ryhtymiseksi. Sen kohdalla säännöt ovat olennaisesti erilaiset.
– Meidän kansalaisaloitejärjestelmämme ei sisällä tämän tyyppisten eduskunnan toiveiden täytäntöönpanopakkoa. Terveessä parlamentarismissa, joka asettaa eduskunnan ensisijaiseksi valtioelimeksi, oletuksena on silti se, että valtioneuvosto toteuttaa eduskunnan tahdon, valtiosääntöoikeudellisia asioita aktiivisesti kommentoinut sosiaalioikeuden yliopistonlehtori Pauli Rautiainen Itä-Suomen yliopistosta sanoo.
Rautiaisen mukaan tilanteessa on kyse enemmistöparlamentarismin ja kansalaisaloitejärjestelmän välisestä rakenteellisesta jännitteestä. Opposition ainoaksi välineeksi haastaa hallitusta jää siis mahdollisen välikysymyksen tekeminen valtioneuvoston luottamuksesta.
– Jos hallitus ei toteuta eduskunnan enemmistön tahtoa, tällöinhän hallituksen ei tulisi saada luottamusta eduskunnalta. Mikäli kuitenkin hallituspuolueet haluavat pelata kaksilla korteilla, niin siihen on meidän järjestelmässä mahdollisuus.
Laajempi ongelma
Kansalaisaloitejärjestelmä on Suomessa varsin tuore instituutio, joka otettiin käyttöön vuonna 2012. Ideana siinä on se, että aloite, jota on kannattanut kuuden kuukauden kuluessa vähintään 50 000 äänioikeutettua Suomen kansalaista, otetaan eduskunnan käsittelyyn.
Ylivoimaisesti tyypillisin tapa, jolla lakiesitykset tulevat vireille ovat hallituksen esitykset, jotka valmistellaan ministeriöissä virkatyönä. Hallituksen esitykset myös tyypillisesti hyväksytään, sillä niillä on enemmistöhallituksen tapauksessa eduskunnan enemmistön tuki.
Rautiaisen mukaan eheytyshoitoja koskevan kansalaisaloitteen kohtalo asettaa laajempiakin kysymyksiä Suomen kansalaisaloitejärjestelmän toimivuudesta ja tulevaisuudesta.
– Kansalaisaloitteiden tekijöiden olisi varmaan syytä valmistella kansalaisaloitteet suoraan lakiesityksen muotoon, jotta tämä jännite ei löisi kasvoille.
Suoraan lakiesityksen muotoon kirjoitetun kansalaisaloitteen tekeminen taas vaatii aloitteen tekijöiltä huomattavan paljon lainvalmisteluun liittyvää osaamista, mikä herättää kysymyksen siitä, onko kansalaisaloitejärjestelmä oikeasti toimiva ja realistinen keino vaikuttaa lainsäädäntöön.
– Jos kansalaisaloitejärjestelmää halutaan käyttää, kuten ministeri Meri siihen suhtautuu, se ei ole kansalle oikea asioiden eteenpäin viemisen väline. Onhan tämä hirvittävän ikävää eduskunnan asemalle."
Oikeusministerin toiminta osoittaa, että hän itse sekä edustamansa puolue ovat pelkkiä yhteiskunnallisia häiriötekijöitä. Täyttä pilkantekoa kansalaisten enemmistön sananvaltaa kohtaan. Täysin kelvoton oikeusministeri! Eikä ole ensimmäinen kerta, kun Meri asettaa itsensä eduskunnan yläpuolelle.
https://demokraatti.fi/hs-oikeusministeri-muutti-tuomioistuinten-riippumattomuuden-edistamista-selvittavan-tyoryhman-toimeksiantoa
"Oikeusministeri hajotti rasismityöryhmän – IL:n tiedot: Halusi vaihtaa valtionsyyttäjän"
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/f8bec8de-751d-4888-9cbd-425583e77d1b
PERSUILLE KENKÄÄ HALLITUKSESTA, NYT !!!
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.