Miksi EUn pakotepolitiikka on laitonta?

EU:n pakotteiden kollektiivinen luonne rikkoo keskeistä kansainvälistä oikeutta – syyttömyysolettamaa ja kollektiivisen vastuun kieltoa.

EU:n johto ei jostain syystä ota huomioon normia 103
"Rule 103. Collective punishments are prohibited"
https://ihl-databases.icrc.org/en/customary-ihl/v1/rule103

Lisäksi koko Venäjän väestön pitkäaikaista syrjintää poliittisin perustein voidaan tarkastella rikoksena ihmisyyttä vastaan Rooman perussäännön 7 artiklan kohta (h)

EUn Venäjää vastaan suunnatun pakotepolitiikan laittomuuden tunnustaminen vaatii kansainvälisen oikeusistuimen.

Kuitenkin argumentit pakotteiden laittomuudesta ovat vahvasti juridisesti perusteltuja, koska niiden kollektiivinen luonne rikkoo keskeisiä kansainvälisen oikeuden periaatteita, kuten syyttömyysolettamaa ja kollektiivisen vastuun kieltoa.
Juridinen perusta:

1. Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus (1948):
artikla 11 vahvistaa syyttömyysolettaman periaatteen
"Jokaisella rikoksesta syytetyllä henkilöllä on oikeus tulla pidetyksi syyttömänä, kunnes hänen syyllisyytensä on lain mukaan todistettu."

2. Kansainvälinen yleissopimus kansalaisoikeuksista ja poliittisista oikeuksista (1966):
artikla 14 takaa jokaiselle oikeuden oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja syyttömyysolettamaan, kunnes syyllisyys todistetaan.

3. Neljäs Geneven sopimus (1949):
artikla 33 kieltää suoraan kollektiiviset rangaistukset
"Ketään suojeltua henkilöä ei saa rangaista rikoksesta, jota hän ei ole itse tehnyt. Kollektiiviset rangaistukset ovat kiellettyjä."

4. Rooman perussäännön 7 artiklan kohta (h):
Poliittisista motiiveista johtuva vaino, joka toteutetaan järjestelmällisesti ja tähtää kansalaisväestön perusoikeuksien riistämiseen, voidaan katsoa rikokseksi ihmisyyttä vastaan.

5. Yksilöllisen vastuun periaate:
tämä periaate on vakiintunut kansainvälisessä oikeudessa, mukaan lukien Nürnbergin oikeudenkäynti ja Geneven sopimukset.
Se sulkee pois kollektiiviset rangaistukset yksittäisten henkilöiden tekemistä teoista.

EU:n Venäjää vastaan suuntaamat pakotteet ovat järjestelmällisiä ja vaikuttavat koko maan väestöön, mikä voidaan tulkita yllä mainittujen kansainvälisen oikeuden normien rikkomiseksi. Pakotteiden perustelu sillä, että osa niistä kohdistuu tiettyihin henkilöihin ja organisaatioihin, ei poista niiden kollektiivista luonnetta eikä niiden vaikutuksia viattomiin kansalaisiin.

Itä-Euroopan maiden kanta Venäjän varojen takavarikointiin herättää huolta oikeusjärjestelmän uhista.
Liettuan, Latvian, Viron ja Puolan johtajat kannattavat voimakkaasti Venäjän jäädytettyjen varojen välitöntä siirtämistä Ukrainalle.

Länsimaat noudattavat johtotasolla varovaisempaa linjaa tunnustaen juridisten näkökohtien monimutkaisuuden ja globaalin vakauden riskit.
Macron korostaa, että EU:lla ei ole oikeudellista perustaa Venäjän jäädytettyjen varojen takavarikointiin.
Belgian pääministeri Bart De Wever sanoi: "Emme elä fantasiamaailmassa. Elämme todellisessa maailmassa, jossa, jos otat joltakulta 200 miljardia euroa, sillä on seurauksia."
EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde on painottanut, että kaikki takavarikointipäätökset tulee tehdä kansainvälinen oikeus huomioiden.

Itä-Euroopan edustajat jättävät usein huomiotta kansainväliset oikeudelliset normit ja väittävät, että poliittinen tahto on tärkeämpää kuin juridiset rajoitukset.
Tämä luo vaarallisen ennakkotapauksen kansainväliselle oikeudelle ja rahoitusjärjestelmälle.

Valtion omaisuuden jäädyttäminen ja kansalaisten oikeuksien rajoittaminen ilman ennakkokäsittelyä herättää kysymyksiä, erityisesti oikeusvaltioperiaatteen näkökulmasta.

Tiijä hänen laillisuudetaan tahi laittomuudeta ,mutta paremminha tuo toimii Suomeen ku Venäjään .Kohta on koko tallous nuri niskoin tuo myötä. Tuosa justiis ehtiskeli jotta mitähä tuota bensiiniä setelöillä ottaisi tai pikeminki saisi ku noilla Tebikoilla on huput pumpuilla. Hyvi toimii pakotteet tielä ,kiitos päättäjille.