Keput piiloutuu keskelle

Milloin vastuunpakoilusta,eli keskelle piiloutumisesta on tullut hyve? Kyllä on rehellisempää olla joko suola tai sokeri,eikä ilman makua siinä keskellä. Suola ja sokeri kertovat ja näyttävät selkeästi mitä ovat ja ottavat siitä vastuunsa. Keput keskellä teetättää muilla työn ja hymisevät keskellä tyhjää mantraa. Se vaan on niin,että kun toiseen suuntaan kumartaa,niin toiseen pyllistää. Ei voi syödä kakkua ja samalla sitä säästää.
Minulle on tullut kuva kepuista piilossa häärääjinä,sanovat yhtä ja tekevät toista . Tästä huvittava esimerkki sotesta,jonka hallituksessa loivat ja josta oppositiossa esittävät välikysymyksiä SIIS ITSELLEEN MOITTEET OMASTA TYÖSTÄÄN.
Siinä keskellä puheissa ollaan hyväntekijöitä,mutta äänestyksissä kansa saa porkkanan sijasta keppiä. Saarikkokin lipsautti hallituskaudellaan,kun ihmiset valitti hintojen nousua ja hätäänsä,kun rahat ei riittäneet perheiden elatukseen,että:" Kiristäkää vyötä tai menkää toimeentulotukiluukulle". Tämä on sitä kepu empatiaa.
Keskelle piiloutuu heikot tai ne,joilla on jotakin piiloteltavaa. Kepujen työkalupakki on tyhjä. Opposition mukana on mukava huutaa,kun ei ole hallitusvastuussa. Olisihan keput voineet mennä istumaan hallitukseen keskelle. Mutta kun siellä olisi joutunut kantamaan vastuuta?