Ammatillinen järjestäytyminen on jyrkässä laskussa, mutta monet korkeakoulutetut kuuluvat edelleen liittoon.
Yksi selitys ammattiliittojen halulle iskeä porvarihallitusta löytyy ihan muualta kuin hallituksen toimista. Liittojen on täytynyt osoittaa elinvoimaansa jäsenistölle ja potentiaalisille jäsenille. Pidot kun eivät parane, jos väki vähenee. Vuonna 2009 kaksi kolmesta palkansaajasta kuului ammattiliittoon. Vuonna 2023 ammattiliittoon kuului enää puolet. Pudotusta oli 14 prosenttiyksikköä.
Piristymistä ei ole odotettavissa. Aineistosta käy ilmi, että jäsenyys kiinnostaa kaikkein vähiten nuoria duunareita. Esimerkiksi 20–24-vuotiaista alle kolmasosa liittyy ammattiliittoon. Iäkkäämmät työntekijät ovat jäseniä, mutta heidän jäsenyytensä päättyy usein eläkkeelle pääsyn myötä.
Optimistinen tulkinta on, että nuoret liittyvät liittoihin, kun ikää kertyy enemmän. Niin ei välttämättä käy, vaan nuorten alhainen järjestäytymisaste voi vuosien myötä siirtyä koko palkansaajakenttään. Maahanmuuttajien määrän lisääntyminen painaa sekin järjestäytymisastetta. Ulkomaalaistaustaisista palkansaajista kaksi kolmesta ei järjestäydy.
Kehitykselle ei ole yhtä syytä. Kiinnittyminen johonkin ammattiliittoon on katoamassa, kun perinteiset duunarityöt pirstoutuvat ja määräaikaisten työsuhteiden osuus kasvaa. Tällaisissa töissä avoin työttömyyskassa voi houkutella enemmän kuin kalliilta tuntuva liiton jäsenyys. Ulkomaalaistaustaiset työntekijät taas eivät ehkä tiedä järjestäytymisen mahdollisuudesta.
Kiinnostavaa on, että korkeakoulutetut järjestäytyvät edelleen kiitettävästi: 68 prosenttia heistä kuuluu johonkin liittoon. Ilmeisesti korkeakoulutettujen liitot ovat pysyneet muutoksissa mukana niin, että niiden jäsenyyttä pidetään yhä hintansa arvoisena.
Korkeakoulutettuja kerää esimerkiksi Akava, joka on lähellä kokoomusta. Vasemmistoa sympatisoivat liitot ovat perinteisesti keränneet vähemmän koulutusta saaneita. Jos meno jatkuu tällaisena, tulevaisuudessa vappuna lauletaan Kansainvälisen sijaan Gaudeamus igituria ja laulajan rintapielessä on ruiskukka.
Yksi selitys ammattiliittojen halulle iskeä porvarihallitusta löytyy ihan muualta kuin hallituksen toimista. Liittojen on täytynyt osoittaa elinvoimaansa jäsenistölle ja potentiaalisille jäsenille. Pidot kun eivät parane, jos väki vähenee. Vuonna 2009 kaksi kolmesta palkansaajasta kuului ammattiliittoon. Vuonna 2023 ammattiliittoon kuului enää puolet. Pudotusta oli 14 prosenttiyksikköä.
Piristymistä ei ole odotettavissa. Aineistosta käy ilmi, että jäsenyys kiinnostaa kaikkein vähiten nuoria duunareita. Esimerkiksi 20–24-vuotiaista alle kolmasosa liittyy ammattiliittoon. Iäkkäämmät työntekijät ovat jäseniä, mutta heidän jäsenyytensä päättyy usein eläkkeelle pääsyn myötä.
Optimistinen tulkinta on, että nuoret liittyvät liittoihin, kun ikää kertyy enemmän. Niin ei välttämättä käy, vaan nuorten alhainen järjestäytymisaste voi vuosien myötä siirtyä koko palkansaajakenttään. Maahanmuuttajien määrän lisääntyminen painaa sekin järjestäytymisastetta. Ulkomaalaistaustaisista palkansaajista kaksi kolmesta ei järjestäydy.
Kehitykselle ei ole yhtä syytä. Kiinnittyminen johonkin ammattiliittoon on katoamassa, kun perinteiset duunarityöt pirstoutuvat ja määräaikaisten työsuhteiden osuus kasvaa. Tällaisissa töissä avoin työttömyyskassa voi houkutella enemmän kuin kalliilta tuntuva liiton jäsenyys. Ulkomaalaistaustaiset työntekijät taas eivät ehkä tiedä järjestäytymisen mahdollisuudesta.
Kiinnostavaa on, että korkeakoulutetut järjestäytyvät edelleen kiitettävästi: 68 prosenttia heistä kuuluu johonkin liittoon. Ilmeisesti korkeakoulutettujen liitot ovat pysyneet muutoksissa mukana niin, että niiden jäsenyyttä pidetään yhä hintansa arvoisena.
Korkeakoulutettuja kerää esimerkiksi Akava, joka on lähellä kokoomusta. Vasemmistoa sympatisoivat liitot ovat perinteisesti keränneet vähemmän koulutusta saaneita. Jos meno jatkuu tällaisena, tulevaisuudessa vappuna lauletaan Kansainvälisen sijaan Gaudeamus igituria ja laulajan rintapielessä on ruiskukka.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Määräaikaiset työsuhteet ja niiden mukana ammatin vaihtuminen aivan toiseen vie houkutuksen liittyä johonkin yhteen tietyn alan ammattiliittoon. Nuorilla korkeakoulutetuillakin voi olla pätkätöitä, mutta ehkä niissä ammattiliittorakenne on laajempi eli työstä riippumattomampi.
Korkeakoulutettujen vappulaulu on käsittääkseni "Rullaati rullaa". Siinäkin lauletaan SAK-laisten laulujen tapaan, että "Riennä siis joukkohon".
YTK parasta mitä alalta löytyy. Vasemmistolaiset Ay-liikkeet liian poliittisia vasemmistoon. Suomi ei kuitenkaan ole vasemmisto enemmistöinen kuten Neuvostoliitossa piti olla kaikki kommunisteja. YYA ei ole enää, samoin samaa sarjaa oleva vasmmsitolaine ay-liike tulisi myös lopettaa. Kauhea toveri väkimäärä Ay-liikkeessä, joka vie jo se rahaa paljon joka olisi jaossa parempaan tarkoitukseen muualla.
Ay-johtajien palkat jopa 2x ministerin palkka, ihan jäjetöntä tuollainen isänmaan ja hallituksen vastaisella järjestöllä.
YTK ei ole ammattiliitto. YTK ei neuvottele mistään. YTK on yrittäjien perustama halpatyöttömyyskassa.
Hyppää sinä vaan kommunistiesi kanssa pituutta takuueläkeläinen palstapölhö! Niitä et ay-liikkeestä löydä.
Mutta persutrolli, mites tää paskanheitto liittyy Suomen Keskustaan?
Onko se Akava sitä hienompaa ayliikettä?
Kyllä käytännössä on, ei niin sidoksissa Neuvostoliittoon jota vasemmisto aina ollut, nyt Venäjä.
Putinille lakot.
Ammatillinen järjestäytyminen on jyrkässä laskussa. SILLÄ ELÄTETÄÄN VAIN AHNEET AY-JOHTAJAT 300 000 € VUOSIPALKOILLA, JA SILLÄLAILLA.
1000 € noin suunnillen duunarin jäsenmaksu vuodessa kommunisti Ay-liikkeelle. YTK 105 €.
Ero on. Kaikki YTK niin on kommunismin torjuntaa.
Ayliike kuihtuu 300 000 € johtajiensa vuosipalkkoineen
YTK tulee ainokaiseksi. Hullua maksaa vasenmmistolaisille ayjohtajille.
YTK vuosimaksu 105 €. Jäsenmaksu kommareille 1,5-1,8 bruttopalkasta n 1000 € vuosi.
Gaudeamus igituria ja laulajan rintapielessä on ruiskukka.
YTK riittää, eduskunta lait hoitaa palkat.
Gaudeamus igitur
Mutta persutrolli, mites tää paskanheitto liittyy Suomen Keskustaan?
Persutrollin käsitys ay-liikkkestä osoittaa täydellisesti tietämättömyyden ammattiliitoista.
Sitä paitsi, en ole koskaan kuullut Gaudeamusta laulettavan muualla kuin lakkiaisissa.
Pankkomajuri lauloi sitä kansakoulusta päästessään, saatuaan päähänsä Hankkijan lippalakin.
Mutta persutrolli, mites tää paskanheitto liittyy Suomeen.