Haminan akkumateriaalitehdas ei totudu.
Paljon puhetta, vähän villoja.
Itämaan 60% omistamaa laitosta ei toisaalta ikävä tule.
Paljon puhetta, vähän villoja.
Itämaan 60% omistamaa laitosta ei toisaalta ikävä tule.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Itämeri voitti. Ja muukin luonto.
Hamina on kyllä jo melko itäistä Itä-uusimaata.
Suomen parhaan pikkukaupungin viimeisimmän hunajapurkin tai peräti jackpotin piti olla asuntomessujen järjestäminen. Se maksoi yli 20 miljoonaa ja sen piti johtaa kaupungin kasvuun ja kehitykseen. Pieleen meni. Odotetusti, koska missään muuallakaan asuntomessujen järjestäminen ei ole koskaan johtanut juuri mihinkään muuhun kuin isoon laskuun veronmaksajille.
Milloin kunnissa opitaan, ettei kunnan tehtävänä ole muu kuin kaavoittaminen ja kunnallistekniikan toimittaminen kiinteistöjen rajalle eikä esimerkiksi teollisuustonttien rakentaminen edes ilman täyttä varmuutta yrityksen tuloa? Lisäksi asemakaavan laadinnasta voidaan lain mukaan periä kehittämiskorvausta. Isot firmat kyllä rakentavat itse tonttinsa ja tarvitsemansa infrastruktuurin, jos ovat tosissaan tulossa paikkakunnalle. Kuka vielä muistaa Reka-kaapelitehtaan, jonka piti tulla tänne? Ilman mitään varmuutta ja sitovaa sopimusta tehtaan tulosta kaupungin johto ryhtyi puuhastelemaan. Kaupungin aiemmin miljoonilla ostama alue useine varastohalleineen jyrättiin pikavauhtia maan tasalle. Tehtaalle alettiin rakentamaan jopa omaa satamalaituria ja merialuetta sen edustalta ruopattiin vuorotyönä. Sitten firma ilmoitti, ettei se rakennakaan tänne tehdasta. Se ei sinänsä ollut mikään yllätys, koska oli tiedossa, että kaapelien tuotannossa oli siihen aikaan ylikapasiteettia. Tämä kaupungin johdon tehdasseikkailu tuli maksamaan veronmaksajille noin 10 miljoonaa markkaa.
Kaikki kaupungin sekaantumiset bisneksiin ovat tähän mennessä päättyneet kalliiseen kaputtiin. Viimeisin taisi olla sekaantuminen satamaan rakennettuun telakkahalliin. Kaupunki osti 175 000 eurolla halliyhtiön osakkeita, jotka se myöhemmin myi kaupunginjohtajan esityksestä 1 eurolla. Lisäksi kaupunki kustansi hankkeeseen liittyvän hulevesiputken rakentamisen, joka maksoi lähes 200 000 euroa. Putken metrihinta lienee Suomen ennätys.
Ja tämä hulevesiputki Plumperi saa edelleen palkkaa Loviisan kaupungilta! Leve SFP!
Tarpeeton kaavoittaminen ja tonttien rakentaminen on tullut myös kalliiksi. Kaavoitettuja pientalotontteja on myymättä ainakin parisataa ja tyhjiä teollisuustontteja on jo ennestään hehtaaritolkulla. Siitä huolimatta näitä tontteja kaavoitetaan koko ajan lisää.
Hulevesiputkeen liittyvän spektaakkelin jälkeen tunnettiin tittelillä projektinjohtopäällikkö. Mahtoiko myös osallistua spektaakkeleista kaikkein suurimman ja kalleimman asuntomessujen infrastruktuurin rakentamiseen vai johtiko sitä kellotornin suurimmista suurin kaiken rakentamisen suurmestari?