NL suoritti 1941-44 vain 95 000 sotalentoa Suomea vastaan, taistelutappiot alle 1% lentomääristä

Ujostuttaako kun et uskalla laittaa tietolähdettä!!!

Tässä eräiden Karjalan Rintaman lentoyksikköjen taisteletappiot suhteessa sotalentojen määriin in English:

History of 760 IAP: (La-5)
(period from June 16, 1944 to September 9, 1944)
Combat sorties - 1260
Losses of pilots - 3
Aircraft losses - 4

195 IAP:
period from June 5, 1942 to November 10, 1944)
Combat sorties - 4281
Losses of pilots - 20
Aircraft losses – 23

435 IAP:(LaGG-3)
Defense of Karelia and the Arctic - from March 11, 1943 to November 14, 1944.
Svirsk-Petrozavodsk operation - from June 21, 1944 to August 9, 1944.
Tuloksin operation - from June 23, 1944 to June 27, 1944.
Petsamo-Kirkenes operation - from October 7, 1944 to October 29, 1944.
The results of the regiment's combat activities in the Great Patriotic War:
Combat sorties - 2476
Losses of pilots - 8
Aircraft losses - 13

415 IAP

(period from December 12, 1942 to March 14, 1944)
Combat sorties - 2326
Losses of pilots - 10
Aircraft losses - 23
(period from March 14, 1944 to November 25, 1944)
Combat sorties - 1204
Losses of pilots - 5
Aircraft losses – 10

773 IAP (Airacobra)

Defense of Karelia and the Arctic - from February 26, 1944 to January 13, 1945.
Svirsk-Petrozavodsk operation - from June 21, 1944 to August 9, 1944.
Tuloksin operation - from June 23, 1944 to June 27, 1944.
Petsamo-Kirkenes operation - from October 7, 1944 to October 29, 1944.
The results of the regiment's combat activities in the Great Patriotic War:
Combat sorties - 2375
Air battles - 61
Losses:
Pilots - 6
Aircraft – 9

Näyttää olleen sotalennoilla tappiot jatkosodan aikana noin 0,5% sotalentomääristä. Pommikone yksikköjen tappiot kesäkuun 1941 hölmöilyjen jälkeen olleet todennäköisesti samaa tasoa ja tappioista yleensä lento-onnettomuudet ja huono sää saattanut olla suomalaisia suurempi tekijä.

Todennäköisesti vain maataistelukoneilla tappiot olleet yli 1% sotalennoista.

Suomalaisilla oli 14.6.44 mahdollisuus näyttää mihin pystyvät. Ei ollut ilmatorjunnalle ja hävittäjälentäjille maaleista puutetta kun Kannaksella lensi vastustaja yli 1600 sotalentoa. Pudotettiinko 30 konetta. Ei?

14.06.44 1 La-5 (159 IAP), ilmataistelu , ltn Evdokimov, Pavel kuollut, Olli Puhakka ampui koneen alas
14.06.44: 1 La-5 (159 IAP), ilmataistelu , Bebko haavoittui
14.06.44: 1 Il-2 (277 ShAD) ilmatorjunta, pakkolasku Raivola 2km länteen Raivola broken, pilot Tenanzayatsev (or Zaitsev) WIA, gunner Čertov ? KIA)
14.06.44: 1 Il-2 (277 ShAD) ilmatorjunta Kanneljärvi( pilotti Andreev ja ampuja Rubtsev kuolivat )
14.06.44: 1 Il-2 (703 ShAP) Ilmatorjunta
14.06.44: 1 Il-2 (703 ShAP) ilmatorjunta

Suomen lentäjät 2, ilmatorjunta 4. Yht 6. Se oli vain alle 0,4% hyökkääjän lentomäärien nähden

Suomalaiset luulivat vähän liikoja itsestään. Ja 80 vuotta myöhemmin nämä uusisänmaalliset hörhöt yhä elävät fantasioissaan. Kipeää sille porukalle tekee kun pitää tulla pilvilinnoista alas. 😂

Suomi priorisoi tärkeiden kohteiden, kuten Helsingin, suojaamisen. Alas ammutut viholliskoneet olivat toki hyvä asia, mutta ei elintärkeä. Esimerkiksi Helsingin suurpommtuksissa oli tärkeämpää ampua pommikonemuodostelmista ensimmäiset alas, jolloin takana seuraavat yleensä kääntyivät ja pudottivat pomminsa Suomenlahteen. Kaikkien koneiden alasampuminen omien tappioiden uhalla ei olisi ollut viisasta.

Talvisodan aikana Neuvostoliiton lentojoukot suorittivat noin 100 000 sotalentoa Suomen rintamalla. Se menetti 900 lentokonetta mutta Geustin mukaan vain 250 koneen tappiot tulivat suomalaisesta ilmatorjunnasta tai hävittäjien tulituksesta. 650 koneen tappiot johtuivat heikosta sääoloista, teknisistä ongelmista, suunnistusvirheistä, lentäjien muista virheistä sekä lentokentistä.

Samoin Usan lentokonetappioista vihollisen osuus oli tuskin edes 30%. Tämä on tietenkin uutta sotaromantiikoille.

Minulla on sattumoisin tiedossa Karjalan Rintaman 7.ilma-armeijan tappiot 20.6-30.6.44 ja sotalentojen määrät:
49 konetta joista tosin osa on pakkolaskuja, eikä välttämättä kaikki tuhoutuneita. Sotalentoja 7 VA:lla oli 3637.

Heinäkuussa 1944 sotalentoja 6597 ja tappiot 80 konetta. Kuukausiraportin mukaan niistä tuhoutuneita 75. Tappioprosentti siten 1,14%.

Huomioituna selvät lento-onnettomuudet myös siirtolennoilla oli kesä-heinäkuun 1944 taisteluissa vihollisen aiheuttamat tappiot 1% tai hieman sen alle lentomääristä. 7 VA taisteli myös saksalaisia vastaan Lapissa.

-----Stieglitz-----

Kuten eräs entinen lentäjä aikoinaan kirjoitti "ilmavoitot" uodostuvat kahdesta tekijästä; ilmasta ja voitosta. Kumpaako oli enemmän sitten tilastoissa on oma asiansa.

Suomen ilmavoimat suorittivat erään lehtiartikkelin mukaan 51000 sotalentoa jatkosodassa ja Geustin mukaan suomalaisten sotatappiot olivat 272 lentokonetta eli 0,53%.

En ole mistään löytänyt tietoja kuinka monta sotalentoa suomalaiset eri vuosina lensivät mutta ilmavoimien lentopolttoainekulutus on tiedossa.

1941: 5,3 milj kiloa
1942: 7,5 milj kiloa
1943: 7,8 milj kiloa
1944: 7,7 milj kiloa

Lukemista päätellen sotalennoista alle 20% olisi suoritettu vuonna 1941 ja muiden vuosien osuudet vähän yli 25% kukin eli esim viimeisenä sotavuotena suomalaiset olisivat lentäneet 13000-14000 sotalentoa. Suomalaisten tappiot olivat 2,5 kertaa suuremmat vuonna 1944 kuin esim 1943 tai 1942. Tappiot muodostivat yli 40% koko jatkosodan lentokonetappioista.

Leningradin Ilmapuolustuksen yksiköt suorittivat 9.6-30.6.44 kaikkiaan 2526 sotalentoa ja ne kärsivät 24 lentokoneen taistelutappiot.

Ennen saksalaisten tuloa 2 GIAK lensi näistä lennoista 1044 (ajalla 9.6-16.6.44) ja menetti vain 3 konetta joista yksi lento-onnettomuudessa. Suomalaiset aiheuttivat sille vain 2 koneen tappiot eli tappioprosentti vain 0,2%. Tämäkin kuvaa miten voimattomia suomalaiset olivat 9.6-16.6.44.

Kannaksen suurtaistelussa Neuvostoliiton 13.ilma-armeija ja yksiköt suorittivat seuraavat lentomäärät 9.6-16.6.44

9.6.44: 1173
10.6.44: 901
11.6.44: 249
12.6.44: 323
13.6.44: 593
14.6.44: 1431
15.6.44: 925
16.6.44: 223
Yhteensä 5818 ja Leningradin Ilmapuolustuksen kanssa 6862 lentoa. Niiden tappiot olivat vain 0,5% lentomäärien verrattuna.

Vain saksalaisten tulo mukaan 17.6.44 käänsi tappiot jyrkkään nousuun. Esim jo 17.6.44 tappiot nousivat yli 2%:n ja 19.6.44 tappiot olivat peräti 3%.

Ensimmäiset 8 päivää osoittivat miten heikkoja ja suorastaan avuttomia suomalaiset olivat.

Suomalaisten hävittäjäkoneiden lentomäärät kesäkuussa 1944:

Bf 109 G: 1108
Brewster: 222
Morane: 341
Curtis: 493
Muut koneet: 697
Ja heinäkuussa 1944:
Bf 109 G: 1438
Brewster: 429
Morane: 531
Curtis: 494
Muut koneet mm pommikoneet: 1283
Heinäkuussa tuhoutui 25 hävittäjää ja 10 muita, vaurioitui 18 hävittäjää ja 5 muita koneita.

Kesäkuussa tuhoutui 22 hävittäjää ja 12 muita koneita. Hävittäjiä vaurioitui 9 ja muita 6

Saksalaiset lentäjät (muutkin kuin vain Osasto Kuhlmeyn) aiheuttivat lähes 100 koneen tappiot Neuvostoliitolle Suomen rintamalla (pois lukien Lappi joka oli Saksan aluetta). Niinpä vuonna 1944 aiheuttivat suomalaiset (ilmatorjunta ja lentäjät) hieman yli 300 koneen tappiot Neuvostoliitolle.

1941-43 suomalaiset aiheuttivat 350-400 koneen tappiot Neuvostoliitolle. Suomen rintamalla NL menetti hieman yli 800 konetta niin että koneet ampuivat alas joko lentäjät tai ilmatorjunta.

Osikohan ollut Axis Forumilla sellainen tieto esitetty että NL menetti Suomea vastaan vuonna 1942 jotain 140 lentokonetta tarkoittaen taistelulennolla alasammuttua tai jotka eivät palanneet lennolta.

1%:n tappiot sotalennoilla oli nyrkkisääntö lähes kaikilla ilmavoimilla. Ajoittain sen yli ajoittain eteenkin rauhallisilla jaksoilla sen alle.

Näin ollen Suomen rintamalla NL menetti todennäköisesti näillä 95000 sotalennoilla jonkin verran alle 1000 konetta eikä niistä kaikkia aiheuttanut Suomen ilmavoimat tai Suomen ilmatorjunta.

*****Penna Tervo*****

Luftwaffen taistelutappiot itärintamalla olivat noin 13 000 lentokonetta ja sen liittolaisten noin 1000 konetta. NL menetti 46100 lentokonetta. Tappiosuhdelukema Luftwaffe Ostin ja Neuvostoliiton tappioiden suhdelukema oli 1:3,55. Ei ole erityisiä perusteita olettaa että Suomen suhdelukema suhteessa Neuvostoliiton lentojoukkojen tappioihin suomalaisia vastaan olisi ollut oleellisesti parempi.

Esimerkiksi 20.kesäkuuta 1944 Kannaksella olleet ilmatorjuntayksiköt esittivät ampuneensa alas 8 Il-2 konetta, suomalaiset lentäjät 9 ja saksalaiset (Erich Rudorffer) 2. Pudotusväitteitä 19. NL menetti Viipurinlahdella (VVS KBF) ilmatorjunnan pudottamina 2 Il-2 ja ilmataisteluissa Kannaksella 3.

Ilmatorjunnan tulos oli siten 2/8 eli 25% ja lentäjien 3/11 eli 27%. Samana päivänä suomalaiset lentäjät väittivät ampuneensa alas 8 pommikonetta mutta NL ei menettänyt yhtään pommikonetta tuoma päivänä, ei edes pakkolaskuja tapahtunut. Tulos 0/8.

Hävittäjäkoneita väittivät suomalaiset ampuneensa alas 31 ja saksalaiset 7. NL menetti näitä hävittäjäkoneita ilmataisteluissa 11 jotka olivat 6 Airacobraa, 3 Jak-9 ja 2 La-5. Näistä tiedetään että saksalainen Josef Guarda ampui alas yhden Jak-9 koneen ja suomalaiset 2. Molemmat La-5 koneet ampuivat alas suomalaiset (Paavo Myllylä ja Heimo Lampi). 6 Airacobran osalta ei tiedetä ketkä koneet ampuivat alas mutta suomalaisten kannalta "pahaenteistä" oli että saksalaisilla oli 6 ilmavoittoväitettä juuri Airacobra-koneista.

Yhden PVO:n Airacobran ampui alas saksalainen Ju-188 kaukotiedustelukone Kannaksella.

Neuvostoliittolaisten lentoyksikköjen tappioista saa kyllä tietoja eikä niiden tappioiden kyseenalaistamiselle löydy järkeviä perusteita. Esimerkiksi Karjalan Rintamalla operoineen 760.hävittäjälentorykmentin tappiot vuonna 1942 olivat seuraavat:

19 konetta ammuttu alas ilmataisteluissa
4 ei palannut lennolta
3 ilmatorjunta ampui alas
9 tuhoutui laskeutuessaan kentälle (liittyi taistelulentoihin)
--------------
26 tuhoutui taistelussa + 9 laskeutuessaan

8 konetta tuhoutui onnettomuuksissa jotka ei liittyneet taisteluihin.

Lentäjiä yksikkö menetti vuonna 1942 kaikkiaan 18, kaikki ei taisteluissa.

Vuonna 1943 rykmentti menetti koneita :
-10 ilmataisteluissa
-1 ei palannut lennolta
- 1 ilmatorjunta pudotti
- 3 laskeutuessa kentälle (taisteluun liittyvä)
Yhteensä 12+3

Onnettomuuksissa se menetti 6 konetta. Vuonna 1943 sen lentäjätappiot 13.

Tämän yksikön kaikki tappiot eivät suinkaan tulleet suomalaisia vastaan koska Leningradin saartaneet saksalaiset olivat myös sen vastustajia.

Jos haluaa selvittää neuvostoliittolaiset tappiot esim hävittäjälentokoneissa talvella 1941-42 niin ne yksiköt (silloin) olivat 32.Armeijan alueella, siis Maaselän Kannaksen suunnalla:
152 IAP (Hurricane ja Tomahawk-hävittäjiä)
195 IAP (sillä toistakymmentä Tomahawk-hävittäjää)
Muita yksikköjä olivat (todennäköisesti) 828 ShAP joka käytti I-15 ja I-153 koneita.

152 IAP eli 152.Hävittäjälentorykmentti menetti Laatokan Karjalan ja Jäämeren välisellä alueella 1941-44 kaikkiaan 59 lentokonetta ja 30 lentäjää sotatappioina. Suurin osa saksalaisia vastaan.

195 IAP:n eli 195.Hävittäjälentirykmentin tappiot on myös ilmoitettuna vuosittain.

1941: ammuttu ilmataistelussa 4, ilmatorjunta 2, ei palanneet lennolta 2, tuhottiin lentokentille 2. Yhteensä taistelutappioina 10. Onnettomuuksissa 2. Lentäjätappiot 9

1942: ammuttu ilmataistelussa 4, ilmatorjunta 4, ei palannut lennolta 2, tuhottiin lentokentälle 1. Yhteensä taistelutappioina 11. Lentäjätappiot 9.

1943: ilmataistelussa 3, ilmatorjunta 1. Taistelutappiot yhteensä 4. Lentäjätappiot 2.

1944: ilmataisteluissa 8, ilmatorjunta 5. Taistelutappiot yhteensä 13. Lento-onnettomuuksissa 6. Lentäjätappiot 12.

Menetettyjen lentokoneiden tyypit: 12 I-16; 4 Hurricane; 7 Kittyhawk; 5 Jak-7b; 2 LaGG-3; 2 La-5; 16 Yak-9.

Karjalan Rintaman hävittäjärykmentti 152 IAP:sta tiedetään myös että se käytti I-16 hävittäjiä 7.7-9.10.41.

Hurricane-hävittäjiä se sai 13.3.42-4.4.42
Kittyhawk 5.6.42-9.5.43
22.10.42 yksiköllä oli palvelukelpoisia "Tomahawk" - hävittäjiä 11.
LaGG-3 (03.09.1943 – lokakuun alku 1943)
Jak-7B (03.09.1943 – toukokuu 1944)
Jak-9 (03.09.1943 – 14.11.1944)

Suomalaisia vastaan Sekesan kentältä operoinut 609 IAP oli rintamavastuussa 5.3.42-9.11.43. Sen jälkeen yksikkö siirrettiin Moskovan alueelle ja myöhemmin syksyllä Baltian rintamalle. Mitkä olivat sen tappiot Karjalan Rintaman osana 1942-43?

1942: ammuttu alas ilmataisteluissa 2, ilmatorjunta 1, ei palanneet lennolta 2. Yht taistelutappiot 5. Onnettomuudet ja muut ei-taisteluun liittyvät tappiot 6. Lentäjätappiot 8.

1943: ammuttu alas ilmataisteluissa 4, ilmatorjunta 2. Taistelutappiot 6. Lento-onnettomuudet 5. Lentäjätappiot 5.

1942-43 sen menettämistä koneista 13 LaGG-3, 8 Hurricane ja 1 La-5.

Murmanskin alueella saksalaisia vastaan sotineiden neuvostoliittolaisten hävittäjälentorykmenttien tappiot olivat selvästi suuremmat kuin suomalaisia vastaan sotineilla.

Esim 20 GIAP lensi 8768 sotalentoa, menetti 54 lentäjää ja 104 lentokonetta.

Stenmanin mukaan Neuvostoliitto menetti suomalaisia vastaan vuonna 1941 kaikkiaan 194 lentokonetta. Kyseessä olisi pääasiassa ilmataisteluissa mutta myös ilmatorjunnan vuoksi menetetyt sekä ne koneet jotka eivät palanneet lennolta. Vuodelta 1943 näitä tapauksia olisi ollut 106. Stenman ei kuitenkaan voi olla varma vuoden 1943 osalta siitä kuinka moni esim Suomenlahden ulkosaaristossa lopulta ammuttiin alas ilmataistelussa ja oliko kone suomalaisten, saksalaisten tai ilmatorjunnan pudottama. Dmitri Marchenkon mukaan suomalaiset lentäjät ampuivat alas vuonna 1943 Suomenlahdella vain 60 konetta.

Kaikkien valheiden toisto ei muutu todeksi edes ukrainassa

Putlerin on aika vangita kremlinin sotahullut ja antautua Haagin Sotatuomio istuimelle !!
Putlerin on aika kohdata totuus miljoonien murhasta ja Antautua välittömästi

Kesä-heinäkuussa 1944 oli Kannaksella ja Viipurinlahdella käydyissä ilmataisteluissa suomalaisilla lentäjillä kaikkiaan 472 ilmavoittoväitettä. Suomalaiset lentäjät saavuttivat Dmitri Marchenkon mukaan 90, maksimissaan 95 ilmavoittoa. Osasto Kuhlmeyn hävittäjälentäjät Marchenkon mukaan 91-96.

Suomalaisten lentäjien ilmavoittoväitteistä oli ilmavoittoja lopulta vajaat 25%. Marchenko keräsi mukaan myös pakkolaskuissa tuhoutuneet tai todennäköisesti poiskirjatut koneet (vauriopoistot) mukaan joten tässäkään suhteessa ei suomalaisille jäänyt selittelyjen sijaa. Osasto Kuhlmeyn lentäjien ilmavoittoväitteistä peräti 75% oli todellisia ilmavoittoja kun mukaan on laskettu myös saksalaisten ilmavoitot joista heillä ei edes ollut ilmavoittoväitettä. Suomalaisista kaikkein uskottavimmat ilmavoittoväitteet oli Kyösti Karhilalla.

Kari Stenmanin mukaan Neuvostoliitto olisi menettänyt 194 lentokonetta Suomea vastaan vuonna 1941 jolloin tappioprosentiksi tulisi 11600 lennolla hieman alle 1,7%. Tappio% on ollut alhaisin vuonna 1943 koska mm ilmatorjunnalla oli vain 28 pudotusväitettä. Lentäjät aiheuttivat alle 0,4%:n tappiot noilla 20700 sotalennoilla jotka NL suoritti Suomea vastaan (Lapin ilmasota on tapaus erikseen).

Vuonna 1942 neuvostoliittolaiset lentokonetappiot Suomen rintamalla suomalaisia vastaan olivat 140 lentokonetta. Suomalainen ilmatorjunta esitti ampuneensa alas 109 lentokonetta. Jos ilmatorjunnan pudotusväitteistä 30% on ollut todellisia pudotuksia ovat suomalaiset lentäjät ampuneet alas ilmataisteluissa korkeintaan 107.

Kun suomalaisilla lentäjillä oli vuonna 1941 kaikkiaan 358 ilmavoittoväitettä oli heillä vuonna 1942 lähes yhtä monta - 356. Noista ilmavoittoväitteistä korkeintaan 30% on ollut ilmavoittoja.

Vuosina 1942-44 suomalaiset hävittäjälentäjät ovat ampuneet ilmataisteluissa alas 300-330 lentokonetta. Niistä 115-125 vuonna 1944.

Vuonna 1942 suomalaisten lentäjien ilmavoittoväitteistä jo pienempi osa oli pommikoneita kuin 1941, puhumattakaan talvisodasta. Juuri taisteluissa hävittäjäkoneita vastaan alkoivat suomalaisten ilmavoittoväitteet karata lapasesta.

Hävittäjälentolaivueiden ilmavoittoväitteet 1942: pommikoneet/kaikki koneet

HävLeLv 24: 23/182
HävLeLv 26: 2/31
HävLeLv 28: 2/5
HävLeLv 32: 10/97
Pommikoneväitteistä 37 kun kaikkia ilmavoittoväitteitä 315. Muitten laivueiden ilmavoittoväitteet ei tiedossa. Vuonna 1942 pommikoneet muodostivat vain 12% ilmavoittoväitteistä.

Talvisodan osalta on Geustin kirjan ja tutkimusten perusteella syntynyt myytti että suomalaiset aiheuttivat muka suuremmat lentokonetappiot (jopa 900) hyökkääjälle kuin mitä esittivät pudotusväitteitä. Monet näistä poloisista unohtavat että 100 000 sotalennoilla NL menetti paljon enemmän koneita lento-onnettomuuksissa ja vauriopoistoina kuin itse sotatappioina jotka aiheuttivat suomalaiset.

Suomalaisilla itsellään oli jatkosodassa vauriopoistoja enemmän kuin taisteluissa välittömästi tuhoutuneita. Mutta monilla sotahistorian friikeillä on niin mustavalkoinen käsitys että jokainen "ryssän" lentokonetappio oli suomalaisten - eteenkin hävittäjälentäjien - aiheuttama.

Salettivarma fakta on että Saksan, Usan, Neuvostoliiton ja esim Britannian lentokonepoistumista valtaosaa ei aiheuttanut vihollisen ampumalla koneet alas taistelussa tai tuhoamalla koneet lentokentille.

Suomalaisten lentohenkilöstön osalta virallisiksi tappiolukemiksi ilmoitettiin Jatkosodassa 299 kaatunutta ja 77 kadonnutta vuotta eli 376. Tämän lisäksi (?) sotavangiksi jäi 25 (?) joten tappiot noin 400 sotatoimissa. Lisäksi tapaturmaisesti lentojoukoissa kuoli 91.

Avauksessa esitetyt lentomäärät eivät täsmää. Neuvostoliiton lento-organisaatioiden sotalentomäärät kesäkuusta 1941 aina toukokuuhun olivat 3 808 136. Sen sijaan sotalentojen tappiot olivat lähellä 1% koska lentokentille tuhottujen koneiden määrät olivat jo Operaatio Barbarossan alkupäivinä yli 2300 ja niiden lisäksi kentille ja varikolle jäi tuhansia hylättyjä koneita. Yksinkertaisesti VVS halvaantui alkupäivinä. Vielä 1943 sotalentojen tappio% oli yli 1,3%. Vasta 1944 se saavutti 1%:n tason. Sotalentotappioiden keskiarvo lienee ollut 1,2%.

Luftwaffe Ostin lentomäärät itärintamalla olivat eräissä opuksissa julkaistut 1 373 952. Koska osa koneista tuhottiin lentokentille (tai hylättiin) kärsi Luftwaffe idässä alle 1%:n tappiot sotalennoilla. Vauriopoistot mukaanlukien jonkin verran yli 1%.

400 suomalaista Brewsteriä alas ampuneen organisaation omien tappio lukujen täytyy olla totta kuin evankeliumi.

Sotavankiluettelosta vuodelta 1941 löytyy seuraavat lentoyksiköt jotka sotivat suomalaisia vastaan:

18/15 AP (käytti MBR-2-koneita)
201 AP ( SB pommikoneet)
10 SBAP (SB pommikoneet)
73 AP (SB pommikoneet)
58 SBAP (Pe-2 pommikoneet)
116 OAAR (SB)
44 SBAP (SB)
72 SBAP (SB)
1301 IAP(?)
5 IAP (Mig-3)
117 RAE (SB)
532 AP (TB-7)
32 RAE (SB)
2 OAE (I-153)
1 AP (DB-3)
7 IAP (?)
12 LeOs (?)
30 ORAE (?)
1 AP (DB-3)
275 AP (Pe-2)
72 AP (SB)
13 AP (I-16)
121 AES (U-2)
18 AE (U-2)
9 AP (?)
238 IAP (?)
162 IAP (I-16)
80 AP (SB)
----------------------
V 1942
669 AP (R-5)
427 IAP (Jak-1)
44 IAP (LaGG-3)
117 ORAE (Pe-2)

668 LBAP (R-5)
OSAG (U-2)

767 IAP (Hurricane)
609 IAP (Hurricane)
4 GBAP (Pe-2)
119 ORAE (Pe-2)
58./15 AP (MBR-2)
608 LBAP (Pe-2)
5 AP (U-2)
57 AP (Il-2)
20 OSanAO (U-2)
4 OsanAO (U-2)
-----------------
1943
73 AP (R-10)
691 IAP (I-16)
26 ORAE (Pe-2)
1 GIAP (Jak-7B) yliloikkari
44/15 AP (MBR-2)
119 ORAE (Pe-2)


Jne.... tässä yksiköt josta helmikuuhun 1943 mennessä saatu sotavankeja.

Aloittajan esitys:

>>NL suoritti 1941-44 vain 95 000 sotalentoa Suomea vastaan, taistelutappiot alle 1% lentomääristä<<

Ja sitten näin:

>>Talvisodan aikana Neuvostoliiton lentojoukot suorittivat noin 100 000 sotalentoa Suomen rintamalla.<<

Ajatella millaista vilskettä se olikaan. Talvisota kesti vain 105 päivää ja välillä oli liki kuukauden hiljaisempi kausi maarintamilla. Siis keskimäärin 1000 lentoa päivässä, tai enemmänkin.

Jatkosota kesti kesäkuusta 1941 aina syyskuulle 1944 eli yli 3 vuotta. Mitä venäläiset touhusi Suomen rintamalla, lomaako ne viettivät?

Ja sitten NL väitti propagandassaan ettei mitään sotaa edes ollut!