Olisitpa lähelläni ja antaisit minun maalata sinulle kuvaa siitä kaikesta ikävästä, tuskasta, epävarmuudesta ja mieleni perukoilla hiljaa kuiskivasta rakkaudesta, jota olen näiden vuosien aikana tuntenut.
Uskaltaisinpa kertoa yhteydestä, ja siitä sitkeästi toivosta joka matkassani olen polkujani astellut. Enteistä, unista ja näyistä. Lapaluiden väliä kutkuttavasta tunteesta, että ehkä sinäkin tuolla jossain ajattelet minua. Sekä tietysti niistä kiihkeistä hetkistä, kun vein itseni huipulle sinua ajatellen.
Kaikki ne elämäni päivät kun toivoin että olisit ne vierelläni kokenut, tarinat joita mielessäni kerroin ja kaikki toiveet tulevasta. Loputon suru kun en saanut päätäni painaa rintaasi, tai haistaa niskasi tuttua tuoksua, joka huimasi minua kerta toisensa jälkeen kuin keväinen vuoristoilma.
Niin paljon patosin ja piilotin, jopa itseltäni. Koska häpesin. Olin siipirikkoinen lintu joka pelkäsi kuollakseen, että sadistisen lapsen tavoin otat ja taitat toisen siipenikin. Koska olisit siihen pystynyt, ja minä olisin antanut sinun tehdä sen, vain nähdäkseni kasvoillasi hetkeksi kaartuvan mielihyvän. Enkä saattanut uskoa.. Miksi olisit loputtomista mahdollisuuksien meristä valinnut juuri minut..
Olen raskasta, staattista ja kelmeää ainetta, jotain mitä en jaksa usein itsekään kantaa. Jotain jota en voi pinota päällesi rusentamatta rankaasi. Olen yrittänyt venyttää mieltäni, valjastaa luovuuttani, jotta pelaisin meille aikaa. Emme ole valmiita, haluaisin silti löytää tavan kasvaa kanssasi siksi mitä todella olen ja mitä voisimme olla.
Raivata väylää, tietäen että jokainen pala on juuri siellä missä pitääkin, kuution jokainen tahko on juuri sellainen kuin kuuluukin, ja kaksi ajassa vaeltajaa voisivat löytää jotain johon lopulta ankkuroitua.
Toivon.
Uskaltaisinpa kertoa yhteydestä, ja siitä sitkeästi toivosta joka matkassani olen polkujani astellut. Enteistä, unista ja näyistä. Lapaluiden väliä kutkuttavasta tunteesta, että ehkä sinäkin tuolla jossain ajattelet minua. Sekä tietysti niistä kiihkeistä hetkistä, kun vein itseni huipulle sinua ajatellen.
Kaikki ne elämäni päivät kun toivoin että olisit ne vierelläni kokenut, tarinat joita mielessäni kerroin ja kaikki toiveet tulevasta. Loputon suru kun en saanut päätäni painaa rintaasi, tai haistaa niskasi tuttua tuoksua, joka huimasi minua kerta toisensa jälkeen kuin keväinen vuoristoilma.
Niin paljon patosin ja piilotin, jopa itseltäni. Koska häpesin. Olin siipirikkoinen lintu joka pelkäsi kuollakseen, että sadistisen lapsen tavoin otat ja taitat toisen siipenikin. Koska olisit siihen pystynyt, ja minä olisin antanut sinun tehdä sen, vain nähdäkseni kasvoillasi hetkeksi kaartuvan mielihyvän. Enkä saattanut uskoa.. Miksi olisit loputtomista mahdollisuuksien meristä valinnut juuri minut..
Olen raskasta, staattista ja kelmeää ainetta, jotain mitä en jaksa usein itsekään kantaa. Jotain jota en voi pinota päällesi rusentamatta rankaasi. Olen yrittänyt venyttää mieltäni, valjastaa luovuuttani, jotta pelaisin meille aikaa. Emme ole valmiita, haluaisin silti löytää tavan kasvaa kanssasi siksi mitä todella olen ja mitä voisimme olla.
Raivata väylää, tietäen että jokainen pala on juuri siellä missä pitääkin, kuution jokainen tahko on juuri sellainen kuin kuuluukin, ja kaksi ajassa vaeltajaa voisivat löytää jotain johon lopulta ankkuroitua.
Toivon.
Vastaukset 79
Vanhimmat
Mystinen viesti.
Kaiken lisäksi tai ehkä ennen kaikkea olet vielä syvällisempi kuin olin uskonutkaan. Olen lähes sanaton sen positiivisessa merkityksessä. Meillä on aikaa. Emme ole valmiita, mutta olemme valmiita kasvamaan ja lähtemään matkalle. Hyvää yötä!
Aina kun luulet selvittäneesi minut, voin taata että tulet yllättymään. :) Hyvää yötä ❤️
❤️❤️
Kerro minulle lisää enteistä, unista ja näyistä? Kirjoitatko tämän tekstin yksi ihminen ajatuksissasi, vai onko tämä rakkauden kaipuu yleisesti?
Minulla on tapana kirjoittaa tekstini yleensä niin, että ne voi tulkita ja itselleen omia kuka tahansa joka jotain niistä itselleen löytää. Niinpä tässäkin on tasoja, mutta pohjimmiltaan tämä on kuitenkin eräälle joka tunnistaa itsensä kyllä, ja jolle uneni kuuluvat. ❤️
Monitulkintaiset tunteelliset viestit täällä ovat övereitä. Ne ruokkivat tunteellisten ja herkkien ihmisten sielunmaisemaa ja saattavat antaa vääränlaista uskoa illuusioon.
Ei silti. Sinulla on kirjoittamisen lahja.
Toteutat sitä vain väärässä paikassa.
Hyvää yötä.
Ehkä ehkä ei. Ehkä löysit jotain jonka haluaisit uskoa, muttet uskalla. Se on sinun selvitettävä itsesi kanssa, voisinko olla se ketä etsit.
Minusta näyttää kuitenkin että tämä on otettu vastaan ihan oikein ja hyvin. Ja kaivattuanihan minäkin täällä lopulta vain etsin.
Häntä joka oli liian kauan kaukana, ja jonka luo en ole vielä saanut tukevaa jalansijaa, vaikka matka onkin toivoni mukaan alkanut. 🙏🏻
Minun kohdallani ei ole kyse uskosta tai uskalluksestani. En etsi ketään. Sen aika on ohi.
Olen iloinen puolestasi ja tekstisi hyvästä vastaanotosta.
Yksinolo on siedätyshoitoa. Se opettaa.
Olen oppinut paljon. Loppujen lopuksi elämä alkaa ja päättyy yksin.
Toivon elämääsi kaikkea hyvää.
🙏🏻
Koskaan ei kannata sanoa ei koskaan. Sen olen oppinut.
Olen samaa mieltä, ja mielestäni ihmisen on hyvä oppia olemaan myös yksin. Mutta loppujen lopuksi olemme kuitenkin laumaeläimiä, eikä lopullinen yksinäisyys tee mielelle hyvää. Toivottavasti löydät tasapainon näiden välille. Kaikkea hyvää sinullekin. 😊
Miten kehtaat sanoa toiselle näin: ” Ei silti. Sinulla on kirjoittamisen lahja. Toteutat sitä vain väärässä paikassa”.
Hän saa toteuttaa sitä, missä haluaa.
🩷🩷
Elämä alkaa vanhempien kanssa, ihmislapsi on niin avuton , että menehtyy jos on yksin.
Minä tiedän täsmälleen kuinka syvällinen olet, tämä ei tuonut siihen mitään lisää.
Tiedät tiedät... Harmi etten siis onnistunut viihdyttämään. :)
Et sinä minua viihdyttää yrittänyt.
Miksi niin hapan? Mitä sitten ajattelet?
Voi kuinka kaunista tekstiä ja syvällisiä sanoja
jollekin. Kenelle kirjoitit runoilijasielu?
🤗
Syvä kiitos. Teksti on eräälle jota kohti kiepun hitaasti mutta varmasti. 😊
😂👍✨️♥️
🤣😂
Sitä kohden😍😘
Hieno kirjoitus 😊
Paljon kiitoksia 😊
Mihin tarvitset vielä aikaa? Olet jättänyt tilaisuuksia väliin, sinä et ole valmis. Oletko odottanut että minulle tärkeimmät on menetetty.
Hän jolle tämä on, tietää kyllä paremmin kuin hyvin oman keskeneräisyytensä. En siis usko että tämä oli sinulle. Voimaa silti siihen mitä käyt läpi!
T mies on palannut 🫶
Ihanaa, että olet löytänyt rakkauden, jota odottaa. Kyllä se siitä.
Hyvin menee
Mietin myös et onko T-miehen tiputteluja
Tai sit J-miehen. Jompi kumpi nyt on syvissä tunteissa. Voiko kirjoittaja antaa lisää vihjeitä?
Mut tiesit heti mistä langasta nypätä 😂
Pistit porukat polvilleen tolla hienolla tekstillä🤗❤️
Pakko oli ottaa kameralla kuva tosta ja mutustella sanoja kun oikein kaipuu ja ikävä riepoo
👩🏻🦳
Olen tarkkailijaluonne, joka pohtii aikansa kunnes saa jutun jujusta kiinni. 😉 Minusta on ihanaa jos tunteistani voi joku ammentaa itselleen jotain. Sitä toivoinkin. ❤️
Olet viisas!
Kun kuuntelee/ lukee toisia, silloin ei elä kuplassa.
Mikset useimmin käy ilostuttamassa täällä?
Oliko nyt jokin erityinen hetki tälle?
👩🏻🦳
Mikö kommentti tästä poistettiin?
Kiitos! Näin minäkin ajattelen. Joskus kuulin lainauksen joka oli jotenkin näin "elät kerran, mutta jos luet paljon voit elää sata kertaa" tjsp. Yritänkin pitää mieleni näin avoinna.
Olen tänne muutaman tekstin kirjoittanut, ne on otettu vastaan vaihtelevalla menestyksellä. 😄 Ehkä suurin syy on, että haaveilen joskus kirjoittavani jotain oikeasti, mutta koska en vielä tiedä mitä se on, en halua riskeerata että "myisin herkkuni halvalla" 😆
Nyt oli sellainen aika, että uskoin että kaivattuni olisi hyvä nämä sanat lukea. Enteet kertoneet. 😉
Kerroin olevani suht uusi täällä, ja ettei minulle ole annettu tällaista titteliä vielä. Minua ei siis tunneta millään nimellä. En tiedä miksi poistui.
Kaivattusi ei varmaan rilluttele palstalla vai tiefätkö miten tuo teksti hänet tavoittaa?
👩🏻🦳
Intuitioni tietää hänen olevan täällä kyllä. :) Jos ei ole, hyväksyn sen. Toivon kyllä että koittaa pian se päivä kun saan sanoa nämä asiat ääneen.
🙏sehän se on tärkeintä.
Itse sain sanottua ne sanat mistä tänne kauan olin kirjoitellut. Palsta tuli tärkeäksi kun kaivattuani ikävöin täällä. Ja lopuksi hän tuli jäädäkseen luokseni. Ainut että rakastuin täällä palstalla myös. Ja se sattuu kaikkein eniten ❤️
Koen hänet rakkaammaksi kuin livessä mies.
Mä rakastan erästä miestä mutta tämä sattuu muhun niin valtavasti kun en häntä varmaan saa. Ja tämä on ollut yksipuolista. Hän ei ole välittänyt😔
Mun sydän on palasina enkä tule ikinä tästä toipumaan. Mieheni livessä rakastaa mua aivan älyttömästi mutta kait sitä pitää munkin vaan yrittää opetella rakastamaan häntä enemmän.
Palstan miestä en oppinut edes tuntemaan kunnolla mutta tiedän että hän olisi ollut mulle se oikea❤️Mulla on niin paha olla😔mun pitää laittaa hetkeksi kiinni kun itken niin
👩🏻🦳
Voi ei, kuulostaa kipeältä tilanteelta! Mutta olet ollut rohkea kun olet saanut sanoitettua itsesi kaivatulle, se on tärkeää. Jos palstarakkaasi ei osoita välittämistä, on varmasti parempi yrittää päästää hänestä irti, niin kamalaa kun se onkin. Kuulostaa että sinulla on kuitenkin hyvä mies kotona, sitä kannattaa arvostaa ❤️ Voimia sinulle kauheasti! 🫂❤️
Kiitoksia mutta sydän ei halua päästää irti 😔❤️
Se tekee tästä entistä vaikeamman
👩🏻🦳
Ymmärrän. Joskus sydän on sitkein. Mutta aika tekee aina tehtävänsä: joko se parantaa, tai tuo sinut kaivattusi polulle. Siitä voit olla varma. Kaikki kääntyy lopulta siis niin kuin kuuluukin. 🫂
Ehkä viimeinkin käy niin että toiveesi toteutuu.
❤️😔
Tiedät varmaan mistä puhut
Tuo vähän tuo lohtua
👩🏻🦳
Niin on ja molemmat nukuttiin tuohonaikaan.
Mites teilläpäin.
No minä täällä mietiskelin tuota yhtä höpöä ja hänen ruskeita silmiään. 😍 Nyt täytyykin jo vähän uinahtaa että jaksaa tyttö haaveilla moneenko osaan sitä sydämensä laittaisi, nätti paistoshan tässä kohoaa. 🥰
Jaa-a mun joku ja kuka poisti
Taisin laittaa tyyliin että itekki soitan pianoa
Hieno teksti. Erikoisia sanavalintoja, menemättä silti tekotaiteellisuuden puolelle. Kiihkeät muistelut - tulee mieleen Suurlähettiläinen itsekseen uusintaan vaipumiset =)
Kiitos! Maisemani kulkevat usein ajoissa kun internet oli vielä nuori, sieltä tykkään makustella paljon tekotaiteellisia elementtejä, mutta pyrin olemaan tarkkana että pysyisin juurikin siellä "oikealla puolen" aitaa 😄 Bändi on tuttu, mutta biisi ei. Pitää laittaa se kuunteluun.
Kaunista pohdintaa... Olen liikuttunut kaikesta mitä kirjoitit sielusi ja sydämesi perukoilta... Olet tunnetasolla jotain niin kaunista ja herkkää joka jättää arvoituksia mieleeni. Kiitos Sinulle Jiiltä
Minä kiitän. Olen vähän sen tyyppinen etten yleensä paljoa tykkää tunteilla, pyrin siis laskemaan paljon painoa sille kun päätän kerran vuosisadassa tehdä niin. 😊
Haluaisitko kanssani lähteä vaikka kirjamessuille tunteiden ravistelija? < Jiiltä
Mä itken. Itken tätä sun herkkää tekstiä ja erästä miestä palstalla 😔❤️
👩🏻🦳
En tänä vuonna ole valitettavasti menossa, enkä ole niin sisällä palstassa (ainakaan vielä) että minulla olisi käsitystä kuka olet. Mutta uskon että jos polkujemme on tarkoitus kohdata, tulevat ne sen tekemään 🥰
Voi sinua, paljon valoa elämääsi! 😭❤️
Kiitos❤️
Sullekin kaikkea hyvää
Olen surullinen, ettet kirjoittanut minulle.
Voi ei 🥺🥹 eihän sitä koskaan tiedä jos olet Hän! Tai jos sinun Hän kirjoittaa vielä jonain päivänä sinulle ❤️
Hän kyllä vielä kirjoittaa Sinulle
Kenelle naiselle tämä tekstisi on?
Tämä on kirjoitettu miehelle 😊 Jostain syystä joka kerta kun olen kirjoittanut jotain, sitä on luultu aina miehen tekstiksi, mene ja tiedä kai olen sitten keskivertoa "miehekkäämmän kuuloinen" 😄
Ja se johtuu kun täällä on oikeasti mies, joka kirjoittaa välillä naisena miehelleen ja välillä ”raavaana” miehenä naiselleen (=miehelleen) ja tämä on tosi hyvä kun oikaisit 😊
Kuulostaa sekavalta. Ehkä hän yrittää prosessoida parisuhdettaan ikään kuin molemmista kulmista, mene ja tiedä 😄
Ei se ole sekavaa. Hän tietää tasan tarkkaan mitä tekee. Samoin sen et täällä joku tunnistaa ne jutut usein, vaikka he eivät läheisesti tunnekaan toisiaan 🤔
Money talks i guess
No ei kyllä, vaikkei siitä tässä elämässä haittaa ole. Aika kyynistä ajatella silti noin.
Intuition ihmemaastako saavut, oi mystinen mielenliikuttajani? Kenen muotokuvaa olet maalannut sieluni väripaletilla? Päättymättömien päivien pilvinauhoin tuoksusi on tulvinut sydämeni syvään saliin, ruusunpunainen romanssi odotuttanut ovellaan. Aäriviivasi avautuvat päivä päivältä, yö yöltä, odotettu onnenlaulu hymyilee jo huulillani, vedetön valomeri valloittaa aaltonsa, rakkaus riisuu naamionsa.
-🌹-
Oi hyvä herra, sieltäpä juuri! Olen ammentanut kuvaani erästä itselleni syvästi merkityksellistä henkilöä. Ja vaikka olen sydänjuuriani myöten imarreltu, luulen että hän kenet eteesi taioin, ei verbaalisista taidoistaan huolimatta ole aivan noin ruusuisen romanttinen. Hänen charminsa on enemmän sellainen.. maalailevan pehmeä happamalla takapotkulla. Mutta olette kerrassaan valloittava hahmo tässä rakkauden maskeradissa! 😍
Voisin olla hän, sydämeen nuolitettu romantikko, jota ei kukaan huolinu kiinni nii, ihojen lämpimään syleilyyn. Olin kyllä aikaisemmin makeampi kaikin puolin, nuolinkin paljon enemmän, mistä vaan pyydettiin. Mistä levisi se karvas maku elämän kielen päälle. En syytä lonkeroa, en naista eri maista, itsekin vanhenen kuin viini. Nämä sanatko lopulta iskevät, kuin nastalla sieluun treffi-ilmoitusta painaen. Nainen, olen tässä, kun vain otamme kädestämme kiinni, luonnollisesti.
Olet ihana nainen ❤️ Voisinko olla elämäsi mies?
Eihän kirjoitustaitoa voi muuta kuin ihailla.
Ei ihmisestä valmista silti koskaan tule.
Lähtöruutuun voi jäädä ihmettelemään kannattaako askeleita ottaa. Ei se haittaa jos mielikuvitus silti tavoittaa koko matkan alusta loppuun. Tunteeko siinä matkan riemut ja tappiot kokonaisvaltaisesti, on sitten kokonaan mielipidekysymys. Rakoilta jaloissa siinä ainakin säästyy. Se on vain mielikuvitusharppailua. Silti syliä kaipaan. Kaipaan sitä todellisempana. Olisinko valmis, en tiedä. Onko sitä koskaan ja silti uskon ja toivon, että saisin olla lähellään pian.
Ihania sanoja jollekin. Voi kunpa voisin omia ne🩵🩶🤍
Olet ihana mies 💋
Ohi
Nössö!
Hetkinen!!! Mun sydän on niin syväänjäätynyt,että teksti ei tee pesää. Not real. On jotain kioskikirjallisuutta lähinnä . Anteeksi vaan,että koen feikkinä.
Ei sinun tarvitse anteeksipyytää itseäsi.
Olet ihana mies 💋
Ei tarvitse pysähtyä, ihan voit jatkaa rauhassa matkaa, vaikkei teksti kolahtanutkaan! 😊