Kuuma kesä ....

Että se ei päästä irti, ei sitte millään.
Kun aurinko paistaa, valaisee ja lämmittää yhä useampia palasia lopputalven ja kevään päivistä , varoittaa se mua: täältä tullaan. Taas tullaan. Ja sä missaat sen taas!

Tulee taas näkyviin se mun ja uuden sun ekan kesän törmäys jonka missasin. Kohtalokkaalla tavalla. Tai siin mitää kohtaloksta ollu. Jänistystä. Kohtalokasta siksi että siinä opin välttelemään sua loppuun asti.

Ja sekin oli aurinkoinen päivä, jota kulutin "kalastamalla". Näin sun pyöräilevän ja uskoin ettet ole huomannut mua. Oli minuutti aikaa mennä törmäyspaikalle ja heittää "koukku" sun farkkushortseihin kii.
Olin ajoissa, näin kun hiekka pölähteli polkupyöräsi hitaasti pyörivien renkaiden alla. Istuit kiltisti satulassa, vaikka oli vähän ylämäkeä.

Tähtäsin shortseihisi ...

Pääkopasta kuului sanat "call it back". Järki se siellä peruutteli. Olihan se turhaa sadan metrin päästä yrittää. Jänis oli jättänyt matkan kesken ja valinnut asemapaikan, joka kelpasi vain silminnäkijälle.
Ehkä jänis jäi silloin kiinni siltäkin etäisyydeltä, ehkä ei.. ei siitä koskaan puhuttu.