Leffaseksi

Leffateatteriseksin perusmuoto on kautta vuosikymmenten ollut petting eli seuralaisen sukupuolielinten hyväileminen muilta katsojilta salaa syliin levitettyjen takkien alla. Hyvä uutinen: siirtyminen pettingistä varsinaiseen leffateatterissa panemiseen on mahdollista, kun vain hallitsee asian vaatiman tietotaidon.

Naisen pitää pukeutua väljään, helmaa kohden levenevään 50-lukutyyppiseen hameeseen, joka yltää polviin tai vähän polven alapuolelle. Tästä lähin te käytte vain mahdollisimman isoissa elokuvateattereissa. Erikoistutte vain kaikkein epäkiinnostavimpia ja epäonnistuneimpia taiderainoihin mitä kummallisimpina aikoina, jolloin katsojamäärä on pienimmillään. Käytte istumaan aina permannon tai parvekkeen viimeiselle riville. Jos ketään muuta ei tule samalle riville, ainakaan lähelle teitä, voitte ryhtyä äksöniin.

Leffaseksin paras asento on tämä: nainen nousee miehen syliin selkä miestä vasten ja kasvot kohden valkokangasta. Koska te istutte viimeisellä rivillä, kenenkään näkökenttä ei takananne häiriinny.

Kukaan ei ole huomaa, että juuri ennen tyttösi syliin tuloa sinä – runopoika – olet avannut sepaluksesi ja livauttanut juurakkosi esiin. Tyttöystäväsi siirtää syliin noustessa väljän hameensa helman pois peppunsa alta. Leegosi asettuu hameen alla kivasti hänen paljaiden yläreisiensä väliin. Leffaseksissä naisella ei voi olla sukkahousuja, vaan sääret on verhottava stayupeihin tai sukkanauhojen kanssa pidettäviin sukkiin. Pikkuhousut täytyy riisua viimeistään elokuvateatterin vessassa.

Tässä asennossa te pystytte helposti navigoimaan kalun sisään tussuun. Se menee syvälle. Juurta myöten. Se tuntuu tosi kiihottavalta. Suurempaa liikettä ylös ja alas ei tarvita. Riittää kun tyttöystäväsi hiukan liikuttaa ja pyörittää lantiotaan.

Jos te kykenette olemaan voihkimatta, kukaan ei huomaa mitään. Edes kauempana samalla rivillä istuvat. Ainakaan kukaan ei pysty todistamaan mitään, kun pitkä hame peittää kaiken. Rangaistuksi tulemisen pelkoa ei ole.