16.9.2019
"Kommentti: Professorin uutuuskirja paljastaa – poliittinen valta on palvellut rikkaita jo pitkän aikaa
Professori Matti Tuomalan uusi kirja ottaa turhat luulot pois niiltä, jotka uskovat talouden pelaavan paremmin, kun suurituloisia verotetaan muita vähemmän, kirjoittaa toimittaja Samuli Niinivuo."
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000006240728.html
"Kun Suomen rikkain promille pääsi syyskuun alussa ääneen Huipputuloiset-kirjassa, puhe oli tulikivenkatkuista. Rikkaat valittivat liian korkeista veroista, sättivät työttömiä ja haukkuivat päälle vielä poliitikot.
Rikkailla luulisi olevan varaa sivistää itseään. Kirjan sivuilta ilmoille pöllähti kuitenkin tietämättömyyden synkkä pilvi. Kovin pimennossa rahaeliitti tuntui olevan siitä, kuinka etuoikeutetussa ja suojellussa asemassa he suomalaisessa yhteiskunnassa oikeastaan ovat.
Jos rikkailta löytyy silti halukkuutta paikata aukkoja tietämyksessään, Tampereen yliopiston taloustieteen professori Matti Tuomala tarjoaa tähän oivan tilaisuuden. Hänen uutta kirjaansa Markkinat, eriarvoisuus ja valtio (Vastapaino, 2019) voi tulotasosta riippumatta suositella jokaiselle, mutta erityisen ajankohtainen teos vaikuttaisi olevan nyt suurituloisille.
Valumisteorian valtaannousu
Tuomalan tausta on julkisen talouden, verotuksen ja tuloerojen tutkimuksessa. Jälkimmäisiä hän alkoi tutkia jo 1980-luvulla. Vielä silloin tuloerojen tutkimus oli Tuomalan mukaan “yhtä kiehtovaa kuin hyvin hoidetun pihanurmikon kasvun tarkkailu”. Tilanne muuttui kuitenkin oleellisesti 1990-luvulla.
Yhdysvalloissa oli edellisen vuosikymmenen aikana voimistunut uskomus, että rikkaita suosiva politiikka hyödyttää myös muita. Tätä perusteltiin vaurauden valumisteorialla. Sen mukaan rikkaiden rikastuminen kasvattaa taloutta ja nostaa elintasoa myös muiden kohdalla, kun rikkailta valuu tuloa alaspäin.
Kun teoriaa lopulta sovellettiin käytäntöön, se kävi toteen pelkästään siltä osin, että rikkaat rikastuivat. Tuloeroihin rikkaita suosivan politiikan vaikutus oli se, että ne lähtivät kasvuun.
Eriytetty tuloverotus kevensi suurituloiset veroista
Suomessa ensimmäinen askel politiikkaan, jossa suurituloisille annetaan muita enemmän siimaa, otettiin vuonna 1993.
Tuolloin Esko Ahon hallitus uudisti verotusta siten, että Suomessa siirryttiin eriytettyyn tuloverotukseen. Siinä ansiotuloja verotetaan progressiivisesti ja pääomatuloja suhteellisella veroprosentilla.
Uudistus synnytti harvalukuiselle joukolle varakkaita yrittäjiä vahvan kannustimen muuntaa tulojaan pääomatuloiksi. Nimittäin mitä suurempi pääomatulojen osuus on kokonaistuloista, sitä pienempi on kokonaisveroaste. Tämän myötä tulojakauman yläpää muuttui Suomessa nopeasti varsin pääomatulovaltaiseksi.
– Pääomatulojen osuuden voimakas kasvu on siis syntynyt eriytetyn tuloverojärjestelmän ansiosta eikä siksi, että Suomen varakkaat yritysomistajat olisivat poikkeuksellisen taitavia löytämään tuottoisia investointikohteita, Tuomala kirjoittaa veroreformin vaikutuksista.
Tuloerot repesivät 1990-luvun lopulla
Suomessa ei tiettävästi suoraan vedottu vaurauden valumavaikutukseen, kun suurituloisia ryhdyttiin keventämään veroista.
Tuomalan mukaan perusteluna käytettiin lähinnä verokilpailua, jonka väitettiin uhkaavan Suomea, kun maa liittyisi Euroopan unioniin. Pääomatulojen ja liikevoittojen verotusta keventämällä investoinnit pysyisivät Suomessa ja investointiaste saattaisi jopa nousta.
Verotuksen keventäminen ei näy Suomen investointiasteessa vieläkään. Investointien osuus bruttokansantuotteesta ei ole palannut lähimainkaan tasolle, jolla se oli ennen verouudistusta. Reaali-investointien asemesta sijoitukset ovat suuntautuneet arvopapereihin ja kiinteistöihin, joilla on kasvatettu listaamattomien yhtiöiden nettovarallisuutta verojen minimoiseksi.
Näin ollen vuoden 1993 verouudistuksen ainoa yhteiskunnallinen vaikutus näyttää olevan se, että verojen kautta tapahtuva tulojen uudelleenjako väheni Suomessa ennätyksellisesti. Tämä puolestaan näkyi tuloerojen kasvuna siten, että Gini-kertoimella mitatut käytettävissä olevien tulojen erot kasvoivat Suomessa 1990-luvun lopulla jopa muita OECD-maita nopeammin.
Huippuunsa tuloerot kasvoivat globaalin finanssikriisin kynnyksellä vuonna 2007. Kriisiä seuranneen taantuman jälkeen ne näyttävät asettuneen aiempaa korkeammalle tasolle.
– Eikä alenevaa kehityssuuntaa ole nähtävissä, Tuomala kirjoittaa."
Jatkuu...........
"Kommentti: Professorin uutuuskirja paljastaa – poliittinen valta on palvellut rikkaita jo pitkän aikaa
Professori Matti Tuomalan uusi kirja ottaa turhat luulot pois niiltä, jotka uskovat talouden pelaavan paremmin, kun suurituloisia verotetaan muita vähemmän, kirjoittaa toimittaja Samuli Niinivuo."
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000006240728.html
"Kun Suomen rikkain promille pääsi syyskuun alussa ääneen Huipputuloiset-kirjassa, puhe oli tulikivenkatkuista. Rikkaat valittivat liian korkeista veroista, sättivät työttömiä ja haukkuivat päälle vielä poliitikot.
Rikkailla luulisi olevan varaa sivistää itseään. Kirjan sivuilta ilmoille pöllähti kuitenkin tietämättömyyden synkkä pilvi. Kovin pimennossa rahaeliitti tuntui olevan siitä, kuinka etuoikeutetussa ja suojellussa asemassa he suomalaisessa yhteiskunnassa oikeastaan ovat.
Jos rikkailta löytyy silti halukkuutta paikata aukkoja tietämyksessään, Tampereen yliopiston taloustieteen professori Matti Tuomala tarjoaa tähän oivan tilaisuuden. Hänen uutta kirjaansa Markkinat, eriarvoisuus ja valtio (Vastapaino, 2019) voi tulotasosta riippumatta suositella jokaiselle, mutta erityisen ajankohtainen teos vaikuttaisi olevan nyt suurituloisille.
Valumisteorian valtaannousu
Tuomalan tausta on julkisen talouden, verotuksen ja tuloerojen tutkimuksessa. Jälkimmäisiä hän alkoi tutkia jo 1980-luvulla. Vielä silloin tuloerojen tutkimus oli Tuomalan mukaan “yhtä kiehtovaa kuin hyvin hoidetun pihanurmikon kasvun tarkkailu”. Tilanne muuttui kuitenkin oleellisesti 1990-luvulla.
Yhdysvalloissa oli edellisen vuosikymmenen aikana voimistunut uskomus, että rikkaita suosiva politiikka hyödyttää myös muita. Tätä perusteltiin vaurauden valumisteorialla. Sen mukaan rikkaiden rikastuminen kasvattaa taloutta ja nostaa elintasoa myös muiden kohdalla, kun rikkailta valuu tuloa alaspäin.
Kun teoriaa lopulta sovellettiin käytäntöön, se kävi toteen pelkästään siltä osin, että rikkaat rikastuivat. Tuloeroihin rikkaita suosivan politiikan vaikutus oli se, että ne lähtivät kasvuun.
Eriytetty tuloverotus kevensi suurituloiset veroista
Suomessa ensimmäinen askel politiikkaan, jossa suurituloisille annetaan muita enemmän siimaa, otettiin vuonna 1993.
Tuolloin Esko Ahon hallitus uudisti verotusta siten, että Suomessa siirryttiin eriytettyyn tuloverotukseen. Siinä ansiotuloja verotetaan progressiivisesti ja pääomatuloja suhteellisella veroprosentilla.
Uudistus synnytti harvalukuiselle joukolle varakkaita yrittäjiä vahvan kannustimen muuntaa tulojaan pääomatuloiksi. Nimittäin mitä suurempi pääomatulojen osuus on kokonaistuloista, sitä pienempi on kokonaisveroaste. Tämän myötä tulojakauman yläpää muuttui Suomessa nopeasti varsin pääomatulovaltaiseksi.
– Pääomatulojen osuuden voimakas kasvu on siis syntynyt eriytetyn tuloverojärjestelmän ansiosta eikä siksi, että Suomen varakkaat yritysomistajat olisivat poikkeuksellisen taitavia löytämään tuottoisia investointikohteita, Tuomala kirjoittaa veroreformin vaikutuksista.
Tuloerot repesivät 1990-luvun lopulla
Suomessa ei tiettävästi suoraan vedottu vaurauden valumavaikutukseen, kun suurituloisia ryhdyttiin keventämään veroista.
Tuomalan mukaan perusteluna käytettiin lähinnä verokilpailua, jonka väitettiin uhkaavan Suomea, kun maa liittyisi Euroopan unioniin. Pääomatulojen ja liikevoittojen verotusta keventämällä investoinnit pysyisivät Suomessa ja investointiaste saattaisi jopa nousta.
Verotuksen keventäminen ei näy Suomen investointiasteessa vieläkään. Investointien osuus bruttokansantuotteesta ei ole palannut lähimainkaan tasolle, jolla se oli ennen verouudistusta. Reaali-investointien asemesta sijoitukset ovat suuntautuneet arvopapereihin ja kiinteistöihin, joilla on kasvatettu listaamattomien yhtiöiden nettovarallisuutta verojen minimoiseksi.
Näin ollen vuoden 1993 verouudistuksen ainoa yhteiskunnallinen vaikutus näyttää olevan se, että verojen kautta tapahtuva tulojen uudelleenjako väheni Suomessa ennätyksellisesti. Tämä puolestaan näkyi tuloerojen kasvuna siten, että Gini-kertoimella mitatut käytettävissä olevien tulojen erot kasvoivat Suomessa 1990-luvun lopulla jopa muita OECD-maita nopeammin.
Huippuunsa tuloerot kasvoivat globaalin finanssikriisin kynnyksellä vuonna 2007. Kriisiä seuranneen taantuman jälkeen ne näyttävät asettuneen aiempaa korkeammalle tasolle.
– Eikä alenevaa kehityssuuntaa ole nähtävissä, Tuomala kirjoittaa."
Jatkuu...........
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.