Missä.menisit naimisiin mieluiten- gallup

Uspenskissa 🙄

Suomenlinnan kirkossa ja juhlat myös Suomenlinnassa.

En halua mennä naimisiin, eli mieluiten ei missään.

Menin naimisiin kirkossa, bileet oli pihalla. Oli hyvät pirskket, ruokaa oli, juomaa oli, eikä kukaan pönöttänyt vaikka osa oli autoilla. Ei siihen suuria puitteita eikä satoja vieraita tarvita, eikä kymppitonneja.

naimisiin, joo ei kiitos

Kuussa

Palstasedän välilehdellä 👩🍒🍒🍒🥰😇💦🔥

Merenrannalla. Lämmin kesäinen merituuli puhaltaa kevyesti, kaikki tärkeimmät läheiset mukana, hän odottaa komeana valkoisessa rennossa kauluspaidassa ja mustissa siisteissä housuissa minua rannalla papin kanssa. Astelen esiin upeassa valkoisessa höyhenenkevyessä mekossa isäni kanssa, isä kyynelehtii.. Kävelen hitaasti rakastani kohti ja kummallakin kostuu hieman silmät, tiedetään kumpikin että tuossa on se mitä olen aina halunnut, eikä voida uskoa että päästiin näin pitkälle kaiken jälkeen. Hän sanoo "Oot upea" vastaan "Sinäpäs" ja hetkeksi palataan sisäisesti niihin hetkiin kun oltiin vasta alussa.

Varmaan kirkossa jos sukulaisia on enää silloin elossa. Ja mieskin pitäis olla ja haluta sellanen elämäänsä .

Miksi pitäisi mennä naimisiin?

En ole miettinyt, mut jos nyt mietin niin jossain, jossa olis myös vettä. Portugalissa?

Entäs hääpäivä, onko jo valkattuna?

En usko että menen enää naimisiin. Kerta riitti, se oli ulkomailla. Tietysti jos nainen oikein toivoo ja se olisi hänen unelma, niin...

Siviilivihkiminen kahden todistajan läsnäollessa.
Se riittää. Häät on ylimainostettu ja kallis tapahtuma.
Pienimuotoinen juhlatilanne jälkikäteen olisi kiva.

Vihkipappikin on jo valittu.

Kaikki käy, kosintaa odotellessa🤭

Maistraatissa. Vain pakolliset kaksi todistajaa eikä mitään juhlia.

Ihan tarkkaan kun ajattelen niin ei tarvitsisi mennä naimisiin ollenkaan. Riittäisi sormustaminen. Semmoset minä olen sinun/ sinä olet minun sormukset. Se olisi ihan fine juttu.

En halua enää naimisiin. Mutta jos menisin niin biitsillä Meksikossa.

Olen ollut kerran naimisissa ja toista kertaa en mene!

Kölnin katedraalissa, mutta todennäköisempää on puutarhakiikussa.

Mentiin jo. Lumosin noitataioilla hänet viime vuonna jonka sinetöin sydämellä

Jossain paratiisisaarella vain random todistajien läsnäolessa.

Aika kauaskantoinen ajatus.

Tuossa läheisessä hirsikirkossa.

En aio mennä naimisiin tässä elämässä.

Pirunkirkossa 🤔

Tuskin menen naimisiin koskaan. Kerran olin kihloissa ja sekään ei tuntunut oikealta. 😬😹

jos ajattele häitä niin se tuntuu omalle kohdalle vaan vieraalta. ajatus että olisin morsmaikkuna siinä suu muikeena xD. ei jeesus. plus mun lähipiiri on olematon. ei natsaa. se että löydän ylipäätään ihmisen vierelleni on jo sinällään saavutus kaiken sonnan jälkeen ja se riittää. koiran haluan myös se on eräänlainen terapeutti tähän talouteen.

Me tunnemme sen verran jo, että on tiedossa molempien toiveet ja osuvat hyvin yhteen, onneksi. Molemmat tahdomme kunnon häät. On tässä jo juostu tarpeeksi muiden häissä.

En ole ennen ollut naimisissa, joten tietysti haluan nyt mennä.

Hikisenä hellepäivänä jossain kirkossa tietenkin.

Jossain ihan pienessä kirkossa.

Vaikka Vantaalla, sinnehän tässä ollaan menossa kuitenkin lopulta. Miehen työn takia varmaan....

Ei tällä iällä kannata enää pitää mitään isoja prinsessahäitä. Muutamat lähimmät sukulaiset ja pari ystävää. Tärkeintä, että olisi hyvää ruokaa ja musiikkia. Ei mitään leikkejä eikä muita typeryyksiä. Ne sopivat kuvioon silloin, kun hääpari on parikymppisiä. Luultavasti melko pienellä budjetilla pitäisi toimia, joten sekin olisi syy pienimuotoiseen juhlaan. En esim. ostaisi uutta pukua - korkeintaan uuden kravatin.

Ainakin me solmittaisiin avioliitto Jumalan edessä eikä vain ihmisten. Kunnioitettaisiin sitä Jumalan asettamana, ei ihmisten. Kirkkohan vihkii jumalattomiakin, siis epäuskoisia, niin me ei varmaan siellä avioiduttaisi. Mieheltä naiselle.

Ei paikalla olisi niin väliä.