Verokonkarit varoittavat yhteisöveron alennuksen riskeistä. Idioottihallitus tuskin kuuntelee.....

"Verotyöryhmien konkarit Heikki Niskakangas, Timo Viherkenttä ja Martti Hetemäki arvioivat hallituksen yhteisöveron alentamisen hyviä ja huonoja puolia. ”Preferoisin kyllä tuloveron marginaaliverojen laskua ennemmin”, Hetemäki sanoo."

https://www.hs.fi/talous/art-2000011183608.html

"Hallituksen kaavailemat yhteisöveron ja ansiotulojen verojen alennus ovat periaatteessa oikeansuuntaisia toimenpiteitä. Näin sanoo Aalto-yliopiston vero-oikeuden emeritusprofessori Heikki Niskakangas.

”Mutta eri asia on se, onko niihin varaa. Riidellään kymmenistä miljoonista ja yhtäkkiä miljardeja annetaan. Kyllä siinä riski on”, Niskakangas sanoo. Hän kommentoi HS:n tietoa siitä, että hallitus olisi puoliväliriihessä laskemassa yhteisöveroa kaksi tai jopa kolme prosenttiyksikköä.

Yhden prosenttiyksikön alentamisen staattinen vaikutus verotuloihin on arviolta 450 miljoonaa euroa, valtiovarainministeriö on arvioinut.

Staattisella tarkoitetaan vaikutusta, jossa verojen alentamisen aiheuttamia mahdollisia käyttäytymisvaikutuksia ei ole otettu huomioon.

Professori Niskakankaan mukaan tutkimusten perusteella on kuitenkin selvää, että jos verotusta halutaan alentaa, juuri ansiotulojen ja yhteisöverojen alentaminen ovat verojärjestelmän kannalta toivottavia toimenpiteitä.

”Perintöveron poistopuheet olivat humpuukia. Jos veroja aikoo ylipäätään laskea, se kannattaa aloittaa ansiotulojen marginaaliveroista ja yhteisöveroista.”

Niskakangas sanoo kuitenkin epäilevänsä sitä, että valtiolla olisi nyt varaa yhteisöveron laskuun.

”Kun sen tuotto on niin tavattoman iso. Miten se suhtautuu valtiontalouden tasapainoon?” Niskakangas kysyy.

Niskakangas oli mukana jo vuoden 1993 verouudistuksessa, kun yhteisövero laski 38 prosentin tasolta 26,5 prosenttiin.

Silloin verotulot lähtivät kasvamaan, koska samalla luovuttiin monista yritysten erityisetuuksista.

Silloin myös moni kansainvälinen yhtiö ryhtyi kotiuttamaan voittonsa Suomeen, Niskakangas kertoo.

Vuonna 2012 yhteisöveroa alennettiin 26,5 prosentista 24 prosenttiin ja vuonna 2014 jo 20 prosenttiin.

”20 prosenttia on kilpailukykyinen. Sen alle ei moni länsimaa ole mennyt”, Niskakangas sanoo yhteisöveron nykytasosta.

Hän muistuttaa myös, että kansainvälinen verokilpailu on viime vuosina laantunut samalla kun 15 prosentin minimiverokanta on laajalti hyväksytty teollisuusmaissa.

”Verokilpailun näkökulmasta yhteisöveron alentaminen ei siis ole niin tärkeää kuin joskus aiemmin.”

Niskakangas arvelee, että valtiovarainministeri Riikka Purran (ps) innostus yhteisö- ja ansiotuloverojen alentamiseen on saanut pontta valtiovarainministeriön virkahenkilöiden näkemyksistä.

”Valtiovarainministeriön virkamiehet ja verotyöryhmät ovat aina olleet sitä mieltä, että talouskasvunnäkökulmasta ansiotulojen progressio ja yhteisövero ovat ne tärkeimmät.”

”Mutta kannattaako nyt riski ottaa? Minä olisin varovainen”, Niskakangas sanoo.

Helsingin yliopistossa finanssioikeuden professorina ja Aalto-yliopistossa työelämäprofessorina toiminut oikeustieteen tohtori Timo Viherkenttä on ollut monen verotyöryhmän jäsen ja toiminut valtiovarainministeriön budjettipäällikkönä ja alivaltiosihteerinä.

”Varmaankin investointien tuottojen paraneminen alemman verotuksen ansiosta voi jollakin aikavälillä lisätä talouskasvua, mutta on vaikea uskoa, että sillä voisi julkisen talouden tasapainoa parantaa”, hän sanoo.

Yhteisöveron alennus ei ole talouskasvun näkökulmasta ”sieltä huonoimmasta päästä”, Viherkenttä arvioi.

”Mutta joutuu kysymään, onko siihen varaa nyt, kun velkaantumisen vauhti on varsin reipasta.”

Toinen ongelma yhteisöveron alentamisessa on Viherkentän mukaan siinä, että se palvelee hyvin pitkään vain jo tehtyjä investointeja.

Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston työelämäprofessori Martti Hetemäki toimi puheenjohtajana maineikkaassa vuoden 2010 verotyöryhmässä, jossa ehdotettiin monia korjaavia toimia Suomeen verotukseen Jyrki Kataisen (kok) ollessa valtiovarainministerinä.

Ne jäivät kuitenkin tuolloin toteutumatta vaalien lähestyessä ja lobbarien painostaessa.

Hetemäki sanoo olevansa jokseenkin samaa mieltä Niskakankaan ja Viherkentän kanssa.

”Preferoisin kyllä tuloveron marginaaliveron laskua ennemmin [kuin yhteisöveron alentamista]”, Hetemäki sanoo.

”Se on jo matalilla tulotasoilla korkea.”

Hallitus on laskemassa kehysriihessään myös ansiotulojen verotusta.

Yhteisöveron alentaminen vähentäisi samalla verotettavasta tulosta annettavien kannustimien kuten tuotekehitykseen annettavan t&k-kannustimen vaikutusta, Hetemäki muistuttaa. ”Se on kyllä pieni asia.”"

Mitä sanoikaan emeritusprofessori Niskakangas? Mainitsiko, että Purra on arvattavasti kuunnellut VM:n virkahenkilöitä? Ettei vaan olisi hänen kokoomuslaisen alivaltiosihteerinsä, entisen EK-johtajan Leena Mörttisen opastusta?

Ja sitten vielä ihmetellään, miksi Purra ja PS tekevät kokoomuslaista talouspolitiikkaa. Näkeehän tuon läpi, vaan kun tyhmät eivät välitä. Purra vetää päätyyn asti. Loikkaako vielä Kokoomukseen, se jää nähtäväksi.