Taas tuli viikonloppuna huomattua, että kanootteja ja kajakkeja on joka puolella.
On uskomatonta, miten nämä meloja eivät tajua pysyä pois veneväyliltä: kun syväyttä on pari senttiä, niin voisi meloa rantojen lähistöllä.
Ei ole mitenkään mahdotonta vahingossa osua, varsinkin jos on vähän aallokka, väylillä palloilevaan, vaikeasti havaittavaan melojaan. Ja sitten kun näitä väistää, niin ollaan vihaisia aalloista.
Eli: pois väyliltä, kun se on kerran mahdollista.
On uskomatonta, miten nämä meloja eivät tajua pysyä pois veneväyliltä: kun syväyttä on pari senttiä, niin voisi meloa rantojen lähistöllä.
Ei ole mitenkään mahdotonta vahingossa osua, varsinkin jos on vähän aallokka, väylillä palloilevaan, vaikeasti havaittavaan melojaan. Ja sitten kun näitä väistää, niin ollaan vihaisia aalloista.
Eli: pois väyliltä, kun se on kerran mahdollista.
Vastaukset 8
Vanhimmat
kauhulla itsekkin ajattelen tuota kohtaamista,eli ajelen vastaauringossa ja matala maastovärjätty laite maastovärjätyllä melojalla jossain edessä,suon kaikille mahdollisuuden liikkua vesillä mutta vastapuolen turvallisuutta ajattelin.
teen parhaani mutta tutka ei vältämäti näytä eikä silmäkään,vauhtia on noin 8-10 solmua,painoa n.8000 kg eli ihan heti ei pysähdy.
ehdotankin sellaista pientä lasikuitumastoa missä viiri ei liene kallis ja polkupyöräliikkeet niitä myy.ei pahalla vaan hyvällä koska en tosiaan halua kolhia ketään.onko mieltä tällaisessa systeemissä,ja tosiaan,väylillä ei liene pakko liikkua näillä laitteilla.
Eipä tuollainen 8t ja 8-10 solmua vielä kovin paha ole... ellei melojaa ole havaittu havaitsee meloja todennäköisesti 8t järkäleen ja yltää ainakin hetkellisesti 4-5 solmun nopeuteen joka riittää ajoissa tehtyyn väistöliikkeeseen.
Turvaväreistä oranssi ja keltainen ovat parhaita, punainen ei niinkään hyvin erotu.
Monesti on todettu käytännössä, ettei tuollainen fillariviiri riitä. Sitten alkaa olla asiallinen viiri, jos ostaa kaksi tuollaista fillariviiriä. Tyypillisesti ne ovat kaksiosaisia ja yhteensä noin 150cm, joten kahdesta paketista saa yhdisteltyä kolmiosaisen "lipputangon". Alkuperäiset viirit voi repäistä pois, ja tilalle hankkia kirkkaan oranssia ohutta kangasta (teltta- tai spinnukangas on hyvä) noin 40*40cm kokoisen palan. Mitään ihmeellistä telinettä tuolle kepille ei välttämättä tarvitse, vaan liivien mallista riippuen sen voi pistää selän ja liivin väliin josta sen saa tarvittaessa myös nopeasti pois. Kovalla kelillä tuollainen vaan alkaa olla aikamoinen häiriötekijä oli se sitten kiinni kajakissa tai melojassa.
Varsin tehokas vaihtoehto lipulle on purkki fluorisoivaa punaista spraymaalia esim. Biltemasta joka toidella loistaa ja on sävyltään kuten esim. pelastusliivit. Tällä kun maalaa melan lavat niin havaittavuus paranee huomattavasti. Tarvittaessa melan lapa käy vedon aikana suunnilleen samalla korkeudella kuin vakio-fillariviiri, mutta liikkeen takia se havaitaan huomattavasti paremmin ja pinta-alakin on vakioviiriä suurempi. Vaaratilanteessa sen saa tuuliolosuhteiden salliessa nostettua reilusti yli kahden metrin korkeuteen merenpinnasta. Haittavaikutuksia maalista ei ole, mutta se ei välttämättä pysy melassa kovinkaan hyvin jos käyttö on rajua (mutta eipä maksa paljoa jos vaikka kerran vuodessa maalaisi). Ei tosin toimi inkkarissa yhtä hyvin.
Kirkkaan punainen tai keltainen hattu auttaa myös havainnointia, ja jos se on riittävän iso ja ohuesta kankaasta voi sen alle pimeässä sujauttaa taskulampun jolla saa ympärivalaisevan värikkään valon joka ei häikäise itse melojaa, mutta joka näkyy kun aletaan olla kriittisen lähellä.
Ja kyllä, väylilläkin (ja niiden tuntumassa) on pakko välillä liikkua jos aikoo jonnekin edetä... on niitä väyliä sen verran paljon. Ja kovemmilla keleillä melojakin haluaa syvemmille vesille (syynä loivemmat aallot). Tietenkään ei tarvitse keskellä väylää liikkua ellei ole väylän ylitys meneillään. Yleisestihän neuvotaan ylittämään väylä sen kapeimmasta kohdasta, mutta muun liikenteen ollessa väylällä vilkasta valitsen ruuhkakohdan sijaan mieluummin väljemmän paikan jossa tilaa väistöille riittää paremmin.
Suurin syy melojien vaikeaan havainnointiin on se, että melojia on liian vähän eivätkä veneilijät siten ole tottuneet tähystämään niiden perään. Veneilijät jotka itsekin melovat tyypillisesti bongaavat toisen melojan hyvinkin kaukaa. Tyypillisen melontarytmin aiheuttama melanvälke on se joka ensimmäisenä paljastaa horisontista lähestyvän melojan. Värit ja mahdolliset liput havaitsee vasta myöhemmin.
Eihän niitä väylämerkintöjäkään näe ellei näe melojaa, vai karttaplotterillako sitä nykyään vain ajetaan?
Matalalta paistava aurinko, joka vielä heijastuu veden pinnasta, siinä on vaikee hahmottaa isompaakin venettä = heikosti näkyvä musta silhuetti.
Melojan on syytä varautua "umpisokeeseen" veneilijään jos itse on auringon ja lähestyvän veneen välissä.
Sama se on kaikessa liikenteessä: Näkymättömät liikkujat ne alle jää tai päälle ajaa... kuka sitä ny tahallaan.
minä ne väylämerkit löydän koska käytän merikorttia ja tutkaa sekä silmiä,myös vaimoa.
kanootteja yms.ei ikävä kyllä ole korttiin merkattu eivätkä välttämättä tutkassa näy.
toivon hartaasti että ehtivät alta pois koska en missään nimessä halua ajella yli.minulla on jopa tuttavia jotka melovat mutta sattui juuri tuossa kaksi viikkoa sitten,oliko joku melontakurssi tms.menossa parikymmentä melojaa rykelmänä keskellä väylää ja lähes jokaisella keula eri suuntaan,havaitsin onnekseni pysäytin ja kiersin
sain tästä hyvästä vielä vihaisia katseita sekä kansainvälistä sekaan.
en tiedä millä tasolla ryhmän opetus oli mutta ihmettelen.
Se on totta, että vastavaloon tähystäminen on hankalaa. Tähystettävä kuitenkin on. Aurinkolasit helpottavat, mutta eivät ratkaise ongelmaa. Avainsana on oikea tilannenopeus, eli ellei näe minne on menossa hidastetaan vauhtia. Hidastamalla jää enemmän havainnointiaikaa, mutta myös melojalle paremmat mahdollisuudet väistöön. Eipä jonkun 8-10 solmun nopeudella etenevän väistäminen kovin haasteellista ole, mutta kun törmäyskurssilla tulee vene kymmeniä solmuja lasissa niin tuleekin tenkkapoo. Ihmettelen kovasti mistä syystä "umpisokeus" hyväksytään meriliikenteessä, eihän sitä maantieliikenteessä hyväksytä. Eikä "umpisokeutta" läheskään aina aiheuta aurinko.
...sulla on liikaa varusteita veneessä ;)
Eiköhän ne kanootitkin kuitenkin käyttämilläsi nopeuksilla näy ennen kolahdusta jos tähystäjä on hereillä, ja yhden havaitessaan kannattaa tarkaan katsoa löytyykö niitä lisää. Varsinkin huonolla kelillä tuppaa melontaporukka venahtaa laajemmalle alueelle suurempien aukkojen ylityksissä vaikka kuinka yrittäisi pitää porukkaa kasassa.
Miten muuten on, näkyykö kanootti tutkassa ollenkaan? Kiinnostaisi myös jos kellään on kokemuksia pienistä putkimallisista tutkaheijastimista; tekeekö niillä yhtään mitään ja kuinka korkealle ne pitäisi siinä tapauksessa sijoittaa?
Missäpäin liikkuu noin valitettavan kielitaitoista melontaporukkaa? Toivottavasti kurssin vetäjä, jos edes oli mukana, ymmärsi hävetä jos oli tuonut ryhmän keskelle väylää oleskelemaan.
mutta tosiaan itse melojana olen sydän syrjällään lähes joka kerta Espoon vesillä.Melkein joka kerta jostakin suhaa peltivene plaanissa ja keula niin korkealla,että kuski ei varmasti näe eteensä.Eikä ne pienemmät veneetkään aina pysy väylällä.Itse pyrin ylittämään väylät kohtisuoraan ja näin olen opettanut myös vetämilläni melontakursseilla.Omaan napaan tuijottaminen ei auta vaan se,että oppii ottamaan muut huomioon.Niin vaikeaa kun se näyttääkin olevan.
Tuo näkyvyys on ikuisuusongelma,kajakki ei näy tutkissa ja pienimmät tutkaheijastimet eivät toimi.kajakin kannelle ei kovin paljoa tavaraa voi sälyttää,turvallisuus vaarantuu.Eli korostan vielä:olkaa tarkkaavaisia vesillä,niin isojen kuin pientenkin alusten puikoissa.Se on ainoa keino!!!!!!!
Hyvää ja turvallista kesää!
No itse kyllä ylitän väylät niin nopeasti kun pystyn, ja melon väylien ulkopuolella. Eihän tästä ole kauan kun moottoriveneilijä ajoi kajakin yli Helsingissä vesillä, ja jatkoi matkaa. Henkilövahinkoja ei onneksi tullut, ja veneilijä jäi kiinni.