Paras ystäväni jota kohtaan tunnen enemmänkin (hän on siis poika) lähtee 17.päivä vuodeksi vaihto-oppilaaksi toiseen maanosaan.
Hänen tunteistaan en ole varma, että haluaako hän enemmän vai haluaako pysyä vain ystävänä.
Viikko ennen Juhannusta ja Juhannuksena meillä oli hauskaa, hän välitti.
Viime viikolla alkoi ärhentelyt ja hän alkoi välttelemään seuraani suhtautui torjuvasti.
Tämä on tapahtunut ennenkin mutta silloin en nähny häntä kertaakaan, huomasin sen vain kun puhuttiin mesessä. Hän ei ollut oma itsensä, myöhemmin viittasi koulupaineisiin.
Perjantaina meillä oli vähän riitaa, hän aloitti ärhentelemällä minulle ja olemalla ilkeä ja tyly ja kun sanoin tavalla tai toisella ikävöiväni häntä sitten kuin hän lähtee, hän tiuskasi textarilla "Sä puhut ku oisin kuolemassa"
Seuraavana aamuna lauantaina hän lähetti viestin ja pyysi anteeksi käytöstään.
En oikein osannut sanoa siihen kuin "ei se mitään"
Minulle todella läheinen serkkuni, melkein kuin siskoni, joka on minua 2 vuotta vanhempi eli 17v ja samanikäinen kuin jätkä kenestä tässä on kyse sanoi minulle että "Hei sun täytyy ymmärtää että ei se toimi noin, nyt **** ymmärtää että voi tiuskia ja satuttaa sua millon vain kunhan vain myöhemmin pyytää anteeksi ja se ois taas siinä ja eletään eteenpäin ihan ku mitään ei ois tapahtunu!"
Pitäisikö minun keskustella hänen kanssaan (siis tämän pojan) ja kysyä miksi vai jätänkö tämän taas tähän odottamaan seuraavaa hetkeä kunnes hän satuttaa minua taas!
Hänen tunteistaan en ole varma, että haluaako hän enemmän vai haluaako pysyä vain ystävänä.
Viikko ennen Juhannusta ja Juhannuksena meillä oli hauskaa, hän välitti.
Viime viikolla alkoi ärhentelyt ja hän alkoi välttelemään seuraani suhtautui torjuvasti.
Tämä on tapahtunut ennenkin mutta silloin en nähny häntä kertaakaan, huomasin sen vain kun puhuttiin mesessä. Hän ei ollut oma itsensä, myöhemmin viittasi koulupaineisiin.
Perjantaina meillä oli vähän riitaa, hän aloitti ärhentelemällä minulle ja olemalla ilkeä ja tyly ja kun sanoin tavalla tai toisella ikävöiväni häntä sitten kuin hän lähtee, hän tiuskasi textarilla "Sä puhut ku oisin kuolemassa"
Seuraavana aamuna lauantaina hän lähetti viestin ja pyysi anteeksi käytöstään.
En oikein osannut sanoa siihen kuin "ei se mitään"
Minulle todella läheinen serkkuni, melkein kuin siskoni, joka on minua 2 vuotta vanhempi eli 17v ja samanikäinen kuin jätkä kenestä tässä on kyse sanoi minulle että "Hei sun täytyy ymmärtää että ei se toimi noin, nyt **** ymmärtää että voi tiuskia ja satuttaa sua millon vain kunhan vain myöhemmin pyytää anteeksi ja se ois taas siinä ja eletään eteenpäin ihan ku mitään ei ois tapahtunu!"
Pitäisikö minun keskustella hänen kanssaan (siis tämän pojan) ja kysyä miksi vai jätänkö tämän taas tähän odottamaan seuraavaa hetkeä kunnes hän satuttaa minua taas!
Vastaukset 2
Vanhimmat
Ajattelin nyt vastata tähän viestiin ku kelailin vähän tätä sun juttuas...
En nyt kyllä osaa varmaan mitään positiivista tähä kirjoittaa mutta faktoja kylläkin, kai..
no olen itse juuri ollut vaihto-oppilaana tässä viime syyskuusta asti. olen edelleenkin mutta olen palaamassa reilun viikon päästä..
Kuitenkin, Itselläni alkoi suhde juuri vuotta ennen maailmalle lähtöä. Kaikki meni hyvin ja vuosi meni ohi ja yhtäkkiä tajusin että olen maailmalla, mies jäi kotiin vuodeksi ja minä hyppäsin johonkin uuteen "elämään".
olen edelleenkin yhdessä poikaystäväni kanssa mutta helppoa se ei ole ollut. joskus mennyt hyvin, joskus ollut niitä huonja aikoja.
Itse olen tajunnut että tavallaan olisi ollut helpompaa lähteä maailmalle sinkkuna, koska olen tavannut ihan älyttömästi kaikkia hyviä tyyppejä, ihastuinkin jopa kerran, ja joskus oli kiusaus jopa tehdä jotain mutta silti pidin itseni kurissa, silti muistin että minulla on se kaikkein rakkain ihminen siellä kotona jolle haluan olla rehellinen joten en tehnyt mitään, ihastus meni ohi ja hyvät tyypit ovat pysyneet vain ystävinä.
Olin kuitenkin seurustellut jo vuoden ennenkuin lähdin ulkomaille. Mutta kun ajattelen sinun tapaustasi, ymmärsin että teillä ei ole mennyt kovinkaan hyvin ja poika on ollut vähän etäinen.
Ja kaikenlisäksi kerroit että hän on paras ystäväsi, eli EI poikaystäväsi. Kyseistä poikaa on todennäköisesti jo valistettu että juuri rakennetut suhteet ennen vaihtarivuotta todennäköisesti kaatuu sillä maailmalla olo on jotain aivan toisenlaista ja silloin sitä tosiaan tajuaa että wau kyllähän niitä kivoja ihmisiä löytää täältäkin päin maailmaa. Silloion yleensä se poika/-tyttöystävä siellä "rannalla" unohtuu ja sitä vaan saattaa itse seilata eteenpäin uusiin tuuliin.
Oma neuvoni olisi että pysytte ystävinä sen ajan kun ystäväsi on maailmalla, anna hänen kokea rauhassa mitä vuosi maailmalla tuo tullessaan. Tiedän se on sinulle varmasti vaikeaa sillä tunnut pitävän hänestä kovasti mutta varoitan vaan että se voi kaatua kuitenkin, siihen kun toinen on 10kk pois. Ja olisi varmasti ikävä tulla jätetyksi kun toinen onkin löytänyt uuden tyttöystävän jostakin ihan muualta.
Eli ehkä te voisitte vielä keskustella asiasta, kertoa hänelle että välität hänestä jne. mutta annat hänen ensin mennä, kokea, nähdä maailmaa ja kun hän on tullut takaisin niin sitten katsotte asiaa uudestaan.
Sillä silloin kun annat ystäväsi mennä, on sinulla paljon vähemmän huolia kuin jos olisitte yhdessä. koska se olet Sinä joka jäät "rannalle ruikuttaa" joten saisit kaikenajan olla huolissasi ja miettiä pääsi puhki että mitähän se nyt tekee, kenenköhän kanssa se nyt on jne.. ja jos alat soittelemaan hänelle ja kyselemään jokaista pikkuseikkaa myöten missä hän oli, kenen kanssa jne, tuotat vain stressiä ystävällesi. Sillä itselleni on juuri käynyt niin.
Mutta en nyt kirjoita enempää mutta minun neuvoni olisi että jätä asian sikeen, pysyisitte ystävinä ja katsoisitte asiaa ystäväsi paluun jälkeen uudelleen. Keskustelkaa asiasta älkääkä tuottako toisillenne paineita. Kummankin olo helpottuu!
Tsemppiä teille!!
Ymmärrän hyvin tämän ystäväpoikasi tunteita ja suosittelisin myöskin lämpimästi, ettette aloittasi mitään suhdetta, ennen kuin hän lähtee.
Hän luultavasti yrittääkin pitää sinua hieman etäällä olemalla tyly. Vuodeksi pois lähtemiseen liittyy muutenkin jo aikamoinen tunteiden sekoaminen. Hän yrittää iloita lähdöstä, jota on jo varmasti suunnitellut kauan ja unelmoinut, mutta nyt hän pelkää joutuvansa ikävöimään sinua. Jos olette muutenkin parhaita kavereita hän ikävöi sinua varmasti.
Voisit ehkä ottaa aiheen puheeksi ja kertoa, että ikävöit häntä varmasti, mutta että olette vielä vuodenkin jälkeen varmasti hyvissä väleissä ja onhan sitä keksitty mailit ja puhelin. Antakaa vuoden kulua ja sitten katsotte asiaa uudestaan kun tyyppi on taas turvallisesti Suomen kamaralla.
Onnea ja Hyvää Kesää!