Hallituksen talouslinjaukset ovat kuin kallista unelmahöttöä ja hölmöläisten peiton jatkamista

"Puoliväliriihi tuotti enemmän taloustarinoita kuin vastuullista taloudenpitoa, kirjoittaa erikoistoimittaja Jan Hurri."

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000011192695.html

"Hallituksen puoliväliriihen jälkeen on entistä vaikeampi ottaa todesta pääministeri Petteri Orpon (kok) tai valtiovarainministeri Riikka Purran (ps) puheita vastuullisesta taloudenpidosta.

He ovat hallituskauden alusta asti väsymättä toistaneet pakkoa panna maan talous kuntoon – ja hallitusohjelmaankin kirjattua tavoitetta saada julkisen talouden alituinen lisävelkaantuminen edes hallituskauden loppuun mennessä taukoamaan.

Tällaisia talouspolitiikan suurten linjojen tavoitteita voi toki pitää perusteltuina pitkäaikaisina pyrkimyksinä, mutta pelkät puheet eivät tuota tavoiteltuja tuloksia – varsinkaan, jos käytännön taloustoimet tuottavat vastakkaisia tuloksia.

Hallituskauden ensimmäisen puoliskon aikana talouspolitiikan toimet painottuivat Suomen oloissa poikkeuksellisen mittaviin julkisen talouden menoleikkauksiin ja muihin niin sanottuihin sopeutustoimiin, joilla hallitus tavoittelee yhteensä yhdeksän miljardin euron vahvistavia vaikutuksia julkiseen talouteen.

Monenlaisia sosiaaliturvan leikkauksia ja muita pääosin maan ennestään vähäosaisten talousoloja heikentäneitä toimia oli ”pakko” toteuttaa, koska ”rahaa ei ole”.

Hallituskauden toista puoliskoa evästänyt puoliväliriihi oli tuohon aiempaan ”välttämättömään” vyönkiristyslinjaan verrattuna kuin rinnakkaistodellisuudesta, jossa rahaa yllättäen onkin vaikka kuinka paljon ja vaikka mihin ”hyödylliseen” tarkoitukseen.

Velkaantumista piti hillitä eikä voimistaa

Ehkä hallituksen aiempaa kireää talouslinjaa voi joillakin perusteilla puoltaakin, ja ehkä puoliväliriihenkin esittelemää tyystin toisenlaista talouslinjaa voinee joillakin perusteilla puoltaa.

Mutta alkukauden vyönkiristykset ja loppukaudeksi viitoitetut verokevennykset ovat siinä määrin eriparisia ja osin keskenään ristiriitaisia, että niitä on vaikea samaan aikaan puoltaa samoilla perusteilla.

Yhteistä näissä kahden eriparisen talouslinjan välillä vaikuttaa olevan vain julkisen talouden velkaantumista todennäköisesti vahvistavat vaikutukset, mikä puolestaan on ristiriidassa hallituksen talouspoliittisen päätavoitteen kanssa.

Alkukauden monenlaiset menoleikkaukset ja muut julkisen talouden ”tasapainotoimet” ovat todennäköisesti heikentäneet kansantaloutta enemmän kuin vahvistaneet julkista taloutta, joten niistä koitunee enemmän haittaa kuin tavoiteltua hyötyä.

Loppukaudeksi julistetut mittavat tuloverojen ja yhteisöverojen kevennykset puolestaan vähentävät julkisen talouden verotuloja – eli heikentävät julkisen talouden tasapainoa – vielä varmemmin kuin menoleikkausten epäsuorat vaikutukset.

Talouspolitiikan ristiriitainen kokonaiskuva ei kaunistu eikä uskottavuus kohene verokevennysten ”dynaamisten vaikutusten” unelmahötöllä tai hölmöläisten peitonjatkamista muistuttavalla Valtion eläkerahastolta kupattavalla ”siltarahoituksella”.

Haitat heti, hyödyt ehkä joskus

Hallitus perustelee mittavia tulo- ja yhteisöverojen kevennyksiä niiden ”dynaamisilla vaikutuksilla” eli oletuksella, jonka mukaan entistä keveämpi verotus kannustaa kansalaisia tekemään entistä enemmän ja entistä kovapalkkaisempia töitä ja yrityksiä investoimaan entistä innokkaammin ja näin lisäämään talouden toimeliaisuutta ja ajan oloon myös valtion verotuloja.

Talousteoreettisten ennustemallien ihanneoloissa veronalennukset voivat parhaassa tapauksessa ”maksaa itsensä” eli tuottaa valtiolle jonkin ajan kuluessa yhtä paljon tai jopa enemmän uusia verotuloja kuin veronalennus ensin vähensi niitä.

Selvyyden vuoksi todettakoon, että puheet veronalennusten dynaamisista vaikutuksista eivät sinänsä ole pötyä, sillä kaikista talouspolitiikan toimista seuraa suorien vaikutusten lisäksi aina myös epäsuoria vaikutuksia. Näin käy, kun talouspolitiikan toimien kohdehenkilöt ja -yritykset pyrkivät sopeuttamaan käyttäytymistään päätösten vaikutuksiin.

Mutta veronkevennysten perusteleminen niiden itse itsensä rahoittavilla dynaamisilla vaikutuksilla vaikutta silti unelmahötöltä.

Valtion verotulot supistuvat melkoisen varmasti enemmän ja ennen kaikkea nopeammin kuin veronalennuksista koituu edes pitkän ajan kuluessa läheskään kustannustensa vertaa uuden toimeliaisuuden tuottamia lisäverotuloja.

Valikoivaa unelmointia on puolestaan se, että dynaamisilla vaikutuksilla perustellaan nyt veronkevennyksiä mutta aiempien menoleikkausten ja muiden sopeutustoimien vastaavat – joskin varmemmat – heijastusvaikutukset sivuutettiin vaikenemalla kuin niitä ei olisi."

Jatkuu.........................
42453
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 42

Vanhimmat

...........jatkuu.

"Dynaamiset haitat unohtuivat

Kun pieni- tai keskituloisten tuloista katoaa enimmillään suhteellisen suurikin osa lukuisten erityyppisten tukimuotojen samanaikaisten leikkausten takia, siitä seuraa varmoja – ja kansantaloudelle varmasti haitallisia – dynaamisia vaikutuksia.

Näin käy siitä yksinkertaisen alakuloisesta syystä, että pieni- ja keskituloisten käytettävissä olevat tulot kuluvat suurimmaksi osaksi tai jopa kokonaan jokapäiväisiin elinkustannuksiin.

Niinpä ennestään niukkoja kulutusmenoja on pakko supistaa, kun tulot supistuvat. Tämä tarkoittaa kansantalouden mitassa, että talouden keskeisiin kasvun lähteisiin kuuluva yksityinen kulutus kutistuu. Ja kun näin käy, kotimaista kulutusta palvelevat yritykset kärsivät tulonmenetyksiä ja kannattavuusvaikeuksia ja joutuvat lopulta kenties vähentämään henkilökuntaa.

Kun kotitalouksien tulot, kulutuskyky ja -kysyntä ja lopulta kansantalouskin heikkenevät hallituksen vyönkiristystoimien takia, näissäkin syiden ja seurausten yhteyksissä kyse on talouspolitiikan dynaamisista vaikutuksista.

Vyönkiristyksistä koituvien jokseenkin varmojen haittavaikutusten aiempi vähätteleminen tai niistä tyystin vaikeneminen vaikuttaa entistäkin oudommalta, kun nyt veronalennusten oletettuja mutta perin epävarmoja hyötyjä mainostetaan kuin olisi keksitty keino muuttaa vettä viiniksi.

Toki se on hallituksenkin tiedossa, että veronalennukset eivät oikeasti maksa itseään ainakaan yhtä nopeasti ja samassa määrin kuin ne maksavat eli leikkaavat valtion verotuloja.

Siksi verotulojen menetyksen kattamiseksi oli keksittävä kallis kepulikonsti, joka muistuttaa hölmöläisten peiton jatkamista.

Kallista maineenhallintaa

Hallitus haluaa ”vakauttaa” valtion velkaantumisen edes hetkellisesti hallituskauden lopuksi, mutta vasta julistettujen kalliiden veronalennusten aiheuttamien verotulomenetysten takia tavoite uhkasi lipsua tavoittamattomiin.

Hätiin keksittiin Valtion eläkerahasto (VER) ja sen varoista valtion budjettiin tuloutettava eli suomeksi sanottuna kupattava miljardin euron ”siltarahoitus”, jolla hallitus kattaa mittavien veronalennustensa kustannuksia ja välttää saman budjettiaukon paikkaamista velkarahalla.

Sana ”siltarahoitus” on tässä yhteydessä sanahelinää ja koko kuvio valtion velkaantumista kaunistelevaa silmän lumetta ja kovan hintansa takia suoraan sanottuna vielä typerämpää kuin hölmöläisten turha mutta harmiton peiton jatkaminen.

Hyödytöntäkin haitallisemman kuvion kustannukset syntyvät siitä, että VER:n sijoitustoiminnan todennäköinen tuotto on yli tuplaten ja joka tapauksessa tuntuvasti suurempi kuin valtion velkarahoituksen kustannus.

Hallituksen aikoma kuppaus supistaa toisin sanoen VER:n sijoitustoiminnan tuottoa todennäköisesti enemmän kuin valtio säästää toimen ansiosta velkarahoituksen korkomenoja.

Hölmöilyn tarkka hintalappu on ennalta tuntematon mutta mahdollista arvioida.

VER:n sijoitustoiminnan vuotuinen keskituotto on runsaan 20 viime vuoden kuluessa ollut 5,5 prosenttia. Valtion vajaan vuoden mittaisten velkasitoumuksen korko oli viimeksi tässä kuussa pidetyssä lainahuutokaupassa 2,1 prosenttia.

Jos tällaiset prosenttiluvut otetaan tuotto- ja korko-oletusten lukemiksi, koituu miljardin euron kuppauksesta VER:lle runsaan 55 miljoonan euron vuotuinen tuottohävikki ja valtion velkarahoitukselle noin 21 miljoonan euron korkokuluhelpotus.

Hölmöilyn kaavamainen hintalappu on tällaisilla oletuksilla vähän yli 34 miljoonaa euroa vuodessa niin pitkän aikaa kuin ”siltarahoitus” pysyy yllä.

Kuvio on ennemmin hallituksen kallista maineenhallintaa kuin vastuullista taloudenpitoa."

Niin, eikös itse valtiovarainministeri Purra syyttänyt SDP:n Lindtmania vilunkipelistä? Olisiko valtiovarainministeri Purralla yhdessä pääministeri Orpon kanssa syytä katsellan peiliin, kun puhutaan vilunkipeleistä? Tiukan rahapolitiikan linja vaihtui kuin yhdessä yössä löysän rahapolitiikan linjaksi. Miljoonien veroalepuheet kääntyivät miljardien jakovaraksi. Pitkä pyllistys hallitukselta talouden aljäämälle.

Äänestä

Tällaista kokoomus ei olisi pystynyt yksin tekemään, nyt se sai täysin hölmöjä apureita mukaansa ja tälläinen omaisuuden siirto varakkaille, pankeille ja suuryrityksille onnistui.

1Äänestä
  • Empatia ei kuulu Riikka Purran politiikkaan. Hän on itse sen todennut. Asian tietävät nyt hyvin monien muiden joukossa leipäjonoissa nälkäänsä itkevät lapset. Purran asenne: EVVK.

    Äänestä

  • Anonyymi00003 kirjoitti:

    Empatia ei kuulu Riikka Purran politiikkaan. Hän on itse sen todennut. Asian tietävät nyt hyvin monien muiden joukossa leipäjonoissa nälkäänsä itkevät lapset. Purran asenne: EVVK.

    Purran kokoomuslainen alivaltiosihteeri (entinen EK-pomo Leena Mörttinen) on vienyt valtiovarainministeriä kuin kuoriämpäriä?

    Äänestä

  • Anonyymi00004 kirjoitti:

    Purran kokoomuslainen alivaltiosihteeri (entinen EK-pomo Leena Mörttinen) on vienyt valtiovarainministeriä kuin kuoriämpäriä?

    Siltä se vähän vaikuttaa.

    Äänestä

Suomen hallitusten poliitikka on ollut jo koronakriisistä lähtien pelkkää unelmahöttä. Aiemmin se järki sentään palaili edes pätkittäin, kuin Uunolla muisti aikoinaan.

1Äänestä

Dynaamiset vaikutukset taloudessa

suomennettuna

Meillä ei oikeasti ole mitään vankkoja perusteluja väitteillemme mutta me vaan kovasti haluamme lisää rahaa firmaan jaettavaksi

1Äänestä

Vielä 2019 kaikki oli hyvin, sitten tuli sdp, Rinne ja Marin. Loppu on historiaa.

Äänestä
  • On se suorastaan surkuhupaisaa tuo persun maalitolppien siirtelemisen kyky. Mitään muuta kykyähän ei löydy.

    Äänestä


Minä kyllä kaipaan Marnin hallitusta, eihän heillä ollut muuta mahdollisuutta koronan oloissa, sitten kun alkoi hellittää tuli Ukrainan sota.

Äänestä
  • Veronkevennykset tulee kohdistaa siihen tuloryhmään jolla on kykyä tehdä investointeja Suomalaisessa yhteiskunnassa !

    Äänestä

  • Anonyymi00012 kirjoitti:

    Veronkevennykset tulee kohdistaa siihen tuloryhmään jolla on kykyä tehdä investointeja Suomalaisessa yhteiskunnassa !

    Lisää Kokoomuksen hallitusohjelmasta...

    ''Talouden kehitys on erittäin epävarmaa ja on riski, että taantumassa jälleen nuoret kärsivät eniten.

    Nuorten nopeaan valmistumiseen ja työelämään siirtymiseen tulee kohdistaa monenlaista tukea.

    Työelämävalmiuksiin tulee kiinnittää huomiota koulutuksen aikana ja sosiaali- ja terveyspalveluita kehittämällä tulee vahvistaa nuorten toimintakykyä.

    Suomeen tulee luoda matalan kynnyksen mielenterveyden hoidon perustaso, eli toteuttaa terapiatakuu.''

    No, tuli vähän tärkeämpiä juttuja.....sori:))

    Äänestä

  • Anonyymi00012 kirjoitti:

    Veronkevennykset tulee kohdistaa siihen tuloryhmään jolla on kykyä tehdä investointeja Suomalaisessa yhteiskunnassa !

    Rahat menee veroparatiiseihin !!!

    Äänestä

  • Anonyymi00015 kirjoitti:

    Rahat menee veroparatiiseihin !!!

    Höpö, höpö !

    Pienituloiset eivät investoi mitään, vain isotuloiset kykenevät siihen !!

    Äänestä

  • Anonyymi00012 kirjoitti:

    Veronkevennykset tulee kohdistaa siihen tuloryhmään jolla on kykyä tehdä investointeja Suomalaisessa yhteiskunnassa !

    Mutta entäs sitten, jos kansalaisilla ei ole ostovoimaa? Kuka investoi vaikka olisi pääomaa investoitavaksi, ellei ole kysyntää? Yrittäkääpä nyt edes auttavasti ymmärtää kansantalouden toimintaperiaatteita. Kasvu ei synny siitä, että investoidaan vaan siitä, että syntyy kysyntää, johon investoinneilla vastataan. Tämän maan taloutta eivät pyöritä marginaaliryhmän suurituloiset vaan pieni- sekä keskituloisten suuri joukko. Valtaosa heidän rahoistaan menee kulutukseen. Kysyntä synnyttää myös innovaatioita, jotka omalta osaltaan kasvattavat investointitarvetta. Raha kietää taloudessa synnyttäen uutta arvonlisää ja tuo arvonlisä omalta osaltaan kasvattaa kysyntää ja synnyttää uusia kierroksia taloudessa. Tällä hetkellä talouden oravanpyörä pyörii väärään suuntaan ja se johtuu siitä, että hallitus poistaa taloudesta rahaa.

    Hallituksen veronkevennykset suurituloisille valuvat mitä todennäköisimmin veroparatiiseihin. Näin he kerryttävät omaa omaisuuttaan sitä vastoin, että pyörittäisivät rahaa Suomen taloudessa. Täten hallituksen selitykset "dynaamisista vaikutuksista" eivät tahdo kestää lähempää tarkastelua.

    Äänestä

  • Anonyymi00018 kirjoitti:

    Höpö, höpö !

    Pienituloiset eivät investoi mitään, vain isotuloiset kykenevät siihen !!

    Näkemyksesi on aika yksioikoinen. Investoija ei välttämättä ole suurituloinen, koska investointiraha voi olla myös velkarahaa.

    Äänestä

Katsokaa tilastoja ! Niitä löytyy netistä Englannin kielellä !

1. Julkisen talouden menot suhteessa BKT:hen. Suomen luku on 55%. Luku on kauhea !
2. Kotitalouksien keskim varallisuus aikuista kohti on Suomessa 186000 USD.
Suomen luku on teollisuusmaiden pienimpiä !

Julkisia menoja on pienennettävä !!

Äänestä
  • Mutta miksi hallitus ei millään halua kasvattaa tulopuolta? On varsin tyhmää vain leikata, koska osa leikkauksista vaikuttaa samalla tulopuolta supistavasti.

    Ei tämä näin tule toimimaan, mitä hallitus touhuaa.

    Äänestä

Hallitus ei huomioinut "dynaamisia haittoja" ollenkaan . . .

Äänestä
  • Katsokaa tilastoja ! Niitä löytyy netistä Englannin kielellä !

    1. Julkisen talouden menot suhteessa BKT:hen. Suomen luku on 55%. Luku on kauhea !
    2. Kotitalouksien keskim varallisuus aikuista kohti on Suomessa 186000 USD.
    Suomen luku on teollisuusmaiden pienimpiä !

    Julkisia menoja on pienennettävä !!

    Julkiset menot ovat seurausta vuosikymmenien aikana eduskunnassa tehdyistä menopäätöksistä lainsäädännön kautta !!

    Äänestä

  • Anonyymi00024 kirjoitti:

    Katsokaa tilastoja ! Niitä löytyy netistä Englannin kielellä !

    1. Julkisen talouden menot suhteessa BKT:hen. Suomen luku on 55%. Luku on kauhea !
    2. Kotitalouksien keskim varallisuus aikuista kohti on Suomessa 186000 USD.
    Suomen luku on teollisuusmaiden pienimpiä !

    Julkisia menoja on pienennettävä !!

    Julkiset menot ovat seurausta vuosikymmenien aikana eduskunnassa tehdyistä menopäätöksistä lainsäädännön kautta !!

    Etkö sinä tollo lukenut tuosta ylempää?

    "Mutta miksi hallitus ei millään halua kasvattaa tulopuolta? On varsin tyhmää vain leikata, koska osa leikkauksista vaikuttaa samalla tulopuolta supistavasti.

    Ei tämä näin tule toimimaan, mitä hallitus touhuaa."

    Kuinka kauas kohti keskiaikaa perskokkarit ajattelivat leikata Suomen? Pohjolan uudeksi Argentiinaksi?

    Äänestä

  • Anonyymi00024 kirjoitti:

    Katsokaa tilastoja ! Niitä löytyy netistä Englannin kielellä !

    1. Julkisen talouden menot suhteessa BKT:hen. Suomen luku on 55%. Luku on kauhea !
    2. Kotitalouksien keskim varallisuus aikuista kohti on Suomessa 186000 USD.
    Suomen luku on teollisuusmaiden pienimpiä !

    Julkisia menoja on pienennettävä !!

    Julkiset menot ovat seurausta vuosikymmenien aikana eduskunnassa tehdyistä menopäätöksistä lainsäädännön kautta !!

    Julkisten menojen kansainvälinen vertailu.

    Julkisten menojen taso ja sisältö vaihtelevat eri maissa. Erojen taustalla ovat maiden historia sekä poliittiset päätökset, joilla on vaikutettu siihen, mitä palveluja julkinen sektori tarjoaa ja miten esimerkiksi tuloja ja kulutusta verotetaan.

    Maiden välille luo eroja myös niiden erilaiset tavat jakaa julkista tukea yhteiskunnalle. Tuki voidaan myöntää esimerkiksi verovähennyksenä tai suorana tulonsiirtona, kuten esimerkiksi lapsilisät. Jälkimmäisessä tapauksessa julkisen menot ovat suuremmat kuin ensimmäisesä vaihtoehdossa.

    Julkisten menojen suhde bruttokansantuotteeseen on kasvanut Euroopassa ja monissa muissakin teollisuusmaissa trendinomaisesti lähes koko 1900-luvun. Voimakkain kasvu ajoittui 1960‒1980 -luvuille.

    Äänestä

  • Anonyymi00026 kirjoitti:

    Julkisten menojen kansainvälinen vertailu.

    Julkisten menojen taso ja sisältö vaihtelevat eri maissa. Erojen taustalla ovat maiden historia sekä poliittiset päätökset, joilla on vaikutettu siihen, mitä palveluja julkinen sektori tarjoaa ja miten esimerkiksi tuloja ja kulutusta verotetaan.

    Maiden välille luo eroja myös niiden erilaiset tavat jakaa julkista tukea yhteiskunnalle. Tuki voidaan myöntää esimerkiksi verovähennyksenä tai suorana tulonsiirtona, kuten esimerkiksi lapsilisät. Jälkimmäisessä tapauksessa julkisen menot ovat suuremmat kuin ensimmäisesä vaihtoehdossa.

    Julkisten menojen suhde bruttokansantuotteeseen on kasvanut Euroopassa ja monissa muissakin teollisuusmaissa trendinomaisesti lähes koko 1900-luvun. Voimakkain kasvu ajoittui 1960‒1980 -luvuille.

    Mitä ihmettä kirjoittaja selittää ??

    Suomen julkiset menot suhteessa BKT:hen ovat 55%
    Sveitsin julkiset menot suhteessa BKT:hen ovat 32%
    Yhdysvaltojen julkiset menot suhteessa BKT:hen ovat 34%

    Kotitalouksien keskim varallisuus aikuista kohti on Suomessa 186000 USD
    Kotitalouksien keskim varallisuus aikuista kohti on Yhdysvalloissa 579000 USD
    Kotitalouksien keskim varallisuus aikuista kohti on Sveitsissä 696000 USD

    Tässä lyhyt vertailu maihin joilla julkiset menot ovat hallinnassa !

    Kun julkiset menot ovat liian suuret niin verotus on korkeata ja talouskasvu on olematonta sekä varallisuustasot ovat matalat ! Kuten Suomessa on !

    Äänestä

  • Anonyymi00027 kirjoitti:

    Mitä ihmettä kirjoittaja selittää ??

    Suomen julkiset menot suhteessa BKT:hen ovat 55%
    Sveitsin julkiset menot suhteessa BKT:hen ovat 32%
    Yhdysvaltojen julkiset menot suhteessa BKT:hen ovat 34%

    Kotitalouksien keskim varallisuus aikuista kohti on Suomessa 186000 USD
    Kotitalouksien keskim varallisuus aikuista kohti on Yhdysvalloissa 579000 USD
    Kotitalouksien keskim varallisuus aikuista kohti on Sveitsissä 696000 USD

    Tässä lyhyt vertailu maihin joilla julkiset menot ovat hallinnassa !

    Kun julkiset menot ovat liian suuret niin verotus on korkeata ja talouskasvu on olematonta sekä varallisuustasot ovat matalat ! Kuten Suomessa on !

    Julkiset menot on ihan hallinnassa. Vika on siinä, että talouskasvu on miinuksella.
    Suomen julkinen sektori on pienempi kuin esimerkiksi Ruotsin.

    Äänestä

  • Anonyymi00028 kirjoitti:

    Julkiset menot on ihan hallinnassa. Vika on siinä, että talouskasvu on miinuksella.
    Suomen julkinen sektori on pienempi kuin esimerkiksi Ruotsin.

    Suhteellisesti pienempi kuin Ruotsin.

    Äänestä

  • Anonyymi00028 kirjoitti:

    Julkiset menot on ihan hallinnassa. Vika on siinä, että talouskasvu on miinuksella.
    Suomen julkinen sektori on pienempi kuin esimerkiksi Ruotsin.

    Suomen talouskasvu on heikkoa sen vuoksi, koska julkiset menot ovat liian suuret !

    Äänestä

  • Anonyymi00033 kirjoitti:

    Suomen talouskasvu on heikkoa sen vuoksi, koska julkiset menot ovat liian suuret !

    No miksikäs hallitus on seissyt tumput suorina asian kanssa vajaat kaksi vuotta? Orpon "toivotaan toivotaan" -linja ei oikein ole ottanut tulta alleen, mutta senhän jokainen vähänkään kansantaloudden toimintaperiaatteita ymmärtävä tiesi jo etukäteen. Eli hallitus ei ole edes pyrkinyt kasvattamaan taloutta, koska sen talousohjelma perustuu pelkkään ideologiseen hölmöläisyyteen.

    Äänestä

  • Anonyymi00035 kirjoitti:

    No miksikäs hallitus on seissyt tumput suorina asian kanssa vajaat kaksi vuotta? Orpon "toivotaan toivotaan" -linja ei oikein ole ottanut tulta alleen, mutta senhän jokainen vähänkään kansantaloudden toimintaperiaatteita ymmärtävä tiesi jo etukäteen. Eli hallitus ei ole edes pyrkinyt kasvattamaan taloutta, koska sen talousohjelma perustuu pelkkään ideologiseen hölmöläisyyteen.

    Suomen talouskasvun suurimpana esteenä ovat (kroonisesti) liian suuret julkiset menot ! Itseasiassa tämän tietävät kaikki jotka ovat talouteen perehtyneet !

    Julkisen talouden menot suhteessa BKT:hen ovat Suomessa 55% !
    Luku on tilastoinnin korkeimpia verrattuna toisiin valtioihin !
    Kaikissa muissa Pohjoismaissa luku on alle 50%

    Sveitsin luku on 32% ja Yhdysvaltojen luku on 34% !

    On aivan selvä, että tuolla luvulla Suomi ei pysy kilpailussa maailman kärjen vauhdissa, koska liian suurten menojen seurauksena verotus on korkeata ja talouskasvu on olematonta sekä varallisuustasot ovat matalat !
    Suomi velkaantuu ulkomaille !

    No, miksi näin on ? Johtuu poliittisista menopäätöksistä eduskunnassa vuosien varrella !
    Ja, koska ideologiat ovat vahvasti vaikuttamassa, niin Suomen taloutta itseasiassa johdetaan EKP:n ja IMF:n kautta, Suomen ollessa itse kyvytön menoja pienentämään !

    Äänestä

  • Anonyymi00033 kirjoitti:

    Suomen talouskasvu on heikkoa sen vuoksi, koska julkiset menot ovat liian suuret !

    Orpon taloudenhoito on julkisen rahan jakamista suurille yrityksille. Siitä ei ole ennenkään koitunut talouskasvua. Toimitaan vaan samoin kuin venäläisessä systeemissä.

    Äänestä

  • Anonyymi00033 kirjoitti:

    Suomen talouskasvu on heikkoa sen vuoksi, koska julkiset menot ovat liian suuret !

    Miten menopuoli heikentää tulopuolta? Menopuoli syö tulopuolelta, mutta ei se kasvua syö. Kasvua syö esim. alv-veron korottaminen, koska se tekee kuluttamisesta kalliimpaa. Eli täten valtio saa myynnistä enemmän verotuottoa, mutta koska tuotteiden ja palvelujen hinnat kohoavat, niin lopputuloksena se vähentää kulutusta ja syö siten kasvua, koska ihmiset joutuvat maksamaan enemmän. Ja koska kuluttaminen kallistuu, niin se vaikuttaa kaupankäyntiä hidastavasti. Ja samalla valtion verokertymä supistuu.

    Äänestä

rahat hassataan outoihin talous uskomuksiin, -mutta velkaa ei lyhennetä,, jne,, jne.
Selvää hölmöläis politiikkaa on yhteisöveroale, eli pankkituki , pankit hyötyvät... !
Ja se outo se monikulttuuri-harha uskomus on tuhoisa.
Tuhoaa kulttuurin ja talouden. Siis kaiken perustan !
Vähitellen edeten... ja tätä uskomus harhaa on harrastettu jo liian pitkään...
Ja kumma, järjetön muoti trendi ilman järkeä se on ollut !
Ja tämä lapsellinen, vastuuton ns. "monikulttuuri" mantra jo nyt tuottanut
taxi-raiskauksia, lasten joukko raiskauksia, tori teurastuksia ( muistattehan turun torin päiden leikkauksen ? ). Ja sos. kuluja !
Ja eläimetkin pyhästi uskonto teurastetaan kiduttaen viiltäen...
Ollaan siis selvästi siirtymässä kehitysmaa oloihin, turvattomaan tilanteeseen.

juuri ihmetyttää se, miksi Suomea pilataan taloudellisesti ja kulttuurisesti.
Miksi on vain Lapsellisia ahneita 4v. pätkiä, eri hallitusten räpellystä,
yhä syvempiin ongelmiin ?
Missä on pyrkimys sopuun ja olojen hyvään kehitykseen ?
Minne on kadonnut järki-peräinen johtaminen Suomesta.
Nyt Ollaan vain eri trendien ja globalisti kiskonnan uhreina, kuin siirtomaa.
- Esim. Matuja käytetään asumistukien ja sos tukien tulonsiirtoon asumis keinotteluun - ja se on ahnetta korruptiota !!
Verovaroja käytetään korruptioon !!

Äänestä

Kokoperseet tietävät ettei heillä ole asiaa seuraavaan hallitukseen. Järjestivät siksi seuraavalle hallitukselle kostona ikävän källin.

Äänestä
  • Nyky-Suomi tarvitsee pikaisesti saneerausta ja se pitäisi aloittaa ennen vuotta 2027. Sen saneerauksen tekisivät esim. IMF yksin tai muut tahot sen lisäksi, koska yksikään nykyisistä eduskuntapuolueista ei suostu siihen, koska edessä on poliittinen itsemurha. Ainoa keinoa nykykehityksen muuttamiseksi on se, että ulkopuoliset tahot tulevat tänne saneeraamaan, koska tyhmä lammaskansa ei muuten herää todellisuuteen.

    Äänestä

  • Anonyymi00039 kirjoitti:

    Nyky-Suomi tarvitsee pikaisesti saneerausta ja se pitäisi aloittaa ennen vuotta 2027. Sen saneerauksen tekisivät esim. IMF yksin tai muut tahot sen lisäksi, koska yksikään nykyisistä eduskuntapuolueista ei suostu siihen, koska edessä on poliittinen itsemurha. Ainoa keinoa nykykehityksen muuttamiseksi on se, että ulkopuoliset tahot tulevat tänne saneeraamaan, koska tyhmä lammaskansa ei muuten herää todellisuuteen.

    Aivan niin, ja tarkennetaan vielä miksi asiat tullaan korjaamaan ulkomailta ?
    No, koska olemme sinne velkaa korvia myöten !

    Äänestä

Suomen talouskasvun suurimpana esteenä ovat (kroonisesti) liian suuret julkiset menot ! Itseasiassa tämän tietävät kaikki jotka ovat talouteen perehtyneet !

Julkisen talouden menot suhteessa BKT:hen ovat Suomessa 55% !
Luku on tilastoinnin korkeimpia verrattuna toisiin valtioihin !
Kaikissa muissa Pohjoismaissa luku on alle 50%

Sveitsin luku on 32% ja Yhdysvaltojen luku on 34% !

On aivan selvä, että tuolla luvulla Suomi ei pysy kilpailussa maailman kärjen vauhdissa, koska liian suurten menojen seurauksena verotus on korkeata ja talouskasvu on olematonta sekä varallisuustasot ovat matalat !
Suomi velkaantuu ulkomaille !

No, miksi näin on ? Johtuu poliittisista menopäätöksistä eduskunnassa vuosien varrella !
Ja, koska ideologiat ovat vahvasti vaikuttamassa, niin Suomen taloutta itseasiassa johdetaan EKP:n ja IMF:n kautta, Suomen ollessa itse kyvytön menoja pienentämään !

Äänestä

Ensin Orpon hallitus etsii säästökohteita, ja sitten keksivät miksi niistä säästetään. Mitään yhtymäkohtaa näihin keksittyihin syihin ei löydy.

Äänestä

Orpo ja Purra ovat keksineet jankata väitettä, ettei toisilla ole parempaa taloussuunnitelmaa.

Kyseistä omituista väitettä ja selitystä ei ole aikaisemmin kuultu miltään
hallitukselta. Istuvan hallituksen tehtävä on tietysti löytää ratkaisut,
koska he ovat hinkuneet päättämään ja he ovat myös päätöksistään vastuussa,
vaikka persuhallitus siirtääkin aina vastuun muille.
Jos oppositiolla on ollut joku ehdotus, kuuntelemattakaan sitä ajatuksella
Purralla on aina valmis ylimielinen tylytysvastaus: "Teillä ei ole tähän asiaan
mitään annettavaa !"

Äänestä

Ketjusta on poistettu 7 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


Anonyymi-ap kirjoitti:

"Puoliväliriihi tuotti enemmän taloustarinoita kuin vastuullista taloudenpitoa, kirjoittaa erikoistoimittaja Jan Hurri."

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000011192695.html

"Hallituksen puoliväliriihen jälkeen on entistä vaikeampi ottaa todesta pääministeri Petteri Orpon (kok) tai valtiovarainministeri Riikka Purran (ps) puheita vastuullisesta taloudenpidosta.

He ovat hallituskauden alusta asti väsymättä toistaneet pakkoa panna maan talous kuntoon – ja hallitusohjelmaankin kirjattua tavoitetta saada julkisen talouden alituinen lisävelkaantuminen edes hallituskauden loppuun mennessä taukoamaan.

Tällaisia talouspolitiikan suurten linjojen tavoitteita voi toki pitää perusteltuina pitkäaikaisina pyrkimyksinä, mutta pelkät puheet eivät tuota tavoiteltuja tuloksia – varsinkaan, jos käytännön taloustoimet tuottavat vastakkaisia tuloksia.

Hallituskauden ensimmäisen puoliskon aikana talouspolitiikan toimet painottuivat Suomen oloissa poikkeuksellisen mittaviin julkisen talouden menoleikkauksiin ja muihin niin sanottuihin sopeutustoimiin, joilla hallitus tavoittelee yhteensä yhdeksän miljardin euron vahvistavia vaikutuksia julkiseen talouteen.

Monenlaisia sosiaaliturvan leikkauksia ja muita pääosin maan ennestään vähäosaisten talousoloja heikentäneitä toimia oli ”pakko” toteuttaa, koska ”rahaa ei ole”.

Hallituskauden toista puoliskoa evästänyt puoliväliriihi oli tuohon aiempaan ”välttämättömään” vyönkiristyslinjaan verrattuna kuin rinnakkaistodellisuudesta, jossa rahaa yllättäen onkin vaikka kuinka paljon ja vaikka mihin ”hyödylliseen” tarkoitukseen.

Velkaantumista piti hillitä eikä voimistaa

Ehkä hallituksen aiempaa kireää talouslinjaa voi joillakin perusteilla puoltaakin, ja ehkä puoliväliriihenkin esittelemää tyystin toisenlaista talouslinjaa voinee joillakin perusteilla puoltaa.

Mutta alkukauden vyönkiristykset ja loppukaudeksi viitoitetut verokevennykset ovat siinä määrin eriparisia ja osin keskenään ristiriitaisia, että niitä on vaikea samaan aikaan puoltaa samoilla perusteilla.

Yhteistä näissä kahden eriparisen talouslinjan välillä vaikuttaa olevan vain julkisen talouden velkaantumista todennäköisesti vahvistavat vaikutukset, mikä puolestaan on ristiriidassa hallituksen talouspoliittisen päätavoitteen kanssa.

Alkukauden monenlaiset menoleikkaukset ja muut julkisen talouden ”tasapainotoimet” ovat todennäköisesti heikentäneet kansantaloutta enemmän kuin vahvistaneet julkista taloutta, joten niistä koitunee enemmän haittaa kuin tavoiteltua hyötyä.

Loppukaudeksi julistetut mittavat tuloverojen ja yhteisöverojen kevennykset puolestaan vähentävät julkisen talouden verotuloja – eli heikentävät julkisen talouden tasapainoa – vielä varmemmin kuin menoleikkausten epäsuorat vaikutukset.

Talouspolitiikan ristiriitainen kokonaiskuva ei kaunistu eikä uskottavuus kohene verokevennysten ”dynaamisten vaikutusten” unelmahötöllä tai hölmöläisten peitonjatkamista muistuttavalla Valtion eläkerahastolta kupattavalla ”siltarahoituksella”.

Haitat heti, hyödyt ehkä joskus

Hallitus perustelee mittavia tulo- ja yhteisöverojen kevennyksiä niiden ”dynaamisilla vaikutuksilla” eli oletuksella, jonka mukaan entistä keveämpi verotus kannustaa kansalaisia tekemään entistä enemmän ja entistä kovapalkkaisempia töitä ja yrityksiä investoimaan entistä innokkaammin ja näin lisäämään talouden toimeliaisuutta ja ajan oloon myös valtion verotuloja.

Talousteoreettisten ennustemallien ihanneoloissa veronalennukset voivat parhaassa tapauksessa ”maksaa itsensä” eli tuottaa valtiolle jonkin ajan kuluessa yhtä paljon tai jopa enemmän uusia verotuloja kuin veronalennus ensin vähensi niitä.

Selvyyden vuoksi todettakoon, että puheet veronalennusten dynaamisista vaikutuksista eivät sinänsä ole pötyä, sillä kaikista talouspolitiikan toimista seuraa suorien vaikutusten lisäksi aina myös epäsuoria vaikutuksia. Näin käy, kun talouspolitiikan toimien kohdehenkilöt ja -yritykset pyrkivät sopeuttamaan käyttäytymistään päätösten vaikutuksiin.

Mutta veronkevennysten perusteleminen niiden itse itsensä rahoittavilla dynaamisilla vaikutuksilla vaikutta silti unelmahötöltä.

Valtion verotulot supistuvat melkoisen varmasti enemmän ja ennen kaikkea nopeammin kuin veronalennuksista koituu edes pitkän ajan kuluessa läheskään kustannustensa vertaa uuden toimeliaisuuden tuottamia lisäverotuloja.

Valikoivaa unelmointia on puolestaan se, että dynaamisilla vaikutuksilla perustellaan nyt veronkevennyksiä mutta aiempien menoleikkausten ja muiden sopeutustoimien vastaavat – joskin varmemmat – heijastusvaikutukset sivuutettiin vaikenemalla kuin niitä ei olisi."

Jatkuu.........................

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu