-kokoomuksen ruiskukka napinlävessä.
Ammatillinen järjestäytyminen on jyrkässä laskussa, mutta monet korkeakoulutetut kuuluvat edelleen liittoon.
Liittojen on täytynyt osoittaa elinvoimaansa jäsenistölle ja potentiaalisille jäsenille. Pidot kun eivät parane, jos väki vähenee.
Vuonna 2023 ammattiliittoon kuului enää puolet. Piristymistä ei ole odotettavissa. Ammattiliitot palanneet itse itsensä lakoillaan, jotka vieneet työpaikkoja tuhtmäärin, miljardeja maksavina. Se raha aina jostain pois.
Käy ilmi, että jäsenyys kiinnostaa kaikkein vähiten nuoria duunareita. Esimerkiksi 20–24-vuotiaista alle kolmasosa liittyy ammattiliittoon. Iäkkäämmät työntekijät ovat jäseniä, mutta heidän jäsenyytensä päättyy usein eläkkeelle pääsyn myötä.
Kehitykselle ei ole yhtä syytä. Kiinnittyminen johonkin ammattiliittoon on katoamassa, kun perinteiset duunarityöt pirstoutuvat ja määräaikaisten työsuhteiden osuus kasvaa. Tällaisissa töissä avoin työttömyyskassa voi houkutella enemmän kuin kalliilta tuntuva liiton jäsenyys.
Korkeakoulutetut järjestäytyvät edelleen kiitettävästi: 68 prosenttia heistä kuuluu johonkin liittoon. Ilmeisesti korkeakoulutettujen liitot ovat pysyneet muutoksissa mukana niin, että niiden jäsenyyttä pidetään yhä hintansa arvoisena.
Korkeakoulutettuja kerää esimerkiksi Akava, joka on lähellä kokoomusta. Vasemmistoa sympatisoivat liitot ovat perinteisesti keränneet vähemmän koulutusta saaneita. Jos meno jatkuu tällaisena, tulevaisuudessa vappuna lauletaan Kansainvälisen sijaan Gaudeamus igituria ja laulajan rintapielessä on ruiskukka.
Ammatillinen järjestäytyminen on jyrkässä laskussa, mutta monet korkeakoulutetut kuuluvat edelleen liittoon.
Liittojen on täytynyt osoittaa elinvoimaansa jäsenistölle ja potentiaalisille jäsenille. Pidot kun eivät parane, jos väki vähenee.
Vuonna 2023 ammattiliittoon kuului enää puolet. Piristymistä ei ole odotettavissa. Ammattiliitot palanneet itse itsensä lakoillaan, jotka vieneet työpaikkoja tuhtmäärin, miljardeja maksavina. Se raha aina jostain pois.
Käy ilmi, että jäsenyys kiinnostaa kaikkein vähiten nuoria duunareita. Esimerkiksi 20–24-vuotiaista alle kolmasosa liittyy ammattiliittoon. Iäkkäämmät työntekijät ovat jäseniä, mutta heidän jäsenyytensä päättyy usein eläkkeelle pääsyn myötä.
Kehitykselle ei ole yhtä syytä. Kiinnittyminen johonkin ammattiliittoon on katoamassa, kun perinteiset duunarityöt pirstoutuvat ja määräaikaisten työsuhteiden osuus kasvaa. Tällaisissa töissä avoin työttömyyskassa voi houkutella enemmän kuin kalliilta tuntuva liiton jäsenyys.
Korkeakoulutetut järjestäytyvät edelleen kiitettävästi: 68 prosenttia heistä kuuluu johonkin liittoon. Ilmeisesti korkeakoulutettujen liitot ovat pysyneet muutoksissa mukana niin, että niiden jäsenyyttä pidetään yhä hintansa arvoisena.
Korkeakoulutettuja kerää esimerkiksi Akava, joka on lähellä kokoomusta. Vasemmistoa sympatisoivat liitot ovat perinteisesti keränneet vähemmän koulutusta saaneita. Jos meno jatkuu tällaisena, tulevaisuudessa vappuna lauletaan Kansainvälisen sijaan Gaudeamus igituria ja laulajan rintapielessä on ruiskukka.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Vuonna 2023 ammattiliittoon kuului enää puolet. Piristymistä ei ole odotettavissa. Ammattiliitot pilanneet itse itsensä lakoillaan, jotka vieneet työpaikkoja tuhatmäärin, miljardeja maksavina. Se raha aina jostain pois.
Lopettaisin vasemmitolaisen ayliikkeen, tilalle työtä kunnioittava järrkjestelmä, ilman Neuvosliitolta perittyine lakkoineen , joita Suomeen yllytti tovereille pitämään poliittisista syistä. Monet lakkojen alut tulleet NL suurlähetystöstä Teollisuuskadulta.
Voi jo sanoa; vasemmistolainen ay-liike on häpeä Suomelle, politisoituessaan.
Lopettaisin vasemmistolaisen ayliikkeen, tilalle työtä kunnioittava järjestelmä.
Venäjän malli on hyvä . Meilki EK olikarkit ja valtio yksin määräisi työläisen asiat ja oikeudet . ps. Venäjällä taisi olla viimeksi lakko v. 1923 .
ei kai kukaan järkevä ole ollut ay-liikkeessä enää vuosikymmeniin.