Asiakirjan pyytäminen viranomaiselta

EU:n tietosuoja-asetus ei ole "julkisuuslaki" vaan määräykset tietojen käsittelystä.
https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/HTML/?uri=CELEX:32016R0679

Anonyymi kirjoitti:

EU:n tietosuoja-asetus ei ole "julkisuuslaki" vaan määräykset tietojen käsittelystä.
https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/HTML/?uri=CELEX:32016R0679

Lue lisää

Kiitos.
Tiedän.
Se on Euroopan Unionin asetus, eli suoraan sovellettava säädös kaikissa jäsenmaissa.
Eikä se ole säännös mistä tahansa tietojenkäsittelystä, vaan nimenomaan henkilötietojen käsittelystä, josta aloittaja muun ohella kysyi, ja joista julkisuuslaki ei juuri pukahda.
Halusitko yrittää opettaa minua vielä jossain muussa?

Anonyymi kirjoitti:

Kiitos.
Tiedän.
Se on Euroopan Unionin asetus, eli suoraan sovellettava säädös kaikissa jäsenmaissa.
Eikä se ole säännös mistä tahansa tietojenkäsittelystä, vaan nimenomaan henkilötietojen käsittelystä, josta aloittaja muun ohella kysyi, ja joista julkisuuslaki ei juuri pukahda.
Halusitko yrittää opettaa minua vielä jossain muussa?

Lue lisää

Missä asiassa haluat lisää opetusta?

Anonyymi kirjoitti:

Missä asiassa haluat lisää opetusta?

Seksiasioissa: kun ei oikein seisota enää, niin miten voisit olla avuksi, neitiseni.

Anonyymi kirjoitti:

Seksiasioissa: kun ei oikein seisota enää, niin miten voisit olla avuksi, neitiseni.

Tuossa asiassa: luultavasti pidät pojista joten suuntaa huomiosi sille sektorille. Siinä ei ole mitään häpeämistä, onhan vuosi jo 2025. Vaihtoehtoisesti suonesi ovat tukossa kolesterolista, eikä veri kropassasi enää kierrä. Siinä asiassa lääkäri auttaa.

Mitähän mahdat tarkoittaa "henkilökohtaisilla tiedoilla".
Sellaista käytetään julkisuuslaissa kahdesti. Salassa pidettäviä ovat tiedot "perhe-elämästä tai muista niihin verrattavista henkilökohtaisista oloista" ja tiedot "jotka sisältävät oppilaan henkilökohtaisten ominaisuuksien sanallista arviointia koskevia tietoja".
Lisäksi salataam eräitä sellaisia tietoja, jotka ovat GDPR:n mukaan ns. arkaluonteisia henkilötietoja.
Muilta osin, vastoin yleistä harhaluuloa, henkilötiedot eivät per se ole salassapidettäviä. Niiden käsittelylle on vain vaatimuksia etupäässä ja lähinnä GDPR:ssä.
Mainittu 2 art 2c alakohta vapauttaa kuitenkin henkilön oman yksityisen ja kototalouttaan koskevan henkilötietojen käsittelyn koko GDPR:n soveltamisalasta.

Anonyymi kirjoitti:

Mitähän mahdat tarkoittaa "henkilökohtaisilla tiedoilla".
Sellaista käytetään julkisuuslaissa kahdesti. Salassa pidettäviä ovat tiedot "perhe-elämästä tai muista niihin verrattavista henkilökohtaisista oloista" ja tiedot "jotka sisältävät oppilaan henkilökohtaisten ominaisuuksien sanallista arviointia koskevia tietoja".
Lisäksi salataam eräitä sellaisia tietoja, jotka ovat GDPR:n mukaan ns. arkaluonteisia henkilötietoja.
Muilta osin, vastoin yleistä harhaluuloa, henkilötiedot eivät per se ole salassapidettäviä. Niiden käsittelylle on vain vaatimuksia etupäässä ja lähinnä GDPR:ssä.
Mainittu 2 art 2c alakohta vapauttaa kuitenkin henkilön oman yksityisen ja kototalouttaan koskevan henkilötietojen käsittelyn koko GDPR:n soveltamisalasta.

Lue lisää

Onko sinulla jokin pakonomainen tarve yrittää päteä, vaikka et ymmärrä lukemaasi. Taisit reputtaa oikkiksesta.

Voitko esittää jonkin henkilötiedot joka ei koske "henkilökohtaisia oloja", lukuun ottamatta punkan petaamista armeijassa, se kun on julkinen paikka.

Jos tutustuisit edes kerran vaikkapa eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisuihin, niin ymmärtäisit mistä on kyse.

Tuossa veivaamassasi GDPR:ssa ja sen esitöissä kerrotaan:
" Pseudonymisoidut henkilötiedot, jotka voitaisiin yhdistää luonnolliseen henkilöön lisätietoja käyttämällä, olisi katsottava tiedoiksi, jotka koskevat tunnistettavissa olevaa luonnollista henkilöä."

Anonyymi kirjoitti:

Mitähän mahdat tarkoittaa "henkilökohtaisilla tiedoilla".
Sellaista käytetään julkisuuslaissa kahdesti. Salassa pidettäviä ovat tiedot "perhe-elämästä tai muista niihin verrattavista henkilökohtaisista oloista" ja tiedot "jotka sisältävät oppilaan henkilökohtaisten ominaisuuksien sanallista arviointia koskevia tietoja".
Lisäksi salataam eräitä sellaisia tietoja, jotka ovat GDPR:n mukaan ns. arkaluonteisia henkilötietoja.
Muilta osin, vastoin yleistä harhaluuloa, henkilötiedot eivät per se ole salassapidettäviä. Niiden käsittelylle on vain vaatimuksia etupäässä ja lähinnä GDPR:ssä.
Mainittu 2 art 2c alakohta vapauttaa kuitenkin henkilön oman yksityisen ja kototalouttaan koskevan henkilötietojen käsittelyn koko GDPR:n soveltamisalasta.

Lue lisää

Voisitko myös esittää miten henkilökohtaiset olot ja julkiset olot eroavat toisistaan siltä osin kuin ne esiintyvät "päällekkäin".

Rikoslaki tuntee käsitteen "yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen".

Kaiken kaikkiaan nämä ylimpien ja alempie sekä muiden virkaloisten yksityselämän esittelemiset estävät kanteluiden ja muiden valitusten tekemisen, "henkilökohtaisten tietojen" tullessa julkisiksi, ja se heidän tarkoituksensa onkin, estää vallan valvonta ja oikeusvaltio, kaventaa demoktariaa ja tuhota laillinen yhteiskunta järjestetys; 90 - 95 % kanteluista ja muista valituksista jää tekemättä näiden tietojen "anonyymin" julkaisemisen seurauksena.

Näin toimitaan fasisti-valtiossa.

Anonyymi kirjoitti:

Voisitko myös esittää miten henkilökohtaiset olot ja julkiset olot eroavat toisistaan siltä osin kuin ne esiintyvät "päällekkäin".

Rikoslaki tuntee käsitteen "yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen".

Kaiken kaikkiaan nämä ylimpien ja alempie sekä muiden virkaloisten yksityselämän esittelemiset estävät kanteluiden ja muiden valitusten tekemisen, "henkilökohtaisten tietojen" tullessa julkisiksi, ja se heidän tarkoituksensa onkin, estää vallan valvonta ja oikeusvaltio, kaventaa demoktariaa ja tuhota laillinen yhteiskunta järjestetys; 90 - 95 % kanteluista ja muista valituksista jää tekemättä näiden tietojen "anonyymin" julkaisemisen seurauksena.

Näin toimitaan fasisti-valtiossa.

Lue lisää

Esim. jos virkamies toimii laittomasti virkatoimissaan niin se on "julkinen olo" josta saa kertoa nimellä mutta jos virkamiehen perse on leveä tai naama kun petolinnun perse niin se on "henkilökohtainen olo" josta ei saa kertoa se on yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen.

https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/1889/39-001#chp_24v20000531__sec_9v20130879__heading

"Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuna kunnianloukkauksena ei pidetä arvostelua, joka kohdistuu toisen menettelyyn politiikassa, elinkeinoelämässä, julkisessa virassa tai tehtävässä, tieteessä, taiteessa taikka näihin rinnastettavassa julkisessa toiminnassa ja joka ei selvästi ylitä sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä.

Kunnianloukkauksena ei myöskään pidetä yleiseltä kannalta merkittävän asian käsittelemiseksi esitettyä ilmaisua, jos sen esittäminen, huomioon ottaen sen sisältö, toisten oikeudet ja muut olosuhteet, ei selvästi ylitä sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä."

Anonyymi kirjoitti:

Esim. jos virkamies toimii laittomasti virkatoimissaan niin se on "julkinen olo" josta saa kertoa nimellä mutta jos virkamiehen perse on leveä tai naama kun petolinnun perse niin se on "henkilökohtainen olo" josta ei saa kertoa se on yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen.

https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/1889/39-001#chp_24v20000531__sec_9v20130879__heading

"Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuna kunnianloukkauksena ei pidetä arvostelua, joka kohdistuu toisen menettelyyn politiikassa, elinkeinoelämässä, julkisessa virassa tai tehtävässä, tieteessä, taiteessa taikka näihin rinnastettavassa julkisessa toiminnassa ja joka ei selvästi ylitä sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä.

Kunnianloukkauksena ei myöskään pidetä yleiseltä kannalta merkittävän asian käsittelemiseksi esitettyä ilmaisua, jos sen esittäminen, huomioon ottaen sen sisältö, toisten oikeudet ja muut olosuhteet, ei selvästi ylitä sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä."

Lue lisää

Entäs jos asiakkaalla on leveä perse ja virkaloinen pilkkaa tätä, sen sijaan että hoitaisi virkavelvollisuutensa, voiko oikeuskansleri julkaista tämän asian internet-sivuillaan.

Ongelma on siinä että tämä -ermaperse-porukka ei ole ylhäisen yliopistonsa ja sen toistensa -erseen nuolemisen jälkeen käyttänyt herneaivojaan, muuhun kuin golfin pelaamiseen ja viinin säilömiseen.

Em. tapaisissa tapauksissa luonnollisen yksityishenkilön tiedot voidaan yleis-käsitteellistää, tähän voidaan luoda looginen käsitejärjestelmä, ei tarvitse kertoa asioista yksityiskohtaisesti reaalisin termein, voidaan käyttää yleiskäsitteitä. Päätökset voidaan myös irrottaa asiayhteydestään ja todeta mihin on päädytty, ilman laajempaa selostusta, jos halutaan luoda jotain ohjaavaa ratkaistusta.

Mutta ei, lainsäädännön vastaisesti reaaliset tiedot "anonymisoidaan", yksinkertaisesti, tikapuuhermosto-logiikalla, poistamalla asianosaisen yksityishenkilön nimi.
Kun tähän "anonyymiin" kertomukseen lisätään asianomaisen yksityishenkilön nimi, päädytään EU:n tietosuoja-asetuksessa mainittuun :
"lisätietoja käyttämällä, eli asianosaisen yksityishenkilön nimi lisäämällä, pseudonymisoidut henkilötiedot, jotka koskevat tunnistettavissa olevaa luonnollista henkilöä, yhdistyvät luonnoliseen henkilöön, "

Jolloin nämä "anonymisoidut" tiedot ovat sellaisenaan per se, julkisuuslain 24 § 1 momentti 32 kohta mukaisia tietoja henkilön elintavoista, osallistumisesta yhdistystoimintaan tai vapaa-ajan harrastuksista, perhe-elämästä tai muista niihin verrattavista henkilökohtaisista oloista taikka tietoja sosiaalihuollon asiakkaasta tai henkilön terveydentilasta tai hänen saamastaan terveydenhuollon palvelusta; jotka ovat salassa pidettäviä, eikä tälläisiä tietoja saa julkaista missään eikä edes ilmaista kuin asianosaisille. Toisin kuin LAINVALVOJA nyt tekee.

Lainvalvoja ... -ittu mitä pelleilyä.

Anonyymi kirjoitti:

Mitähän mahdat tarkoittaa "henkilökohtaisilla tiedoilla".
Sellaista käytetään julkisuuslaissa kahdesti. Salassa pidettäviä ovat tiedot "perhe-elämästä tai muista niihin verrattavista henkilökohtaisista oloista" ja tiedot "jotka sisältävät oppilaan henkilökohtaisten ominaisuuksien sanallista arviointia koskevia tietoja".
Lisäksi salataam eräitä sellaisia tietoja, jotka ovat GDPR:n mukaan ns. arkaluonteisia henkilötietoja.
Muilta osin, vastoin yleistä harhaluuloa, henkilötiedot eivät per se ole salassapidettäviä. Niiden käsittelylle on vain vaatimuksia etupäässä ja lähinnä GDPR:ssä.
Mainittu 2 art 2c alakohta vapauttaa kuitenkin henkilön oman yksityisen ja kototalouttaan koskevan henkilötietojen käsittelyn koko GDPR:n soveltamisalasta.

Lue lisää

Aloituksessa selvästi on tarkoitus käsitellä tietoja "henkilökohtaisessa toiminnassa".https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/HTML/?uri=CELEX:32016R0679#art_2

EU tietosuoja-asetus ei silloin koske asiaa.

Salaisen tiedon saa julkisuuslain mukaan
"Hakijalla, valittajalla sekä muulla, jonka oikeutta, etua tai velvollisuutta asia koskee ( asianosainen ), on oikeus saada asiaa käsittelevältä tai käsitelleeltä viranomaiselta tieto muunkin kuin julkisen asiakirjan sisällöstä, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn."

Edelleenkään tietoihin jotka eivät "vaikuta hänen asiansa käsittelyyn", ei ole oikeutta.

Lisäksi aloituksessa kerrotaan että pyytäjä ei ole asianosainen. Joten ei oikeutta tietoihin/ asiakirjaan.

Anonyymi kirjoitti:

Aloituksessa selvästi on tarkoitus käsitellä tietoja "henkilökohtaisessa toiminnassa".https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/HTML/?uri=CELEX:32016R0679#art_2

EU tietosuoja-asetus ei silloin koske asiaa.

Salaisen tiedon saa julkisuuslain mukaan
"Hakijalla, valittajalla sekä muulla, jonka oikeutta, etua tai velvollisuutta asia koskee ( asianosainen ), on oikeus saada asiaa käsittelevältä tai käsitelleeltä viranomaiselta tieto muunkin kuin julkisen asiakirjan sisällöstä, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn."

Edelleenkään tietoihin jotka eivät "vaikuta hänen asiansa käsittelyyn", ei ole oikeutta.

Lisäksi aloituksessa kerrotaan että pyytäjä ei ole asianosainen. Joten ei oikeutta tietoihin/ asiakirjaan.

Lue lisää

Lawettiko se täällä rupesi lässyttämään taas? Kauhea määrä jotain tajunnan virtaa ja googlella löydettyjä yksittäisiä asiayhteyksistään irrotettuja kohtia maustettuna parilla epäonnistuneella ad hominemilla.

Noh, jaksetaan jotain.
"Voitko esittää jonkin henkilötiedot joka ei koske "henkilökohtaisia oloja", lukuun ottamatta punkan petaamista armeijassa, se kun on julkinen paikka"
Mikä tahansa tavallinen henkilötieto, kuten nimi tai ikä.

"Jos tutustuisit edes kerran vaikkapa eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisuihin, niin ymmärtäisit mistä on kyse"
Kuten sinä esitit hienosti esimerkkejä?

"" Pseudonymisoidut henkilötiedot, jotka voitaisiin yhdistää luonnolliseen henkilöön lisätietoja käyttämällä, olisi katsottava tiedoiksi, jotka koskevat tunnistettavissa olevaa luonnollista henkilöä"
Kyllä, ns. yhdistämisvaikutus tulee ottaa huomioon henkilötietoja käsiteltäessä. Ei liity mitenkään aloitukseen eikä GDPR:n 2 art 2c-alakohdan sääntelyyn. Kaikki googlella löytyvä ei aina ole relevanttia.

"Rikoslaki tuntee käsitteen "yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen"
Niin tuntee. Ei liity aloitukseen mitenkään, koska alusta asti oli selvää, että aloittaja saisi asiakirjan vain julkisilta osiltaan.

"Taisit reputtaa oikkiksesta"
Älä projisoi omia epäonnistumisiasi toisiin. Toisin, kuon sinulla, minulla itse asiassa on ylempi loppututkinto oikeustieteellisestä ja painin muun ohella tietopyyntöjen kanssa työssäni.

Anonyymi kirjoitti:

Aloituksessa selvästi on tarkoitus käsitellä tietoja "henkilökohtaisessa toiminnassa".https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/HTML/?uri=CELEX:32016R0679#art_2

EU tietosuoja-asetus ei silloin koske asiaa.

Salaisen tiedon saa julkisuuslain mukaan
"Hakijalla, valittajalla sekä muulla, jonka oikeutta, etua tai velvollisuutta asia koskee ( asianosainen ), on oikeus saada asiaa käsittelevältä tai käsitelleeltä viranomaiselta tieto muunkin kuin julkisen asiakirjan sisällöstä, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn."

Edelleenkään tietoihin jotka eivät "vaikuta hänen asiansa käsittelyyn", ei ole oikeutta.

Lisäksi aloituksessa kerrotaan että pyytäjä ei ole asianosainen. Joten ei oikeutta tietoihin/ asiakirjaan.

Lue lisää

Juuri näinhän minä sanoin. Aloittaja voi pyytää julkiset osat, jolloin hänen ei myöskään tarvitse kertoa tietojen käyttätarkoitusta.
Henkilötietojen osaltakaan hänen ei tarvitse esittää perusteeksi kuin linkittämäsi 2 art 2c-alakohdan, jolloin viranomaisenkaan ei tarvitse tavanomaisista henkilötiedoista välittää.

Esimerkiksi tuomioistuinten tuomiot saa juuri näin parhaiten. Salassapidettäviä osia ei tietenkään saa, mutta nimineen, hetuineen ja niin edelleen ne tulevat, kuin "Manulle illallinen".

Anonyymi kirjoitti:

Juuri näinhän minä sanoin. Aloittaja voi pyytää julkiset osat, jolloin hänen ei myöskään tarvitse kertoa tietojen käyttätarkoitusta.
Henkilötietojen osaltakaan hänen ei tarvitse esittää perusteeksi kuin linkittämäsi 2 art 2c-alakohdan, jolloin viranomaisenkaan ei tarvitse tavanomaisista henkilötiedoista välittää.

Esimerkiksi tuomioistuinten tuomiot saa juuri näin parhaiten. Salassapidettäviä osia ei tietenkään saa, mutta nimineen, hetuineen ja niin edelleen ne tulevat, kuin "Manulle illallinen".

Lue lisää

Voi hyvää päivää, rikosasiat katsotaan oikeusvaltiossa julkisiksi, toisin sanoen kun joudut rikoksen uhriksi, joudut myös yksityiselämäsi julkiseksi tulon osalta rikoksen uhriksi, lain voimaisesti.
Tästä on ihan oma lakinsa, kuten varmaan tiedätkin, ylemmän oikeustutkinnon suorittaneena, herraskaiskerhon jäsenenä.
Laki oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa
https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2007/370

YKSITYISELÄMÄN SUOJA

"Kenenkään yksityiselämään, perheeseen, kotiin tai kirjeenvaihtoon ei saa mielivaltaisesti tai laittomasti puuttua" (KP-sopimus)
https://www.finlex.fi/fi/valtiosopimukset/sopimussarja/1976/8

"1. Jokaisella on oikeus nauttia yksityis- ja perhe-elämäänsä, kotiinsa ja kirjeenvaihtoonsa kohdistuvaa kunnioitusta.
2. Viranomaiset eivät saa puuttua tämän oikeuden käyttämiseen, paitsi kun laki sen sallii ja se on välttämätöntä demokraattisessa yhteiskunnassa kansallisen ja yleisen turvallisuuden tai maan taloudellisen hyvinvoinnin vuoksi, tai epäjärjestyksen tai rikollisuuden estämiseksi, terveyden tai moraalin suojaamiseksi, tai muiden henkilöiden oikeuksien ja vapauksien turvaamiseksi." (Euroopan ihmisoikeussopimus)
https://finlex.fi/fi/valtiosopimukset/sopimussarja/1999/63

"Jokaisen yksityiselämä turvattu. Henkilötietojen suojasta säädetään tarkemmin lailla." (PL 10 §)
https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/1999/731
"Yksityiselämän piirin tarkka määritteleminen on vaikeaa." (PL 10 § / HE 1993/309)
https://www.finlex.fi/fi/hallituksen-esitykset/1993/309
- Olisiko perustuslakia pitänyt olla laatimassa taho, jolle lain vaatimat määritelmät eivät olisi olleet ylipääsemättömän vaikeita.
"Käsitettä käytetään sekä kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevassa kansainvälisessä yleissopimuksessa (17 art.) että Euroopan ihmisoikeussopimuksessa (8 art.)." (HE 1993/309)

OIKEUDENKÄYMISEN JULKISUUS

"Päätettäessä rikossyytteestä henkilöä vastaan tai hänen oikeuksistaan tai velvoituksiaan riita-asiassa jokaisella on OIKEUS rehelliseen ja julkiseen oikeudenkäyntiin laillisesti perustetun toimivaltaisen, riippumattoman ja puolueettoman tuomioistuimen edessä.
Lehdistö ja yleisö voidaan sulkea pois oikeudenkäynnistä tai sen osasta, jos osapuolten yksityiselämän edut sitä vaativat" (KP-sopimus)

"Jokaisella on OIKEUS julkiseen oikeudenkäyntiin.
Lehdistöltä ja yleisöltä voidaan kieltää pääsy koko oikeudenkäyntiin tai osaan siitä osapuolten yksityiselämän suojaamisen niin vaatiessa" (Euroopan ihmisoikeussopimus)

"Tuomioistuinkäsittelyn julkisuus turvataan lailla." (PL 21 §)
"Säännöksessä luetellaan oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon tärkeimmät osa-alueet, eli käsittelyn julkisuus, oikeus tulla kuulluksi, vaatimus päätöksen perustelemisesta sekä oikeus hakea muutosta.
Toisaalta se ei estäisi säätämästä lailla vähäisiä poikkeuksia esimerkiksi oikeudenkäynnin julkisuudesta, kunhan kyseiset poikkeukset eivät muuta julkisuuden asemaa pääsääntönä eivätkä yksittäisessä tapauksessa vaaranna yksilön oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin." (PL 21 § / HE 1993/309)

OIKEUDENKÄYMISEN ASIAKIRJA-JULKISUUS

"jokainen rikos- tai riita-asiassa annettu päätös on tehtävä julkiseksi" (KP-sopimus)

"Oikeudenkäymisen päätös on annettava julkisesti" (Euroopan ihmisoikeussopimus)

"Viranomaisen hallussa olevat asiakirjat ja muut tallenteet ovat julkisia, jollei niiden julkisuutta ole välttämättömien syiden vuoksi lailla erikseen rajoitettu. " (PL 12 §)
"Jokaisella on oikeus saada tieto viranomaisen hallussa olevasta asiakirjasta ja muusta tallenteesta sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään." (HE 1993/309, 10 §)
"Riittävän julkisuuden takaaminen on edellytys yksilöiden mahdollisuudelle vaikuttaa ja osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan. Julkisuus on myös vallankäytön ja viranomaistoiminnan kritiikin ja valvonnan edellytys." (PL 12 § / HE 1993/309)

"Oikeudenkäyntiasiakirja on pidettävä salassa siltä osin kuin se sisältää:
2) arkaluonteisia tietoja henkilön yksityiselämään, terveydentilaan, vammaisuuteen tai sosiaalihuoltoon liittyvistä seikoista;" (Oikeudenkäynnin julkisuuslaki 1:9 §)
https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2007/370

"Oikeudenkäyntiasiakirjojen julkisuuden määrittelyyn vaikuttavat lisäksi erityisesti perustuslain 10 §:n yksityiselämän suojaa koskevat säännökset ja 21 §:n säännös käsittelyn julkisuudesta oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin takeena."
"Perustuslakivaliokunnan mietinnön (PeVM 25/1994 vp) mukaan perusoikeusrajoituksilta vaaditaan muun muassa täsmällisyyttä ja tarkkarajaisuutta.
Oikeuskirjallisuudessa on tähän liittyen katsottu, että laissa voidaan käyttää yleisempiä termejä silloin, jos lain soveltaminen tapahtuu tuomioistuinten tiiviissä valvonnassa.
Lakiehdotuksessa on kuitenkin lähdetty siitä, että yksityiselämän suojan ja eräiden muidenkin tärkeiden intressien suojan ydinsisältö on turvattava suoraan lain nojalla"
"Mainittu arkaluonteisuuden käsite on sidoksissa vallitseviin yhteiskunnan arvokäsityksiin eikä sitä ole mahdollista rajata lain perusteluissa etukäteen erilaisia tilanteita silmällä pitäen."
(Oikeudenkäynnin julkisuuslaki 1:9 § / HE 2006/13)

Tätä samaa esityksen sisäistä ristiriitaa ja kaksoisviestintää, kuin Oikeudenkäynnin julkisuuslaki HE 2006/13 / 1:9 §:ssä, esiintyy myös esimerkiksi perustuslain sosiaalisten oikeuksien perusteluissa.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/18899647/oikeustiede-normiristiriita#comment-135305237

Maamme hallinto ja sen kulttuuri on selkeästi äärimmäisen sairasta, ylimielistä, sekä ennen kaikkea se edustaa järjestäytynyttä virkarikollisuutta; ja kaikki kansan ja veronmaksajien kustantamana.

Ja kun ottaa huomioon seuraavan asian kommentaarin, huomataan että tämä irvokas pelleily on kaiken lisäksi esitettyyn perustaansa nähden merkityksetöntä, ja sama kyseinen taho edustaa järjestäytynyttä valtiollista rikollisuutta, jollaisten yhteiskunnallisten vinoumien valvontaan itse ihmisoikeuksiin lukeutuva KP-sopimus on laadittu, ja jonka elitistinen loisporukka on sivistyneesti raiskannut.

Sinänsä itse järjestelmä saattaisi toimia, vika vain on järjestelmän vallanneessa subjekti-ryhmässä.

Edellisen kommentaari.

YK:n kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevassa sopimuksessa (KP-sopimus) sekä Euroopan ihmisoikeussopimuksessa suojaa nauttivat yksityiselämän tiedot on julistettu julkisiksi, silloin kun ne ovat osa oikeudenkäymisen tietosisältöä.

Kaiken yksityiselämän esille tuomisen peruste asioiden oikeudenmukaisuuden tarkastelussa on oletus julkisen vallan vallankäytön lainvastaisuudesta tai virheellisyydestä.
Yhteiskunta ja sen kansalaiset siis valvovat julkista valtaa ja sen oikeaa toimintaa kun rikos- ja riita-asiat ovat julkisia.

Kuinka kaunis ajatus! Mutta mikä mahtaa olla todellisuus, lähtkökohtaisesti oikeusvaltion loogisen toiminnan perustein.
Jos tuomioistuin ei toimi lain mukaisesti, ja toimii virheellisesti, kuka tämän laittoman tilan oikaisee?
Suomen perustuslain mukaan "oikeuskanslerin ja oikeusasiamiehen tulee valvoa, että tuomioistuimet noudattavat lakia".
Eli tämän kauniin oikeudenkäymisen julkisuuden periaatteen mukaan yhteiskunta ja kansalaiset valvoessaan tuomioistuinten päätöksiä, raportoivat oikeuskanslerille ja oikeusasiamiehelle havaitsemansa tuomioistuinten lainvastaisuudet.

Heti alkuun kohdataan suurimman kansalaisvalvonnan karsiva este tässä loogisessa prosessissa:
"Rikostuomioihin ja rikkomuksiin liittyvien henkilötietojen käsittely suoritetaan vain viranomaisen valvonnassa tai silloin, kun se sallitaan unionin oikeudessa tai jäsenvaltion lainsäädännössä" (Tietosuoja-asetus 10 Art)
https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/HTML/?uri=CELEX:32016R0679
"Tietosuoja-asetuksen 10 artiklassa tarkoitettuihin rikostuomioihin ja rikoksiin liittyviä henkilötietoja saa käsitellä, jos:
1) käsittely on tarpeen oikeusvaateen selvittämiseksi, laatimiseksi, esittämiseksi, puolustamiseksi tai ratkaisemiseksi; tai
2) tietoja käsitellään 6 §:n 1 momentin 2 kohdassa säädetyssä tarkoituksessa (6 § 1 momentti 2 kohta: tietojen käsittely, josta säädetään laissa)" (Tietosuojalaki 7 §)
https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2018/1050

Jos tuota "säännösmöykkyä" tarkastelee lähemmin, huomaa että, oikeuslaitoksia ja tuomareita valvovalle oikeuskanslerille tai oikeusasiamiehelle tehtävästä kantelusta säädetään laissa, jolloin "rikostuomioihin ja rikoksiin" liittyviä tietoja tietosuoja-asetuksen 2 artiklan mukaisesti "yksinomaan henkilökohtaisessa toiminnassa käsittelevät luonnolliset henkilöt", tehdessään kantelun oikeuskanslerille tai oikeusasiamiehelle, toimivat tietosuoja-asetud 10 artiklan sekä tietosuojalain 7 § mukaisesti laissa säädetysti.
https://finlex.fi/fi/lainsaadanto/2000/193
https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2002/197

Oma kysymyksensä on, kuinka paljon oikeudenkäyntien ulkopuoliset luonnolliset henkilöt tekevät kanteluita oikeuskanslerille tai oikeusasiamiehelle.
Kyseisten instanssien julkaisemien ratkaisujen peruteella tälläinen julkisen vallan kauniin valvonta-ideologian toteutuminen on olematonta ja käytännössä nolla-tasolla.
Tuomioistuinten yksiselitteistä lainvastaisuutta on valvonut lähinnä ylempi oikeusaste.

Itse oikeuskansleri ei tuon taivaallista näytä välittävän tuomioistuinten rikollisesta toiminnasta, vaan tämä ainoastaan "kiinnittää huomiota" tai "huomauttaa" rikollisesta toiminnasta, eli ei yhtään mitään ja sama touhu jatkuu; miksi meillä on rikoslain luku 40 jos kerran virkaloiset saavat rikkoa lakia miten huvittaa ilman rikosoikeudellista vastuuta?
https://oikeuskansleri.fi/ratkaisut

Siltäkään osin kuin ilman julkisuutta tapahtuva vallankäytön ja viranomaistoiminnan valvonnta käyttää oikeuvaltion prosessuaalista logiikkaa, ei mitään valvontaa tapahtu; ainoa keino puuttua virkarikollisuuteen on viraltapano, koskien myös itse oikeuskanslerin virastoa.

Miksi siis yksityishenkilöiden yksityiselämän tiedot ovat julkisia, jos niillä ei ole merkitystä julkisen vallan kansalaisvalvonnan kannalta, eikä niillä olisi mitään merkitystä valvonnan toteutuessakaan, koska koko "julkinen valta" suojelee ainoastaan itseään.

Ja kun asiassa laitetaan vaakakuppiin ihmisten yksityiselämän tiedot ja toteutunut julkisen vallan valvonta, on vastakkain lyijyn raskas yksityiselämän tietojen saavi sekä tyhjääkin tyhjempi julkisen vallan valvonnan sädekehäinen kuppi.

Anonyymi kirjoitti:

Tätä samaa esityksen sisäistä ristiriitaa ja kaksoisviestintää, kuin Oikeudenkäynnin julkisuuslaki HE 2006/13 / 1:9 §:ssä, esiintyy myös esimerkiksi perustuslain sosiaalisten oikeuksien perusteluissa.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/18899647/oikeustiede-normiristiriita#comment-135305237

Maamme hallinto ja sen kulttuuri on selkeästi äärimmäisen sairasta, ylimielistä, sekä ennen kaikkea se edustaa järjestäytynyttä virkarikollisuutta; ja kaikki kansan ja veronmaksajien kustantamana.

Ja kun ottaa huomioon seuraavan asian kommentaarin, huomataan että tämä irvokas pelleily on kaiken lisäksi esitettyyn perustaansa nähden merkityksetöntä, ja sama kyseinen taho edustaa järjestäytynyttä valtiollista rikollisuutta, jollaisten yhteiskunnallisten vinoumien valvontaan itse ihmisoikeuksiin lukeutuva KP-sopimus on laadittu, ja jonka elitistinen loisporukka on sivistyneesti raiskannut.

Sinänsä itse järjestelmä saattaisi toimia, vika vain on järjestelmän vallanneessa subjekti-ryhmässä.

Lue lisää

Suomen kansa tuntee ja tietää ytimissään ja selkänahassaan mikä tämä "subjekti-ryhmä on"; se on edustaa historiallisperinteistä imperialistista itsensä sosiaalis-eugenistisesti Suomen kansan-rodun yläpuolelle identifioinutta yläluokkaista herraskais-sääty-yhteiskunnan muodostamaa poliittisia virkanimityksiä harrastavaa porvarillista nepotisti-eliittiä. Josta historiallisesti kansannousujen aikaan on myös nimityksiä fasistit sekä natsit.

Heitä edustavat Suomen pienet poliittiset ja taloudelliset oikeistopiirit. Jotka viimeiseen asti kaikin kieroiluin ja hallinnollisin väkivalloin sekä kaksinaamaisine ja kaksinaismoralistisine instituutioineen pitävät kiinni saavuttamastaan yläluokkaisesta asemasta, mitätöiden oikeusvaltion, kansanvallan sekä samalla myös koko yhteiskuntasopimuksen, ilman että lamman kansa asiaa tajuaa; eiväthän he edes tiedä mikä on yhteiskuntasopimus, herre god, ja tämänhän Sipilän oikeustohallinto selitti tarkoittavan Marxilaisia tulopoliittisia neuvotteluita.

Tähän emme saa muutosta, ennen kuin sosiaalidemokraattinen liike saadaan luopumaan Marxismista, sekä siirtymään vasemmalle aitoon sosialismiin, jonka jälkeen 57 % äänestämättömien laaja kansanjoukko tekee vallankumouksen, äänestämällä maahan yksinkertainen vasemmistovalta, ja kaikenlainen lakien epärehellinen säätäminen loppuu.

Anonyymi kirjoitti:

Voi hyvää päivää, rikosasiat katsotaan oikeusvaltiossa julkisiksi, toisin sanoen kun joudut rikoksen uhriksi, joudut myös yksityiselämäsi julkiseksi tulon osalta rikoksen uhriksi, lain voimaisesti.
Tästä on ihan oma lakinsa, kuten varmaan tiedätkin, ylemmän oikeustutkinnon suorittaneena, herraskaiskerhon jäsenenä.
Laki oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa
https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2007/370

Lue lisää

Kyllä, ja saman lain 9 § säännellään salassapidettävästä oikeudenkäyntiasiakirjasta.
Sen 1. mom. 2-5 kohdat ovat erityisen mielenkiintoisia, mitä henkilötietoihin tulee.
Kokonaan julkisia nekään eivät siis ole.

Oliko tässä mielestäsi jotain, mikä merkittävästi vaikuttaa tähän keskusteluun? Mielestäni ei. Aloittaja edelleen voi saada myös tuomioistuimen tuomiosta julkiset osat ja jos hän pyytää niitä GDPR 2 art 2c -alakohdan tarkoittamalla tavalla yksityiseen käyttööön, todennäköisesti ainakin suurimmaksi osaksi myös henkilötietoineen.

Anonyymi kirjoitti:

Suomen kansa tuntee ja tietää ytimissään ja selkänahassaan mikä tämä "subjekti-ryhmä on"; se on edustaa historiallisperinteistä imperialistista itsensä sosiaalis-eugenistisesti Suomen kansan-rodun yläpuolelle identifioinutta yläluokkaista herraskais-sääty-yhteiskunnan muodostamaa poliittisia virkanimityksiä harrastavaa porvarillista nepotisti-eliittiä. Josta historiallisesti kansannousujen aikaan on myös nimityksiä fasistit sekä natsit.

Heitä edustavat Suomen pienet poliittiset ja taloudelliset oikeistopiirit. Jotka viimeiseen asti kaikin kieroiluin ja hallinnollisin väkivalloin sekä kaksinaamaisine ja kaksinaismoralistisine instituutioineen pitävät kiinni saavuttamastaan yläluokkaisesta asemasta, mitätöiden oikeusvaltion, kansanvallan sekä samalla myös koko yhteiskuntasopimuksen, ilman että lamman kansa asiaa tajuaa; eiväthän he edes tiedä mikä on yhteiskuntasopimus, herre god, ja tämänhän Sipilän oikeustohallinto selitti tarkoittavan Marxilaisia tulopoliittisia neuvotteluita.

Tähän emme saa muutosta, ennen kuin sosiaalidemokraattinen liike saadaan luopumaan Marxismista, sekä siirtymään vasemmalle aitoon sosialismiin, jonka jälkeen 57 % äänestämättömien laaja kansanjoukko tekee vallankumouksen, äänestämällä maahan yksinkertainen vasemmistovalta, ja kaikenlainen lakien epärehellinen säätäminen loppuu.

Lue lisää

Tuskin lienin ainoa, joka ei kamalaa vuodatustasi jaksanut edes lukea.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä, ja saman lain 9 § säännellään salassapidettävästä oikeudenkäyntiasiakirjasta.
Sen 1. mom. 2-5 kohdat ovat erityisen mielenkiintoisia, mitä henkilötietoihin tulee.
Kokonaan julkisia nekään eivät siis ole.

Oliko tässä mielestäsi jotain, mikä merkittävästi vaikuttaa tähän keskusteluun? Mielestäni ei. Aloittaja edelleen voi saada myös tuomioistuimen tuomiosta julkiset osat ja jos hän pyytää niitä GDPR 2 art 2c -alakohdan tarkoittamalla tavalla yksityiseen käyttööön, todennäköisesti ainakin suurimmaksi osaksi myös henkilötietoineen.

Lue lisää

Tämä on loputon suo, eikä johda mihinkään, ja niin sen on tarkoituskin olla, estää oikeusvaltio ja demokratia, sekä turvata yläluokkais-fasistinen autoritarismi.

Jos kerran KP- ja Euroopan ihmisoikeus-sopimus takaavat oikeudenkäymisen lopputuloksen olevan julkinen, miksi tulosta piilotellaan Suomen rikosoikeudenkäymislaissa, ja jälleen, kuten kaikessa muussa *onta-lainsäädännössä, annetaan elitistiselle hallinto-virkamiehelle harkintavalta mitä julkaistaan, perustuslain vastaisesti; ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä, perusoikeuksien rajoitus pitää olla tarkkarajainen ja säädetty laissa. "Oikeuskirjallisuus" on yhtä pätevä perustelu kuin Jallu-lehden lukijapalsta.

Mitä tulee tähän kauniiseen ajatukseen kansanvallan valvomasta oikeudesta, on lainvalvonta-oikeus *onta-tuutista ulostuleva jotain ihan muuta kuin avointa ja rehellistä, se on hyvin valikoitua ja hyvin usein valheellista tietoa, jonka tarkoitus on suojella oikeita rikollisia sekä mustamaalata yhteiskunnallis-poliittisin lähtökohdin rehellisiä ihmisiä.

Se kuinka tämä tieto/asiakirja-sisältö kulkee rikosasiassa:
1. Virkarikollinen poliisi kirjaa jos yleensäkään kirjaa mitään, "rusinat pullasta poimien" vain toisen osapuolen kertoman ja senkin valikoiden, väärentää ja vääristelee tarvittaessa olemassa olevia tietoja, tämä kaikki sekä rikosilmoitusten kirjaamisessa sekä esitutkinta-asiakirjoissa, mitään esitutkintalakia näille apinoille ei edes ole olemassa.
2. Syyttäjä vie poliisin asiakirjan oikeuteen.
3. Oikeus toimii kumileimasimena poliisi-syyttäjän väärille tiedoille, sekä estää tarvittaessa "vastaajaa" puhumasta. Todelliset rikolliset eivät ole vastaamassa oikeudessa rikoksistaan. Edes "vastaajan" oikeudessa esittämää ei kirjata oikeuden dokumentteihin; oikeudella ei ole mitään velvollisuutta literoida oikeudessa puhuttua, se katoaa savuna ilmaan oikeuden käynnin päätyttyä, oikeudenkäynnin jonne pääsyä ja kansalaisvalvontaa oikeus voi mielivaltaisesti rajoittaa.

Kohtien 1 - 3 seurauksena julkinen, mielivaltaisesti rajoitettu oikeudenkäymisasiakirja, on jonkinlainen dystooppinen satukirja, jota sitten käytetään KP- ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen kansalaisvalvonnasta poiketen ihmisoikeusrikosten perusteena, kuten sen tarkoitus onkin, mustamaalaaminen sekä sosiaalinen leima, ja kokonaisuudessaan on kyse institutionaalisesta väkivallan välineestä.

Koska oikeus ei ole oikeutta, vaan yhteiskunnallinen ihmisoikeusrikos, de fakto, pitäisi YK:n sekä EU:n purkaa sopimuksensa oikeudenkäymisen julkisuuden osalta, se on ihmisoikeuksien kannalta suurempi voitto kuin nykyinen tilanne.

Nämä sosiaali-fasistiset institutionaaliset väkivallan välineet todellakin ovat täysin harkittu sekä systemaattisesti rakennettu ja ylläpidetty järjestelmä, joka tulee ilmi myös sekä oikeuskanslerin että oikeusasiamiehen ratkaisuissa (paperi muuten ratkeaa sen kuitujen suuntautuneisuuden vuoksi kuitujen suuntaan helposti), näiden väkivallan instituutioiden lainvastaisuuksissa sekä ihmisoikeusrikoksissa ainoa ko. lainvalvojien kannanotto asiaan on "huomautus" ja pään silitys. Puhutaan poliisista, oikeus-vankeus-järjestelmästä, psykiatriasta, ulosotosta, asunnottomuudesta, sekä sosiaaliturvasta.

Anonyymi kirjoitti:

Tuskin lienin ainoa, joka ei kamalaa vuodatustasi jaksanut edes lukea.

Todellisuus on kamalaa.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä, ja saman lain 9 § säännellään salassapidettävästä oikeudenkäyntiasiakirjasta.
Sen 1. mom. 2-5 kohdat ovat erityisen mielenkiintoisia, mitä henkilötietoihin tulee.
Kokonaan julkisia nekään eivät siis ole.

Oliko tässä mielestäsi jotain, mikä merkittävästi vaikuttaa tähän keskusteluun? Mielestäni ei. Aloittaja edelleen voi saada myös tuomioistuimen tuomiosta julkiset osat ja jos hän pyytää niitä GDPR 2 art 2c -alakohdan tarkoittamalla tavalla yksityiseen käyttööön, todennäköisesti ainakin suurimmaksi osaksi myös henkilötietoineen.

Lue lisää

Olisi järkevää huomata myös, että laki ei ole mikään Jumalan ilmoitus, se on poliittisesti säädetty. Eli onko keskustelu laista jonkinlaista loogisesti virheellisen ja vajavaisen normiston esittämistä ja läpikäymistä, sekä samalla lain poliittisen sisällön papukaijoimista, ilman mahdollisia ratkaisuja, vai pitäisikö laista ja laajemminkin koko yhteiskunnasta käydä laajempaa keskustelua, tätä keskustelua olisi tarkoitus käydä eduskunnassa, mutta ei tuo kultapossukerho sellaista käy, sen voi lukea eduskunnan lähetekeskusteluista lakeihin liittyen eduskunta.fi -sivulta.

Poikkeuksen politisoituneeseen lakiin tekevät ihmisoikeudet, ne ovat osa luonnon ja maailman järjestetystä, niistä eivät voi ihmiset keskustella, ne on säätänyt luoja.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luonnonoikeus

Porvari, alkukantaisten viettiensä ohjaamana, sekä empatiaan kykenemättömänä, asettuu tätä luojan asettamaa maailman järjestystä vastaa,; ja jos helvetti on olemassa, jollainen varmasti jollain muodolla on, siellä on lyhytnäköisen porvarin eugenistis-hyväsyntyisen darwinismin kehityksen lopputulema.

https://keskustelu.suomi24.fi/t/18930660/kaksi-maaliskuussa-tullutta-ita-suomen-hallinto-oikeuden-paatosta

Uutta!!
Kaksi maaliskuussa tullutta Itä-Suomen hallinto-oikeuden päätöstä, saatiin kumpikin Kelan kanssa "pataan"
Korkeimmasta hallinto-oikeudesta 2.5.2025 saamani tiedon mukaan kummastakaan päätöksestä ei ole haettu valituslupaa/valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

IsHaO-316-2024
https://onnellinen-maa.webnode.fi/ishao-316-2024/

"Hallinto-oikeus kumoaa valituksenalaisen päätöksen ja palauttaa asian
Kansaneläkelaitokselle uudelleen käsiteltäväksi."
Kansanelättien laitos ei ole vieläkään käsitellyt asiaa uudelleen.

IsHaO-317-2024
https://onnellinen-maa.webnode.fi/ishao-317-2024/
"Hallinto-oikeus hylkää valituksen."
Hain 270 euron oikeudenkäyntimaksusta vapautusta joka myönettiin

Saitkos tuon 90€+korot?

Anonyymi kirjoitti:

Saitkos tuon 90€ korot?

Jos eivät maksa niin perintään vaan. Voin suositella yhtä virolaista perintäfirmaa, siltä ei jää mitään saamatta joten tuovat tiedotkin ja sellaisten änkyröijien hampaat jotka uskaltaa avata suunsa.

Tuossahan on aloittajalle varmaankin ratkaisu.

Eli aloittaja voisi korostaa, että pyytää tiedot asiakirjasta osajulkisuus huomioiden: asiakirja niiltä osin kuin tiedot olisi julkisia.

Viranomaisen vastaus kuulostaa siltä, että olisivat luovuttamassa myös salassapidettäviä tai harkinnanvaraisesti annettavia tietoja, ja siksi kysyvät käyttötarkoitusta.

Syitä voi olla noin baziljoona.
Uteliaisuus toki yhtenä. Sitä voi olla ihan hyvänlaatuista tai sitten pahanlaatuista.
Yhteiskunnallisten asioiden seuraaminen.
Kansalaisuusaktiivisuus vaikkapa poliitiikan tai yhteisten asioiden virkatyönä tehtävien asioiden hoidossa tai julkisten varojen käytössä (nimenomaan julkisuusperiaatteen ydinaluetta muuten).
Oikeuskäytännön seuraaminen ja siitä oppiminen muuten vaan harrastuksena, opiskelijana tai työnsä puolesta juridiikan kanssa tekemisissä olevana.
Oman asuinalueen asioiden ja tulevan kehityksen seuraaminen.
Ja niin edelleen.

"Viranomaisen asiakirjoja" on niin hirveä määrä erilaisia, erilaisilla tietosisällöillä ja erilaisilla salasssapidettävillä tiedoilla ja salassapitoperusteilla, että kaikkien mahdollisten syiden luetteleminen osinkin salassapidettävän asiakirjan haluamiseksi on täysin mahdotonta. Tottakai kyse joskus on vain "tirkistelystä". Varmaan useammin kuitenkin ei.

Miksi kansalainen ei saisi käyttää oikeuksiaan?

Ei siihen syytä tarvita.

Uteliaisuus riittää perusteluksi
https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/1999/621#chp_1__sec_3v20190907__heading