Kiitos kun pilasit elämäni

Vuosia vainonnut ja sabotoinut elämääni tämän sivuston kautta

Anonyymi00003 kirjoitti:

Vuosia vainonnut ja sabotoinut elämääni tämän sivuston kautta

Herran jestas kukaan tuttusi ei täällä kirjoittele.

Anonyymi00004 kirjoitti:

Herran jestas kukaan tuttusi ei täällä kirjoittele.

Tiedän että kirjoittelee

Anonyymi00004 kirjoitti:

Herran jestas kukaan tuttusi ei täällä kirjoittele.

Skitsofreenikoilla on tapana elää harha kuvitelmansa totena, ehkä ajatuksessa on jotain perääkin, mutta kärjistettynä ja ylireakoituna toden tuntu on paremmin aistittavissa? Itsellä on kokemaa skitsofreenikosta ja yllätyin hänen harhoistaan ja samalla totesin, että olin ollut häntä kohtaan liian ymmärtäväinen/ auttavainen.

Hyvään uskovilla ja hyväntahtoisilla voi tällaisia kokemuksia tulla ja minusta tässä aloituksessa on paljon samaa? Vahvaa uskoa omaan mielikuvaan toisesta? Kuinka itse koki toisen ja josta synnytti niitä pelkotiloja, jotka vähemmän tosia. Näitä tuntemuksia on helppoa ruokkia täällä, jossa ihmiset tuo julki mielipiteitään asioista. Sivusta totean.

Totean vain, että se suurin haittatekijä näille tuntemuksille löytyy sieltä omien korvien välistä. Ehkä uhriutuminen synnyttää sitä huomion kaipuun korostumista, kun kärsii yksin olosta ja hakee näin sitä turvaa itselle. Etäisyyden otto kaikelle mikä näitä tuntemuksia synyttää on paras lääke minusta. En suosittele omimaan mitään täältä ja varsinkaan tätä kirjoitusta.

Kehittäkää itseänne immuuniksi asioille, jotka herättää ärtymistä. Itse ainakin olen lopettanut kaiken sellaisen lukemisen, joka ei mene omaan kaaliin järkevänä tai hyvänä juttuna. Mielenkiintoni ei riitä sellaiseen.

Samoin toisten mustamaalaaminen ja raukkamainen käytös muita kohtaan menee yli ymmärryksen. Yritän olla myös auttavainen mm tällaisissa asioissa, joissa koen jotain oppineeni ja jakamaan tietoani, ehkä siitä voi olla jollekkin apuakin? (kokemusasiantuntija)

Anonyymi00008 kirjoitti:

Skitsofreenikoilla on tapana elää harha kuvitelmansa totena, ehkä ajatuksessa on jotain perääkin, mutta kärjistettynä ja ylireakoituna toden tuntu on paremmin aistittavissa? Itsellä on kokemaa skitsofreenikosta ja yllätyin hänen harhoistaan ja samalla totesin, että olin ollut häntä kohtaan liian ymmärtäväinen/ auttavainen.

Hyvään uskovilla ja hyväntahtoisilla voi tällaisia kokemuksia tulla ja minusta tässä aloituksessa on paljon samaa? Vahvaa uskoa omaan mielikuvaan toisesta? Kuinka itse koki toisen ja josta synnytti niitä pelkotiloja, jotka vähemmän tosia. Näitä tuntemuksia on helppoa ruokkia täällä, jossa ihmiset tuo julki mielipiteitään asioista. Sivusta totean.

Totean vain, että se suurin haittatekijä näille tuntemuksille löytyy sieltä omien korvien välistä. Ehkä uhriutuminen synnyttää sitä huomion kaipuun korostumista, kun kärsii yksin olosta ja hakee näin sitä turvaa itselle. Etäisyyden otto kaikelle mikä näitä tuntemuksia synyttää on paras lääke minusta. En suosittele omimaan mitään täältä ja varsinkaan tätä kirjoitusta.

Kehittäkää itseänne immuuniksi asioille, jotka herättää ärtymistä. Itse ainakin olen lopettanut kaiken sellaisen lukemisen, joka ei mene omaan kaaliin järkevänä tai hyvänä juttuna. Mielenkiintoni ei riitä sellaiseen.

Samoin toisten mustamaalaaminen ja raukkamainen käytös muita kohtaan menee yli ymmärryksen. Yritän olla myös auttavainen mm tällaisissa asioissa, joissa koen jotain oppineeni ja jakamaan tietoani, ehkä siitä voi olla jollekkin apuakin? (kokemusasiantuntija)

Miten voi olla skitsofreenikko kun asiasta on todisteita? Eli siis tekin olette teoriassa juuri sellaisia kun kuvittelette tietävänne asioitani ja diagnosoitte täällä tuntemattomia ihmisiä.

Anonyymi00009 kirjoitti:

Miten voi olla skitsofreenikko kun asiasta on todisteita? Eli siis tekin olette teoriassa juuri sellaisia kun kuvittelette tietävänne asioitani ja diagnosoitte täällä tuntemattomia ihmisiä.

Olen vain oman kokeman varassa, todisteista harvemmin menen takuuseen sen Hannu Pikkaraisen tapauskin hyvin paljasti, että nainen uhriutumalla saa helposti tahtonsa läpi ja uskomaan jopa valheita, jotka perustuu hänen mielikuvaan tai kostoon jostain, mikä ei hänen mielestään mennyt maaliin?

Malmin tapaus taas oli toinen ääritapaus, jossa oikeus ei tuntunut menevät niin kuin voisi olettaa? Paha ei saanut palkkaansa? Hyviä ja huonoja asioita tapahtuu ja jos niitä tapahtuu omalle kohdalle niin hyvässä voi todeta olleensa onnekas ja huonossa tapauksessa uhri?

Itse en todisteihin oikein perusta, jollei ne ole seikkaperäisiä ja monelta kantilta todettuna ja todistettuna? Hannullekaan ei oikein oikeutta tuntunut löytyvän? Siksi olen itsekin vähän samoille linjoilla Hannun kokeman kanssa.

Seiskasta luin hänen kokemansa asiasta ja oli minusta uskottava perustelu ja näitä uskon tapahtuvan nykyisin paljon. Hannu tuskin on ainoa uhri, kostavan naisen vihan kohteena. Asioita voi nähdä monella tavalla, oikeudenmukaisuus ei aina toteudu, valitettavasti.

Anonyymi00008 kirjoitti:

Skitsofreenikoilla on tapana elää harha kuvitelmansa totena, ehkä ajatuksessa on jotain perääkin, mutta kärjistettynä ja ylireakoituna toden tuntu on paremmin aistittavissa? Itsellä on kokemaa skitsofreenikosta ja yllätyin hänen harhoistaan ja samalla totesin, että olin ollut häntä kohtaan liian ymmärtäväinen/ auttavainen.

Hyvään uskovilla ja hyväntahtoisilla voi tällaisia kokemuksia tulla ja minusta tässä aloituksessa on paljon samaa? Vahvaa uskoa omaan mielikuvaan toisesta? Kuinka itse koki toisen ja josta synnytti niitä pelkotiloja, jotka vähemmän tosia. Näitä tuntemuksia on helppoa ruokkia täällä, jossa ihmiset tuo julki mielipiteitään asioista. Sivusta totean.

Totean vain, että se suurin haittatekijä näille tuntemuksille löytyy sieltä omien korvien välistä. Ehkä uhriutuminen synnyttää sitä huomion kaipuun korostumista, kun kärsii yksin olosta ja hakee näin sitä turvaa itselle. Etäisyyden otto kaikelle mikä näitä tuntemuksia synyttää on paras lääke minusta. En suosittele omimaan mitään täältä ja varsinkaan tätä kirjoitusta.

Kehittäkää itseänne immuuniksi asioille, jotka herättää ärtymistä. Itse ainakin olen lopettanut kaiken sellaisen lukemisen, joka ei mene omaan kaaliin järkevänä tai hyvänä juttuna. Mielenkiintoni ei riitä sellaiseen.

Samoin toisten mustamaalaaminen ja raukkamainen käytös muita kohtaan menee yli ymmärryksen. Yritän olla myös auttavainen mm tällaisissa asioissa, joissa koen jotain oppineeni ja jakamaan tietoani, ehkä siitä voi olla jollekkin apuakin? (kokemusasiantuntija)

Kunhan et maalaa kaikkia skitsofreenikoiksi. Hyvin harvoin monikaan käytös täyttää sen tunnusmerkkejä. Itse voin rakastuneena toimia todella impulsiivisesti ja ailahtelevasti, tuntea monenlaisia tunteita. Usein ne johtuvat pelosta, epätoivosta ja surusta.

En ole aloittaja mutta olen erään T miehen vainoama. Miksi haluat että asiat etenevät? Miksi haluat väkisin jonkun joka ei sinua halua? Minkälaista se sellainen elämä yhdessä olisi? En minä sinua halua ja tiedoksi minun elämä on oikein hyvää ilman sinua.