Onko tässä teoriassa heikkouksia.en ole kovin fiksu

Tuon ajatuksen mukaan köyhä se Waalrooskin on,kun ei ole käteistä.

Tuo taitaa olla sellaista nollasummapeliä.
Korkeakorkoisen tilin korkotuotosta maksat veroa mutta asunnon rahoitusvastikkeen saa vähentää verotuksessa.
Tuo vähennys on tietenkin isompi kuin tuo korkotuotto mutta se ei ole se koko totuus.
Jos tulevaisuudessa myyt tuon asunnon niin hankintahinta on poistamaton hinta, eli jos olet rahoittanut 60% hankinnasta yhtiölainalla ja poistat sen osuuden verotuksessa niin asunnon hankintahinta on vain 40% kauppahinnasta tai hankintameno-olettama.
Eli onko taloudellisesti järkevämpää hyödyntää veropoistoa nyt vai sitten myydessä.

Moni tuntuu ymmärtävän sen että poistossa verottaja antaa jotakin ilmaiseksi mutta todellisuudessa verottaja ottaa aina omansa, joissakin harvoissa tilanteissa poistoista on oikeasti rahallista hyötyä.

No itse hyödyin veropoistosta omassa hallissa joka oli rakennettu pihapiiriin, myydessä sen hallin arvo oli 0€ mutta poistoja sain poistolaskelman mukaisesti.

Lähtökohtaisesti velan maksussa on paras takuutuotto. Yhtiölainassa on tyypillisesti vielä suht korkea marginaali asuntolainaan verrattuna. Yhtiölainaa voi yleensä maksaa vain kerran vuodessa. Lisälyhennys siihen kannattaa, jos rahaa on kertynyt sivuun ”liikaa”.

Lainan maksussa on hyvä muistaa, että niitä rahoja ei sitten saa sieltä pois vaan se osuus lainaa on maksettu. Eli ihan nollaan ei kannata tiliä vetää varsinkaan, jos ei ole varma, että saa uuden puskurin kerättyä suht nopeasti. Mutta 20 000€ saldosta uskaltaa 10-15 000€ laittaa hyvin lisälyhennykseen. Eipähän tule tuhlattua.

Itse olen aikanaan vetänyt saldot hyvinkin miinukselle asunnon vaihdon/remontoinnin yhteydessä ja pyrkinyt sitten säästämään uuden pienen puskurin niin nopeasti kuin mahdollista muita menoja karsimalla.

Ehkä se talouden todellinen tase on varojen ja velkojen välinen erotus. Jos yhtiölainaa on esim. 5000€ ja rahaston arvo 4000€, niin silloin talouden arvo on miinus tuhat. Yhtiölaina juoksee kuitenkin korkoa rahoitusvastikkeessa, ja vaikuttaa yhtiön taloudelliseen tasapainoon. Jos joku on ostamassa itselleen asunnoksi asunto-osaketta, niin yhtiön laina on yksi asioista mikä pitää ymmärtää. Tietytyssä mielessä jokainen on omien velkojensa herra, mutta jossain on se piste muuttuu samassa yhtiössä ja lähialueella olevien muiden yhtiöitten ja asukkaiten elämään vaikuttavaksi tekiäksi.

Joskus myös alussa otetaan vierasta pääomaa jota kutsutaan lainaksi. Kun lainat menee umpisolmuun tai niiden väri muuttuu ei toivotuksi, niin niistä tulee velkaa, eli ei niin mieluisaa.

Eihän yhtiölainaa välttämättä kannata pitää jos niitä saamaksettua ilman lainaa olevalla sijoitusvarallisuudella. Kun on päässyt rahoitusvastikkeesta eroon, niin sillä kuukausierällävoi ihan hyvin alkaa säästämään sijoitusta takaisin.

Mutta jokaisella on omat ajatukset eikä kukaan tiedä oikeaa vastausta.