Äiti hylkäsi minut

Tuntuu erittäin raskaalta. Minun elämäni ei ole ollut helppo. Olen saanut taistella niin monista asioista. Kaikki alkoi lapsuudesta. Mammani kertoi minulle, kun olin vielä lapsi, että äitini on kylmä nainen. Lapsena äitini oli huutanut minulle kylmällä äänellä, kun olimme metsässä.
Aloitettuani koulun minulle tuli ekaluokan opettajaksi täysin tyranni naisopetteja. Hän ei ymmärtänyt, että olin ujoja pelkäsin muutenkin koulua.
Jossain vaiheessa 70 – luvulla äidistäni paljastui tyranni piirre. Menin itkemään autotalliin. työkave
Isä suuttui joskus minulle kovin. Niin kovin, että pelkäsin häntä. Onneksi ne kerrat 70 – luvulla olivat harvinaisia.
Äitini riitautui usein työkavereiden kanssa, mutta ihme kyllä ei saanut potkuja
, vaikka me isän kanssa usein huomautettiin siitä. Riitoja jatkui aina 80- luvulle asti. 80 – luku oli parasta aikaa perheemme elämässä aina vuoteen 88 -89 asti. Olin päässyt töihin käytyäni armeijan. Aloin suunnitella omaa tulevaisuutta.
Isästä kuitenkin paljastui musta puoli. Hän ei antanut minun muuttaa Turkuun, vaan kielsi. Hän huusi minulle, että en muuta mihinkään tästä viheliäisestä kaupungista. Äitini on myöhemmin perustellut, että isä ja hän ajattelivat minun rahoja. Äitini ja minä olisimme halunneet muuttaa perheenä pois. Se kaatui isän vastustukseen.
Niillä harvoilla kesäreissuilla, joilla kävimme, isä oli autotyranni. Ajoimme autolla kilometri tolkulla ilman, että pysähdyimme välillä. Syntyi kovia riitoja. Hän sanoi, että: Minä olen kuski. Minä määrään. Toinenkin musta piirre paljastui isästä. Hänellä on kova halu nuorempiin naisiin. En osannut koskaan aikaisemmin edes ajatella sitä.
Asia paljastui, kun olin tuonut ensimmäisen tyttöystäväni kotiini. Illalla tuli hyvä jännityselokuva, ja isäni oli alkanut salassa kopeloida tyttöystävääni. Tyttöystäväni kertoi mitä oli tapahtunut. Minun ja tyttöystäväni välit katkesivat. Olin järkyttynyt.
Viimeisinä vuosina isälläni todettiin sokeritauti. Se oli kamalaa. En voinut syödä hänen kanssaan samassa pöydässä ilman riitaa. Jos edes katsoin samaan suuntaan hänen syödessä, syntyi riita.
Viimeisinä vuosinaan hän oli erittäin vaarallinen. Jos istu puistossa penkillä, hän haukkui homoksi.
Isäni kuoltua 1990 alkoi äitiini palata tyrannin piirteet. Olin tätä ennen löytänyt kumppanin itselleni.
Isäni kuoltua asuin vielä hetken kotona, kunnes muutin pois kotoa. En vielä tiennyt silloin, minkälaisen kumppanin saan itselleni. Hän sai raivokohtauksia ja heitteli asitioita. Rikkoi minulle
erittäin rakkaan peilin tahallaan.
Onneksi hän lopetti astioiden rikkomisen.Välillä juoksin kumppaniani karkuun kerrostalon rappuun. Ajan myötä hänen oireensa pahenivat. Kumppani alkoi viillellä itseään. Yritin estää häntä tekemästä niin. Kerran hän löi minua vyön solkipäällä kasvoihin, niin, että siihen tuli punainen jälki.
Kumppani ajoi minut velkakierteeseen jättämällä laskuja maksamatta. Olimme sopineet, mitkä laskut maksamme kumpikin. Minä hoidin asiani niin kuin se kuuluu. Kumppanistani paljastui katala piirre. Hän oli pettänyt minua autonkuljettajan kanssa. Meillä on yhteistä lasta kumppanini kanssa.
Asuin siihen aikaan talossa, jossa oli katalia ja kieroja naapureita.
Nämä akat olivat keksineet juottaa puolisoni känniin. Puoliso oli sammunut maahan. Minä lasten kanssa yksin kotona. Akat istuivat penkillä, kun lasteni äiti makasi sammuneena maassa.
Otin vanhemman pojan mukaani avukseni ja veimme puolisoni kotiin. Akat eivät tehneet elettäkään auttaakseen.
Ero kumppanistani lopulta tuli. Muutimme eri osoitteisiin. Äitini tuli uuteen asuntooni arvostelemaan kaappini järjestystä. Sanoin, että tämä on minun asuntoni, ei sinun. Äiti oli jo muuttunut. Häntä ei kuunnostanut juuri minun juttuni.Joku toinen nuori mies tuntui aina paremmalta. Heitä hän ylisti. Olisin kaivannut, että hän olisi kehunut joskus minua. Hän kehui usein vain silloin, joku vieras oli paikalla.Se oli kuitenkin vain teatteria. Erityisen pahalta se tuntui, ettei hän huomannut minua.
Kun löysin uuden kumppanin, niin äiti oli sotajalalla. Ensin hän pyysi käymään, mutta sitten hän soittaa vihaisena jälkeempäin. Hän sanoo: Vieläkö hän on siellä? ( luulin myönteiseksi, mutta erehdyin) En ollenkaan tykkää . Aja hänet heti pois.
Siitä tuli erittäin paha mieli. Pienen suvantovaiheen jälkeen menimme taas äidin luo käymään. Ollessani puistossa äitini soittaa minulle ja haukkuu nykyistä kumppaniani. Äitini on tehnyt testamentin. Sanoin hänelle, että vedä nimeni siitä yli. En tarvitse hänen rahojaan.
Nyt viimeisellä kerralla hän soitti minulle vaatien minua Turkuun. Sanoin, että olen talvilomareissulla. Hän suuttui siitä silmittömästi ja sanoi, etten ajattele mitään. En pysty pukemaan sanoiksi, miltä tuntuu olla äitinsä hylkäämä.