30-luvun hirsirunkoisessa omakotitalossamme on reilut 20-vuotta sitten täytetty puolet talon rossipohjasta hiekalla ja laitettu kivijalan tuuletusaukot umpeen.
Talo on ihme kyllä terve ja mittausten mukaan kuiva.
Otimme auki toisen tuuletusreistä ja nyt pähkäilemme, pitäisikö talon pohja tyhjentää hiekasta, vaiko antaa olla ja sulkea luukku.
Talon lattiat kerrostuvat altapäin seuraavanlaisesti:??,vanhat lattialaudat,muovimatto,lastulevy,muovimatto.
aiomme ottaa esiin vanhat lattialaudat ja sen jälkeen harkita kunnostammeko ne, vaiko laitatamme uudet lankut päälle.
Tila on tähän asti pysynyt tiukasti tiivistettynä, eikä ole päässyt vaurioitumaan, mutta miten tilannetta muuttaisi hengittävä pintarakenne talon sisätiloihin päin??
Täytetty rossipohja
Hilda
17
5303
Vastaukset
- Kalle
Kyllä avaisin ne tuuletusaukot, tarviihan trossipohja ilmaa. Ei se hiekkakaan siellä niin kuivaa voi olla, nouseehan maakosteus kuitenkin ylös.
- Marsu
Jos siellä lattiassa on hiekkaa ja puuta vierekkäin, niin on ihan selvää että se puu alkaa lahoamaan.
Kosteuden kulkemisesta vielä, että nykyisessä rakenteessa muovimatto on toiminut ilmeisesti kosteussulkuna, mutta se on väärin että niitä löytyy rakenteesta kaksi. Kosteushan kulkee sisältä ulos päin ja kosteussulku on siksi ettei sisäilman kosteus painu sinne lattian rakenteisiin.- Hilda
Näinhän minäkin sen ajattelisin, että hiekka pois, jotta ilma pääsee kulkemaan, mutta mikä on syynä, että kosteusmittaus antaa kuivat arvot, vaikka remontti on tehty jo yli 20-vuotta sitten?
- Marsu
Hilda kirjoitti:
Näinhän minäkin sen ajattelisin, että hiekka pois, jotta ilma pääsee kulkemaan, mutta mikä on syynä, että kosteusmittaus antaa kuivat arvot, vaikka remontti on tehty jo yli 20-vuotta sitten?
Jos se talon alla oleva hiekka on niin kuivaa ettei sieltä nouse kosteutta? Ja mitenkähän se mittaus on suoritettu? Ehkä lattioiden sisäpuoliset pinnat ovat kuivat? Väittäisin että melko suuri osa mittaajista ei osaa tehdä sitä oikein, saati tulkita tuloksia asianmukaisesti.
- Hilda
Marsu kirjoitti:
Jos se talon alla oleva hiekka on niin kuivaa ettei sieltä nouse kosteutta? Ja mitenkähän se mittaus on suoritettu? Ehkä lattioiden sisäpuoliset pinnat ovat kuivat? Väittäisin että melko suuri osa mittaajista ei osaa tehdä sitä oikein, saati tulkita tuloksia asianmukaisesti.
Olisikohan "hiekka" sittenkin soraa. sitä pitkinhän kosteus ei nouse. Ainakin Panu Kaila Talotohtorissaan kehotti laittamaan sitä maapohjaiseen perunakellariin.
Hiekka/sora on mittauksen lisäksi, käsikopelollakin täysin kuivaa.
Onko olemassa jonkinlaista imuria, jolla sen saisi näppärästi imaistua ulos?
- ~kippe~
Jos hiekka/sora ulottuu puisiin rakenteisiin asti, niin poista ainakin osa hiekasta. Ja sit ne tuuletusaukot, AVAA JOKA IKINEN. Laita niihin sitten vaikka tiheää katiskaverkkoa, jotta talon alla ei vipellä kaikki hirveä pienemmät. Itse en noihin mittauksiin oikein luota, jote seuraile tilannetta. Mikäs sul muuton on lattiassa eristysmateriaalina - sahanpuru/kutterinlastu/sammal/tai jokin muu. Kerroit lattian kerroksen vain pinnasta et ihan alhaalta asti. Ns. purulaudoituksen ja lattialautojen välissä on tasan varmasti jokin eristemateriaali
- Kalle
saa pois imuriautolla. Ainakin suuremmilla puhdistusfirmoilla on sellaisia.
- Hilda
Ilmeisesti se alempi "muovimatto" ei olekkaan muovia, vaan vain jotakin vanhempaa keksintöä, joka näyttää muovimatolta.
En tiedä miten lattian alimmat kerrokset muodostuvat, pitäisi avata koko lattia, jotta näkisi.
Mites sitten, jos otamme päällimmäiset kerrokset pois, eli muovimaton, lastulevyn ja sen muovimaton näköisen (jossa on muuten ruskea pohja, jos joku sattuisi tietämään/neuvomaan mistä materiaalista on kyse..).
Pintamateriaaliksi jäisi silloin lautaa, joka ei kylläkään näytä olleen lattialautamateriaalina.
Kannattaisiko se kunnostaa lattiaksi, jolloin lämpöeristys huononisi huomattavasti, vaiko sen päälle laittaa jotain eristemateriaalia, jonka päälle uudet lattialankut, vaiko miten/kuinka?
Ja kuinkas silloin estyisi sisäilman kosteuden pääsy rossipohjaan?
Voi kunpa joku osaisi neuvoa.. - Tappi
Hilda kirjoitti:
Ilmeisesti se alempi "muovimatto" ei olekkaan muovia, vaan vain jotakin vanhempaa keksintöä, joka näyttää muovimatolta.
En tiedä miten lattian alimmat kerrokset muodostuvat, pitäisi avata koko lattia, jotta näkisi.
Mites sitten, jos otamme päällimmäiset kerrokset pois, eli muovimaton, lastulevyn ja sen muovimaton näköisen (jossa on muuten ruskea pohja, jos joku sattuisi tietämään/neuvomaan mistä materiaalista on kyse..).
Pintamateriaaliksi jäisi silloin lautaa, joka ei kylläkään näytä olleen lattialautamateriaalina.
Kannattaisiko se kunnostaa lattiaksi, jolloin lämpöeristys huononisi huomattavasti, vaiko sen päälle laittaa jotain eristemateriaalia, jonka päälle uudet lattialankut, vaiko miten/kuinka?
Ja kuinkas silloin estyisi sisäilman kosteuden pääsy rossipohjaan?
Voi kunpa joku osaisi neuvoa..Itse ainakin purkaisin lattian ainakin siihen asti että muovit lähtee pois (ehkä koko lattia uusiksi?). Sen jälkeen uudet lattianiskat ja eristys. Eristeen päälle muovi ja sitten vielä koolaus ja lattialankut. Ensin pitää tietysti varmistua että se lattian alaosa on todellakin kunnossa ja sen heikan saa varmaan helpoiten pois kun purkaa sen lattian. Rattoisia kottikärry hetkiä =)
- Hilda
Tappi kirjoitti:
Itse ainakin purkaisin lattian ainakin siihen asti että muovit lähtee pois (ehkä koko lattia uusiksi?). Sen jälkeen uudet lattianiskat ja eristys. Eristeen päälle muovi ja sitten vielä koolaus ja lattialankut. Ensin pitää tietysti varmistua että se lattian alaosa on todellakin kunnossa ja sen heikan saa varmaan helpoiten pois kun purkaa sen lattian. Rattoisia kottikärry hetkiä =)
Eikös muovi ole se vihonviimeinen materiaali, jota hirsitaloon kuuluu laittaa, vaiko luulenko väärin?
- Kalle
Hilda kirjoitti:
Eikös muovi ole se vihonviimeinen materiaali, jota hirsitaloon kuuluu laittaa, vaiko luulenko väärin?
Sen muovin kanssa ala pelaamaan, tervapaperi on oikea vaihtoehto.
- fyysikko
Kalle kirjoitti:
Sen muovin kanssa ala pelaamaan, tervapaperi on oikea vaihtoehto.
VTT on tutkinut seinärakenteita ja tullut siihen tulokseen että seinän sisäosan pitää olla vähintään viisikertaa tiiviimpi kuin seinän ulkoosan. Tällöin sisäilman kosteus ei pääse seinään ja seinä kuivaa ulospäin. Tavallinen rakennuspaperi ei tätä vaatimusta täytä, mutta tervapateri taitaa täyttää. Muovi on tähän tarkoitukseen paras. Kaikki maailman ekoistikisi itseään luulevat puhuvat seinän "hengittävyydestä", mutta totuus on se että jos talo halutaan pitää terveenä, niin se ei voi "hengittää" (=läähättää) seinärakenteen läpi.
- Kalle
fyysikko kirjoitti:
VTT on tutkinut seinärakenteita ja tullut siihen tulokseen että seinän sisäosan pitää olla vähintään viisikertaa tiiviimpi kuin seinän ulkoosan. Tällöin sisäilman kosteus ei pääse seinään ja seinä kuivaa ulospäin. Tavallinen rakennuspaperi ei tätä vaatimusta täytä, mutta tervapateri taitaa täyttää. Muovi on tähän tarkoitukseen paras. Kaikki maailman ekoistikisi itseään luulevat puhuvat seinän "hengittävyydestä", mutta totuus on se että jos talo halutaan pitää terveenä, niin se ei voi "hengittää" (=läähättää) seinärakenteen läpi.
se noinkin, muttei talosta kuulu myöskään mitään pulloa rakentaa, että sen vuoksi TÄYTYY rakentaa koneellinen ilmanvaihto, kun missään ei ole yhtään ilmanvaihtoa, jopa niin, että ulko-ovea ei saa läimäyttämällä kiinni, kun asunto on niin tiivis.
- Toinen fyysikko
fyysikko kirjoitti:
VTT on tutkinut seinärakenteita ja tullut siihen tulokseen että seinän sisäosan pitää olla vähintään viisikertaa tiiviimpi kuin seinän ulkoosan. Tällöin sisäilman kosteus ei pääse seinään ja seinä kuivaa ulospäin. Tavallinen rakennuspaperi ei tätä vaatimusta täytä, mutta tervapateri taitaa täyttää. Muovi on tähän tarkoitukseen paras. Kaikki maailman ekoistikisi itseään luulevat puhuvat seinän "hengittävyydestä", mutta totuus on se että jos talo halutaan pitää terveenä, niin se ei voi "hengittää" (=läähättää) seinärakenteen läpi.
Milläs sinä sitten selität pari sataa vuotta vanhat hirsitalot jotka yhä ovat terveenä pystyssä, hengittävine seinineen???
Idea onkin siinä että hengittävä seinä on tehty sellaisista materiaaleista jotka a) läpäisevät sopivassa määrin kosteutta mutta b) sitovat sitä myös. Tästä syystä mineraalivillan kanssa ei voi käyttää kuin muovia höyrynsulkuna, sillä mineraalivilla ei sido kosteutta ollenkaan, vaan seinän sisälle tullut kosteusrasitus kohdistuu silloin puurakenteisiin. Mutta kosteutta sitovan selluvillan kanssa tervapaperi on erittäin toimiva ratkaisu, eikä tule mitään pullotaloa. - Hilda
Toinen fyysikko kirjoitti:
Milläs sinä sitten selität pari sataa vuotta vanhat hirsitalot jotka yhä ovat terveenä pystyssä, hengittävine seinineen???
Idea onkin siinä että hengittävä seinä on tehty sellaisista materiaaleista jotka a) läpäisevät sopivassa määrin kosteutta mutta b) sitovat sitä myös. Tästä syystä mineraalivillan kanssa ei voi käyttää kuin muovia höyrynsulkuna, sillä mineraalivilla ei sido kosteutta ollenkaan, vaan seinän sisälle tullut kosteusrasitus kohdistuu silloin puurakenteisiin. Mutta kosteutta sitovan selluvillan kanssa tervapaperi on erittäin toimiva ratkaisu, eikä tule mitään pullotaloa.Mitä mieltä "toinen fyysikko" on tästä meidän tapauksesta, eli selluvilla, muovi ja lastulevy hirsiseinässä?
- fyysikko
Toinen fyysikko kirjoitti:
Milläs sinä sitten selität pari sataa vuotta vanhat hirsitalot jotka yhä ovat terveenä pystyssä, hengittävine seinineen???
Idea onkin siinä että hengittävä seinä on tehty sellaisista materiaaleista jotka a) läpäisevät sopivassa määrin kosteutta mutta b) sitovat sitä myös. Tästä syystä mineraalivillan kanssa ei voi käyttää kuin muovia höyrynsulkuna, sillä mineraalivilla ei sido kosteutta ollenkaan, vaan seinän sisälle tullut kosteusrasitus kohdistuu silloin puurakenteisiin. Mutta kosteutta sitovan selluvillan kanssa tervapaperi on erittäin toimiva ratkaisu, eikä tule mitään pullotaloa.Aina vedetään mukaan nämä ikivanhat hirsitalot jotka ovat edelleen hyvässä kunnossa. Kuinkahan monta vanhaa taloa on lahonnut ja mädäntynyt mullaksi jo aikoja sitten? Jäljelle ovatkin jääneet huippuyksilöt.
Tässä lyhyt opppimäärä aiheesta
A) Ennen talot lämmitettiin keskusmuurilla. Tulisija toimi samalla ilmanvaihtokoneena. Tulisija tarvii toimiakseen ilmaa ja se imee sitä huoneesta. Taloon syntyy alipainetta, jolloin ilmavuotojen suunta on ulkoa sisälle, eli sisäilman kosteus ei painu rakenteisiin niin herkästi.
B) Asunnoissa ei pahemmin käsitelty vettä sisällä. Pesutilat olivat erillisessä rakennuksessa. Saunarakennuskaan ei yleensä ehtinyt lahoamaan, koska se paloi poroksi säännöllisesti.
Pullotalo on kirosana joka keksittiin 70-luvulla kun talot tiivistettiin mutta ilmanvaihdosta ei huolehdittu. Nykyaikaisen koneellisella ilmanvaihdolla varustettun talon tulee olla tiivis.
- Hilda
Taisi löytyä selitys terveelle hiekkatäytteiselle rossipohjalle.Itse maaperäkin nimittäin on hiekkamaata, eivätkä sadevedetkään pääse valumaan talon alle.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1431444
- 104911
- 75723
- 51625
Koillis motor
Kyllä on mennyt palvelu alas ku lehmänhäntä, sovitut asiat ja luvatut soitot pitää hoitaa eikä tehä oharia, täysin tumpa15563ABC: n kahvilan uusi nimi matkimalla
Kahvia ja virvokkeita myytiin aikoinaan ÄKKI-VANNIN KAHVILASSA Haapavedellä ja paikalliset sanoivat sitä haussia "Tuhann40494Kylillä ei ole näkynyt? Missä luuraat nainen?
Olisit soittanut mulle nainen. Oltais voitu nähdä vaikka laavulla. Miksi pelkäät minua? Eihän siinä ole mitään järkeä. m153461Tehdäänkö tänään toiveista totta?
Poikkea tänä illasta siinä lähellä ja annetaan silmien puhua ja sen jälkeen puhu sinä lopulta mitä ajattelet..36441- 26409
Rydman sivuutti mutupohjalta asiantuntija-arviot tutkimusrahoitusta myönnettäessä
Onko Rydman sopiva tai kykenevä toimimaan ministerinä? Ei ole. Ministerit ovat joutuneet puhuteltaviksi vähemmästäkin;185402