Hallitus haluaa heikentää ja on heikentänytkin palkansaajan asemaa. Palkkakuria halutaan.
Julkisen sektorin kolmen vuoden 7,8 %:n palkankorotus maksaa 430 miljoonaa eli reilu 143 miljoonaa vuodessa.
Mitä jos teollisuusliitto olisi saanut 5,8 % korotuksen?
Ja kaikki saisivat 2 prosenttiyksikköä vähemmän palkankorotusta. Paljon verotulo pieneneisi?
Suomessa n 2 500 000 palkansaajaa. Jos keskiarvopalkka olisi 3500 kuussa, vuodessa palkankorotus jäisi 2 100 miljoonaa pienemmäksi? Jos siitä 35 prosenttia menisi veroihin, on se 735 miljoonaa vähemmän verotuloja vuodessa eli yli 5 kertaa vähemmän. Toki yritysten voitot pienenevät, mutta yhteisövero on paljon pienempi kuin palkkavero, joten tuskin yritysten verotus pieneneisi yli 592 miljoonaa.
Näyttää siis siltä, että jos kaikki palkansaajat saavat 7,8 yleiskorotuksen 5,8 prosentin sijasta, jää valtio kasvavien verotulojen vuoksi reilusti voitolle, vaikka julkisen puolen palkkakustannukset nousevat.
Silti hallitus haluaa jarruttaa palkankorotuksia.
Julkisen sektorin kolmen vuoden 7,8 %:n palkankorotus maksaa 430 miljoonaa eli reilu 143 miljoonaa vuodessa.
Mitä jos teollisuusliitto olisi saanut 5,8 % korotuksen?
Ja kaikki saisivat 2 prosenttiyksikköä vähemmän palkankorotusta. Paljon verotulo pieneneisi?
Suomessa n 2 500 000 palkansaajaa. Jos keskiarvopalkka olisi 3500 kuussa, vuodessa palkankorotus jäisi 2 100 miljoonaa pienemmäksi? Jos siitä 35 prosenttia menisi veroihin, on se 735 miljoonaa vähemmän verotuloja vuodessa eli yli 5 kertaa vähemmän. Toki yritysten voitot pienenevät, mutta yhteisövero on paljon pienempi kuin palkkavero, joten tuskin yritysten verotus pieneneisi yli 592 miljoonaa.
Näyttää siis siltä, että jos kaikki palkansaajat saavat 7,8 yleiskorotuksen 5,8 prosentin sijasta, jää valtio kasvavien verotulojen vuoksi reilusti voitolle, vaikka julkisen puolen palkkakustannukset nousevat.
Silti hallitus haluaa jarruttaa palkankorotuksia.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Nyt vaan hallitus ajamaan palkankorotuksia, niin saadaan helposti maksettua tuo 143 miljoonan pikkuraha.
Hallitus ei päätä palkoista, joten se siitä.
Jäin miettimään sitä, että onko sinulla ajatusta siitä, kuinka isosta korotuksesta voisi olla haittaa.
Olisiko 10% korotuksesta tai 20%?
Mitä haittaa voisi olla 100% korotuksista vai olisiko ne pelkästään hyviä?
Järki pitää olla. Liialliset palkankorotukset voivat viedä kilpailykykyä ja lisätä hintoihin korotuspaineita.
Hallitus ei päätä palkoista, onko sinulla ajatusta, miksi hallitus ajaa palkkojen jäädyttämistä niin monin keinoin?
Hallituksen tavoite on parantaa työn kannattavuutta omistajille. Ei keskiverto palkansaajalle.
Siitä on kysymys.
Miksi hallitus parhaansa mukaan yrittää estää palkankorotuksia, vaikka niillä saadaan maksettua julkisen sektorin palkankorotukset.
Julkisen sektorin palkankorotuksista maksetaan veroa yli kolmannes. Muiden palkansaajien korotuksella saadaan maksettua loput.
Asiasta tehdään kuitenkin ongelma.
Ongelma on miljardin yhteisöveron lasku, josta valtionvarainministeriön arvion mukaan vain 60 prosenttia saadaan takaisin eli 400 miljoonaa hukataan.
No nyt kokoomuslainen kansanedustaja esittää kansanedustajille tuhat euroa lisää palkkaa. Tuhat euroa pitäisi saada lisää, kun kokouspalkkiot vähenevät, jos lopettavat istumisen siellä kunnanvaltuustojen ja aluevaltuustojen kokouksissa.
Mutta eivät kaikki kansanedustajat menetä kokouspalkkioita, kun eivät ole halunneet alueiden ja kuntien kokouspalkkiolistoille. Pitäisikö heidänkin saada tonni lisää, kun lapsiperheiden viimesijainen tukimuoto, toimeentuloturvakin leikataan?
Järki pitää olla...
"Hallitus ei päätä palkoista, onko sinulla ajatusta, miksi hallitus ajaa palkkojen jäädyttämistä niin monin keinoin?" Orpon hallitus ajaa yksipuolisesti EK:n tavoitteita.
Myös Sipilän oikeistohallitus päätti palkoista, kun palkat jäädytettiin ja vuosilomapäivien poistettiin. Niitä kutsuttiin "sktiivimalleiksi".
Orpon oikeistohallituksen "aktiivimallit" ovat entistä pahempia työntekijöiden kannalta. Hallitus on heikentänyt työehtoja, työttömyysturvaa ja leikannut indeksejä jne. Sosiaaliturvaa leikataan yhdeksän miljardia.
Elinkeinoelämän keskusliiton tavoitteiden kirjaaminen yksipuolisesti hallitusohjelmaan ja niiden säätäminen laiksi on ollut häikäilemätöntä toimintaa. Myö ay-jäsenmaksujen verotusoikeuden vähennys tulee vaikuttamaan kielteisesti talouskasvuun, kun erkmielisyydet työnantajapuolen ja työntekijäpuolen kanssa lisääntyvät. Oliko ay-jäsenmaksujen verotusoikeuden poistaminen Elinkeinoelämän keskusliiton tavoite, jää nähtäväksi.
Kummallista, miten hallitus ajaa palkansaajan aseman heikennöksillä palkkakuria, vaikka työntekijöiden palkat tuovat verotuloja.
Tai ei se ole kummallista. Meillä on oikeistohallitus.
Yleislakko!