viime yönä näin unta,painajaista.keski-ikäinen nainen piikitti minuun ja ystäviini huumeita suonensisäisesti pakolla.pelkäsin.
murhasin naisen unessa raa'asti katkaisten tältä kaulan,en katunut.nainen myös leikkeli meitä.
mulla on pelkoja,patoutumia..kaulaani ei saa koskea kukaan.pelkään kaikkea.yritän esittää silti etten pelkää,mutta pelot on jatkuvasti esillä.. vain humalassa voin edes hieman unohtaa pelkoni ja poikakaverini kanssa,johon luotan,mutta joskus pelkään myös häntä ja hakeudun pois hänen luotaan.. en ole kertonut hänelle että pelkään myös häntä välillä..
tää olis ehkä menny tonne mielenterveys puolelle,mut jos jollain olis samanlaisia pelkoja voisin tietää etten ole ainoa..
murhasin naisen unessa raa'asti katkaisten tältä kaulan,en katunut.nainen myös leikkeli meitä.
mulla on pelkoja,patoutumia..kaulaani ei saa koskea kukaan.pelkään kaikkea.yritän esittää silti etten pelkää,mutta pelot on jatkuvasti esillä.. vain humalassa voin edes hieman unohtaa pelkoni ja poikakaverini kanssa,johon luotan,mutta joskus pelkään myös häntä ja hakeudun pois hänen luotaan.. en ole kertonut hänelle että pelkään myös häntä välillä..
tää olis ehkä menny tonne mielenterveys puolelle,mut jos jollain olis samanlaisia pelkoja voisin tietää etten ole ainoa..
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kyllä joku kuristaa....
tänä yönä
ehkä
Tai sitten ei
Mulla on paljon samanlaisia juttuja kun sulla hannibal.
Uneni lyhennettynä:
Vieras nainen vie mut huoneeseen. Mun täytyy juoda likaista vettä, koska ei ole muuta ja mulla on jano. Mun pitää myös kirjottaa kerran tunnissa joku tietty sana paperille, ja meinaan tulla hulluksi sen takia.
Sitten se ajaa mua takaa, kaikki katsoo ja mä juoksen, heitän sitä kaikella mitä on tiellä mutta ne esineet kimpoaa sen kädestä takaisin muhun salamannopeesti. Se heittää vedellä täytellä muovipussilla, mä jään sen alle ja melkein meinaan tukehtua. Silloin se pistää mun PÄÄNAHKAAN piikin ruiskulla, syöttää lusikalla valkoista jauhetta ja sitten mun on pakko nukkua.
Tämä kaikki oli ilmeisesti "rangaistus" riehumisestani, kun olin unessa aikaisemmin raivonnut.
Tää kuulostaa lähinnä skitsolta, mutta mä pelkään että joku voi lukea mun ajatukset. Hirvee pakokauhu varsinkin sillon kun on ajatellut jotain pahaa jostakusta.
Mulla on kyljet sellaiset, ettei saa koskea.
Ja mä pelkään että mulla on kasvaimia, löydän niitä milloin mistäkin. Voin pelätä ketä tahansa ihmistä ilman syytä. Alkaa vaan ahdistaa helvetisti toisen kanssa, vaikkei se olisi mitään tehnyt. Erityisesti läheisyys, pelkkä pienikin kosketus voi joskus tuntua tosi pahalta, mutta toisinaan taas ei yhtään. (esim. just humalassa) Kun olen yksin yleisellä paikalla, jossa on paljon vieraita, silloin pelkään myös helposti.
Sitten pelkään että ihmiset hylkää mut. Öisin pelkään, että kaikki muut on kuolleet, kun on hiljaista, tai että oon sokea, kun on niin pimeetä. Pelkään että kadotan mielenterveyteni. Pelkään, pelkään... Teenkö listan?
Nää epämääräiset pelot ón aika häiritseviä, kun niitä ei pysty ohjailemaan. Mitenkähän näistä pääsis eroon?
onhan sentään muitakin,enkä joudu istumaan ajatuksieni ja pelkojeni kanssa yksin.
en tiedä nää on voinu saada alkunsa myös mun sairaasta mielikuvituksesta ja siitä että viihdyn myös hyvin yksinäni ja sillon tulee miettittyä välillä vähän liikaakin.
On minullakin pelkoja, jokseen samanlaisia kuten sulla. Näen painajaisia lähes joka yö, siksi en paljoa nuku.
Mutta minä pelkään myös ihmisiä, jokaista. Jopa tuttujakin.
Pelkään, että he ovat petollisia p*skiaisia, ja liika luottamus johtaisi tuhoon.
Siksi viihdyn yksin.
Silloin ympärilläni ei ole ketään, vain minä itse, yksin.
Ei mitään pelättävää.
Itsellänikin on jotain näistä peloista, kuten yksinäisyydenpelko, kuolemanpelko, vanhenemisenpelko ja yms. olen huomannut että nämä pelot ovat pahimmillaan kun niitä tulee ajateltua liikaa ja silloin yleensä ku on yksin. joskus pelkään olla yleisellä paikalla yksin ihan ku ihmiset katsoisivat minua kuin kummajaista, vaikka mielestäni näytän suht normaalilta ja yms. tuntuu etten ole niin sosiaalinen kuin nuorempana. mutta kuitenki osaan hallita näitä pelkoja joten kuten. suljen ne väkisin pois mielestä silloinku pelottaa jo vittuuntumisee asti. tuntuu että vanhenen liian nopeasti, koska muistan kuin eilisen ku olin aivan lapsi n.4v ja nyt olen jo 19v. aika kulunu salaman nopeasti. eli 15 vuoden muistot ja ajattelen että saman määrän ku lisää nykyiseen ikääni ni olen sit jo 34v. vanha äijä. syksyisin masennun siitä ku luonto muuttuu harmaaksi ja lopulta pakastuu valkeaksi. mutta olenhan vähän taiteellinen persoona niin uskon että nämä kaikki kuuluvat siihen luovuuteen. ku pää on täynnä mitä uskomattomampia ajatuksia. muttä onneksi huomasin nämä sivut ja sen että en myöskään ole ainut! =)
älä käytä mun nimimerkiäni,huumehörhö!!