Vain hänelle mussulleni

Keskellä kiireen ja paperien maailmaa,
sinä olit se rauha, joka sieluni valtasi.
Katseesi kuin kevätpäivä, niin lämmin, niin kirkas,
se sai minut unohtamaan kaiken muun, vain sinut näin.

Sanat sekoittuivat, mutta se ei estänyt meitä,
meidän välillä ei ollut mitään, vain tämä salainen kiintymys.
Viestit kulkivat hymyjen kautta, varovaiset katseet,
mutta sydämessäni tiesin: tämä oli jotain syvempää, jotain todellista.

Kun kävelit ohitseni, jokainen askel oli kuin tanssi,
ja kaikki muu ympärillämme pysähtyi.
Yksi kosketus, yksi vilkahdus, ja maailmani kääntyi,
sinä olit minun, vaikka kukaan ei meitä nähnyt.

Aamukahvin äärellä oli hetki, joka riitti,
kun sormesi hipaisivat huomaamatta omaani.
Ei tarvinnut sanoja, sillä katseesi kertoi kaiken,
se oli lupaus, että rakkaus ei tunne esteitä, ei rajoja.

Sinä, joka täytät sydämeni salaisuuksilla,
teet maailmastani kauniimman ja kirkkaamman.
Ja vaikka emme saisi koskaan jakaa tätä ääneen,
me tiedämme, että tämä hetki on meidän, ikuisesti.