Runo viikonlopuksi aiheesta

”Punainen tie”
Kuin tammi, kansan keskuuteen juurtui rautaleuka, pyörien profeetta — Skoda, se kimmeltää kuin lupaus, kuin sirppi taivaan alla, kuin vasara joka ei petä.
Sen moottori ei huuda turhuuden sanoja,
ei kerskaa lännen kielellä.
Se kulkee niin kuin työläisen laulu — vakaana, syvänä, sävyisänä,
mutta aina määrätietoisena.
Kommunismi — oi jalo unelma,
sinä hymyilet tehtaan ikkunoista,
ja jokainen pultti, jokainen ruuvi
on vannoutunut vallankumoukseen.
Ja Skoda — se on kuin kansan käsivarsi, kouristunut mutta voimallinen, se kuljettaa lapsia, leipää ja lehtiä, se kuljettaa toivoa harmaan arjen halki kuin punainen tähti sumun halki loistaen.