"Luvut julki – Nyt menivät Orpon hallituksen veroennusteet uusiksi
Valtiovarainministeriön taulukot paljastavat, että esimerkiksi monia verotuloarvioita on vedetty alaspäin. Velka on revennyt lisää, sillä valtiovarainministeriö arvioi tämän vuoden alijäämäksi nyt noin 13 miljardia euroa."
"Valtiovarainministeriön taulukot paljastavat julkisen talouden näkymien synkentyneen tämän vuoden osalta. Valtiovarainministeriö on tänään maanantaina
julkistanut ehdotuksensa vuoden toiseksi lisätalousarvioksi.
Lisäbudjettiehdotuksen taulukoista ilmenee, että esimerkiksi monia verotuloarvioita on tämän vuoden osalta vedetty nyt alaspäin. Arvonlisäveron tuottoarviota on laskettu reilut 270 miljoonaa euroa. Yhteisöveron tuottoarviota on puolestaan laskettu vajaat 230 miljoonaa euroa.
Menopuolella valtiovarainministeriön ehdotuksessa on lisäyksiä muun mussa puolustusvoimien toimintamenoihin, joihin ehdotetaan vajaan 100 miljoonan euron lisäystä.
Ehdotuksessa on muun ohella kiinnostava kirjaus.
”Määrärahaa saa käyttää myös Euroopan unionin jäsenvaltioiden yhteisiä puolustushankintoja edistävillä rahoitusvälineillä rahoitettavista hankkeista aiheutuvien menojen maksamiseen”, ehdotuksessa muun muassa todetaan.
VM:n ehdotuksessa menopuolelta löytyy myös vajaan 200 miljoonan euron vähennys valtiovelan korkomenoista.
Vähennys aiheutuu korkomenoarvion tarkentumisesta. Korkomenoarviota on VM:n mukaan tarkistettu toteutuneiden korkomenojen, toteutuneen lainanoton sekä toteutuneen korkotasokehityksen mukaisesti.
Korkomenojen arvioinnissa on VM:n mukaan laskentaoletuksena käytetty laskentahetken markkinakorkotasoja, 2,22 prosentin lyhyttä korkoa kolmen kuukauden korkojaksoille ja 2,31 prosentin pitkää korkoa kymmenen vuoden korkojaksoille.
13 miljardin alijäämä
Verotuottoarvioiden pienentyminen ja lisämenotarpeet näkyvät alijäämäluvuissa.
Eduskunta hyväksyi viime joulukuussa valtion tämän vuoden budjetin, joka oli 12,5 miljardia euroa alijäämäinen. Tämä alijäämä katetaan ottamalla lisää velkaa. Tämän vuoden ensimmäisessä lisäbudjetissa nettolainanottoarvio pieneni reilut 200 miljoonaa euroa, noin 12,3 miljardiin euroon.
Nyt valtiovarainministeriön julkistamassa ehdotuksessa vuoden toiseksi lisäbudjetiksi nettolainanottoarvio on kasvanut vajaat 700 miljoonaa euroa. Tämä tarkoittaa sitä, että valtiovarainministeriö arvioi tämän vuoden alijäämäksi nyt noin 13 miljardia euroa.
Valtiovarainministeriö kertoo, että Petteri Orpon (kok) hallitus neuvottelee vuoden toisesta lisätalousarviosta 27. toukokuuta. Hallituksen esitys lisätalousarvioksi julkaistaan 28. toukokuuta.
Normaalivuosina lisäbudjetteja on usein ollut vuoden aikana 2–3. Yllättävissä tilanteissa lisäbudjetteja on kertynyt enemmän.
Esimerkiksi koronakriisin aikana lisäbudjetteja kertyi paljon. Vuonna 2020 lisäbudjetteja oli peräti seitsemän.
Karu julkisen talouden näkymä
Koko julkisen talouden tilanne on varsin karu. Julkisen talouden alijäämä suhteessa bruttokansatuotteeseen oli viime vuonna 4,4 prosenttia.
Valtiovarainministeriön tuoreen ennusteen mukaan alijäämä pysyy kolmen prosentin huonommalla puolella lähivuodet. Vuonna 2029 alijäämä on VM:n ennusteen mukaan 3,3 prosenttia.
Julkisen talouden velkasuhde on noussut viime vuosina korkealle tasolle. Tänä vuonna julkisyhteisöjen velkasuhde nousee VM:n ennusteen mukaan yli 85 prosentin."
ÜLLATÜS ????
Valtiovarainministeriön taulukot paljastavat, että esimerkiksi monia verotuloarvioita on vedetty alaspäin. Velka on revennyt lisää, sillä valtiovarainministeriö arvioi tämän vuoden alijäämäksi nyt noin 13 miljardia euroa."
"Valtiovarainministeriön taulukot paljastavat julkisen talouden näkymien synkentyneen tämän vuoden osalta. Valtiovarainministeriö on tänään maanantaina
julkistanut ehdotuksensa vuoden toiseksi lisätalousarvioksi.
Lisäbudjettiehdotuksen taulukoista ilmenee, että esimerkiksi monia verotuloarvioita on tämän vuoden osalta vedetty nyt alaspäin. Arvonlisäveron tuottoarviota on laskettu reilut 270 miljoonaa euroa. Yhteisöveron tuottoarviota on puolestaan laskettu vajaat 230 miljoonaa euroa.
Menopuolella valtiovarainministeriön ehdotuksessa on lisäyksiä muun mussa puolustusvoimien toimintamenoihin, joihin ehdotetaan vajaan 100 miljoonan euron lisäystä.
Ehdotuksessa on muun ohella kiinnostava kirjaus.
”Määrärahaa saa käyttää myös Euroopan unionin jäsenvaltioiden yhteisiä puolustushankintoja edistävillä rahoitusvälineillä rahoitettavista hankkeista aiheutuvien menojen maksamiseen”, ehdotuksessa muun muassa todetaan.
VM:n ehdotuksessa menopuolelta löytyy myös vajaan 200 miljoonan euron vähennys valtiovelan korkomenoista.
Vähennys aiheutuu korkomenoarvion tarkentumisesta. Korkomenoarviota on VM:n mukaan tarkistettu toteutuneiden korkomenojen, toteutuneen lainanoton sekä toteutuneen korkotasokehityksen mukaisesti.
Korkomenojen arvioinnissa on VM:n mukaan laskentaoletuksena käytetty laskentahetken markkinakorkotasoja, 2,22 prosentin lyhyttä korkoa kolmen kuukauden korkojaksoille ja 2,31 prosentin pitkää korkoa kymmenen vuoden korkojaksoille.
13 miljardin alijäämä
Verotuottoarvioiden pienentyminen ja lisämenotarpeet näkyvät alijäämäluvuissa.
Eduskunta hyväksyi viime joulukuussa valtion tämän vuoden budjetin, joka oli 12,5 miljardia euroa alijäämäinen. Tämä alijäämä katetaan ottamalla lisää velkaa. Tämän vuoden ensimmäisessä lisäbudjetissa nettolainanottoarvio pieneni reilut 200 miljoonaa euroa, noin 12,3 miljardiin euroon.
Nyt valtiovarainministeriön julkistamassa ehdotuksessa vuoden toiseksi lisäbudjetiksi nettolainanottoarvio on kasvanut vajaat 700 miljoonaa euroa. Tämä tarkoittaa sitä, että valtiovarainministeriö arvioi tämän vuoden alijäämäksi nyt noin 13 miljardia euroa.
Valtiovarainministeriö kertoo, että Petteri Orpon (kok) hallitus neuvottelee vuoden toisesta lisätalousarviosta 27. toukokuuta. Hallituksen esitys lisätalousarvioksi julkaistaan 28. toukokuuta.
Normaalivuosina lisäbudjetteja on usein ollut vuoden aikana 2–3. Yllättävissä tilanteissa lisäbudjetteja on kertynyt enemmän.
Esimerkiksi koronakriisin aikana lisäbudjetteja kertyi paljon. Vuonna 2020 lisäbudjetteja oli peräti seitsemän.
Karu julkisen talouden näkymä
Koko julkisen talouden tilanne on varsin karu. Julkisen talouden alijäämä suhteessa bruttokansatuotteeseen oli viime vuonna 4,4 prosenttia.
Valtiovarainministeriön tuoreen ennusteen mukaan alijäämä pysyy kolmen prosentin huonommalla puolella lähivuodet. Vuonna 2029 alijäämä on VM:n ennusteen mukaan 3,3 prosenttia.
Julkisen talouden velkasuhde on noussut viime vuosina korkealle tasolle. Tänä vuonna julkisyhteisöjen velkasuhde nousee VM:n ennusteen mukaan yli 85 prosentin."
ÜLLATÜS ????
Vastaukset 11
Vanhimmat
Linkki unohtui.
https://www.uusisuomi.fi/uutiset/luvut-julki-nyt-menivat-orpon-hallituksen-veroennusteet-uusiksi/171b8bea-dec5-453a-9cd9-0e0f891161ec
Äänestä jotain muuta puoluetta, jos et ole tyytyväinen.
Näin yksinkertaista se on.
"Äänestä jotain muuta puoluetta, jos et ole tyytyväinen.
Näin yksinkertaista se on."
Jännityksellä seuraamme saako persu aikaiseksi ymmärettävää vastausta artikkeliin.
Ei tuollaisiin typeryksen kopioimiin juttuihin ole mitään syytä edes vastailla.
Kansa haluaa vähintäänkin persuista eroon.
"MT-kysely: Sinipunamulta toivotuin pohja seuraavalle hallitukselle
Nykyisiä hallituspuolueita toivotaan seuraavaan hallitukseen hieman aiempaa harvemmin. SDP ja keskusta ovat nostaneet osakkeittaan."
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/386e6997-4bb0-496e-81c6-d430920bdf98
Kuinka lyhyt onkaan kansan muisti - ketkä meidät tähän kuseen ovatkaan ajaneet, olleet avain asemassa.
No ei kansa ainakaan vielä ole unohtanut Purran takinkääntöjä. Tuoreessa muistissa näyttävät olevan yhä.
Kyllä, mutta "virkavastuulla" tehdyt ennusteet lupaavat ensivuodelle talouskasvua ja 100000 uutta työpaikkaa.
OrpoPurra. "Simsalabim"
Piikki on auki.
Suomen julkisen talouden menot ovat 55% suhteessa BKT:hen
Luku on teollisuusmaiden kärkipäässä, eli huonossa päässä !?
Kun julkiset menot ovat liian suuret niin verotus on korkeata ja talouskasvu on olematonta sekä varallisuustasot ovat matalat !
Julkiset menot ovat seurausta vuosikymmenien aikana eduskunnassa tehdyistä menopäätöksistä lainsäädännön kautta !
Lopputuloksena on julkinen velka jonka summa oli vuoden 2024 lopussa runsaat 220 miljardia Euroa ! Velka on peräisin pääosin ulkomailta !
Tämän perinnön me tuleville sukupolville annamme !