"Valtiovarainministeriön taulukot paljastavat, että esimerkiksi monia verotuloarvioita on vedetty alaspäin. Velka on revennyt lisää, sillä valtiovarainministeriö arvioi tämän vuoden alijäämäksi nyt noin 13 miljardia euroa."
https://www.uusisuomi.fi/uutiset/luvut-julki-nyt-menivat-orpon-hallituksen-veroennusteet-uusiksi/171b8bea-dec5-453a-9cd9-0e0f891161ec
""Valtiovarainministeriön taulukot paljastavat julkisen talouden näkymien synkentyneen tämän vuoden osalta. Valtiovarainministeriö on tänään maanantaina
julkistanut ehdotuksensa vuoden toiseksi lisätalousarvioksi.
Lisäbudjettiehdotuksen taulukoista ilmenee, että esimerkiksi monia verotuloarvioita on tämän vuoden osalta vedetty nyt alaspäin. Arvonlisäveron tuottoarviota on laskettu reilut 270 miljoonaa euroa. Yhteisöveron tuottoarviota on puolestaan laskettu vajaat 230 miljoonaa euroa.
Menopuolella valtiovarainministeriön ehdotuksessa on lisäyksiä muun mussa puolustusvoimien toimintamenoihin, joihin ehdotetaan vajaan 100 miljoonan euron lisäystä.
Ehdotuksessa on muun ohella kiinnostava kirjaus.
”Määrärahaa saa käyttää myös Euroopan unionin jäsenvaltioiden yhteisiä puolustushankintoja edistävillä rahoitusvälineillä rahoitettavista hankkeista aiheutuvien menojen maksamiseen”, ehdotuksessa muun muassa todetaan.
VM:n ehdotuksessa menopuolelta löytyy myös vajaan 200 miljoonan euron vähennys valtiovelan korkomenoista.
Vähennys aiheutuu korkomenoarvion tarkentumisesta. Korkomenoarviota on VM:n mukaan tarkistettu toteutuneiden korkomenojen, toteutuneen lainanoton sekä toteutuneen korkotasokehityksen mukaisesti.
Korkomenojen arvioinnissa on VM:n mukaan laskentaoletuksena käytetty laskentahetken markkinakorkotasoja, 2,22 prosentin lyhyttä korkoa kolmen kuukauden korkojaksoille ja 2,31 prosentin pitkää korkoa kymmenen vuoden korkojaksoille.
13 miljardin alijäämä
Verotuottoarvioiden pienentyminen ja lisämenotarpeet näkyvät alijäämäluvuissa.
Eduskunta hyväksyi viime joulukuussa valtion tämän vuoden budjetin, joka oli 12,5 miljardia euroa alijäämäinen. Tämä alijäämä katetaan ottamalla lisää velkaa. Tämän vuoden ensimmäisessä lisäbudjetissa nettolainanottoarvio pieneni reilut 200 miljoonaa euroa, noin 12,3 miljardiin euroon.
Nyt valtiovarainministeriön julkistamassa ehdotuksessa vuoden toiseksi lisäbudjetiksi nettolainanottoarvio on kasvanut vajaat 700 miljoonaa euroa. Tämä tarkoittaa sitä, että valtiovarainministeriö arvioi tämän vuoden alijäämäksi nyt noin 13 miljardia euroa.
Valtiovarainministeriö kertoo, että Petteri Orpon (kok) hallitus neuvottelee vuoden toisesta lisätalousarviosta 27. toukokuuta. Hallituksen esitys lisätalousarvioksi julkaistaan 28. toukokuuta.
Normaalivuosina lisäbudjetteja on usein ollut vuoden aikana 2–3. Yllättävissä tilanteissa lisäbudjetteja on kertynyt enemmän.
Esimerkiksi koronakriisin aikana lisäbudjetteja kertyi paljon. Vuonna 2020 lisäbudjetteja oli peräti seitsemän.
Karu julkisen talouden näkymä
Koko julkisen talouden tilanne on varsin karu. Julkisen talouden alijäämä suhteessa bruttokansatuotteeseen oli viime vuonna 4,4 prosenttia.
Valtiovarainministeriön tuoreen ennusteen mukaan alijäämä pysyy kolmen prosentin huonommalla puolella lähivuodet. Vuonna 2029 alijäämä on VM:n ennusteen mukaan 3,3 prosenttia.
Julkisen talouden velkasuhde on noussut viime vuosina korkealle tasolle. Tänä vuonna julkisyhteisöjen velkasuhde nousee VM:n ennusteen mukaan yli 85 prosentin."
Kippari Orpon velkapaatissa ruori toimii kuin Venäjän somepropagandakoneisto eli 180 asteen taktiikalla. "Käännämme velkaantumisen suunnan" tarkoittikin, että käännetään velkaantumista samaan suuntaan kuin mihin se aiemminkin on ollut menossa. Käännetään vain lisää............ ja omiin sekä etupiirien taskuihin?
https://www.uusisuomi.fi/uutiset/luvut-julki-nyt-menivat-orpon-hallituksen-veroennusteet-uusiksi/171b8bea-dec5-453a-9cd9-0e0f891161ec
""Valtiovarainministeriön taulukot paljastavat julkisen talouden näkymien synkentyneen tämän vuoden osalta. Valtiovarainministeriö on tänään maanantaina
julkistanut ehdotuksensa vuoden toiseksi lisätalousarvioksi.
Lisäbudjettiehdotuksen taulukoista ilmenee, että esimerkiksi monia verotuloarvioita on tämän vuoden osalta vedetty nyt alaspäin. Arvonlisäveron tuottoarviota on laskettu reilut 270 miljoonaa euroa. Yhteisöveron tuottoarviota on puolestaan laskettu vajaat 230 miljoonaa euroa.
Menopuolella valtiovarainministeriön ehdotuksessa on lisäyksiä muun mussa puolustusvoimien toimintamenoihin, joihin ehdotetaan vajaan 100 miljoonan euron lisäystä.
Ehdotuksessa on muun ohella kiinnostava kirjaus.
”Määrärahaa saa käyttää myös Euroopan unionin jäsenvaltioiden yhteisiä puolustushankintoja edistävillä rahoitusvälineillä rahoitettavista hankkeista aiheutuvien menojen maksamiseen”, ehdotuksessa muun muassa todetaan.
VM:n ehdotuksessa menopuolelta löytyy myös vajaan 200 miljoonan euron vähennys valtiovelan korkomenoista.
Vähennys aiheutuu korkomenoarvion tarkentumisesta. Korkomenoarviota on VM:n mukaan tarkistettu toteutuneiden korkomenojen, toteutuneen lainanoton sekä toteutuneen korkotasokehityksen mukaisesti.
Korkomenojen arvioinnissa on VM:n mukaan laskentaoletuksena käytetty laskentahetken markkinakorkotasoja, 2,22 prosentin lyhyttä korkoa kolmen kuukauden korkojaksoille ja 2,31 prosentin pitkää korkoa kymmenen vuoden korkojaksoille.
13 miljardin alijäämä
Verotuottoarvioiden pienentyminen ja lisämenotarpeet näkyvät alijäämäluvuissa.
Eduskunta hyväksyi viime joulukuussa valtion tämän vuoden budjetin, joka oli 12,5 miljardia euroa alijäämäinen. Tämä alijäämä katetaan ottamalla lisää velkaa. Tämän vuoden ensimmäisessä lisäbudjetissa nettolainanottoarvio pieneni reilut 200 miljoonaa euroa, noin 12,3 miljardiin euroon.
Nyt valtiovarainministeriön julkistamassa ehdotuksessa vuoden toiseksi lisäbudjetiksi nettolainanottoarvio on kasvanut vajaat 700 miljoonaa euroa. Tämä tarkoittaa sitä, että valtiovarainministeriö arvioi tämän vuoden alijäämäksi nyt noin 13 miljardia euroa.
Valtiovarainministeriö kertoo, että Petteri Orpon (kok) hallitus neuvottelee vuoden toisesta lisätalousarviosta 27. toukokuuta. Hallituksen esitys lisätalousarvioksi julkaistaan 28. toukokuuta.
Normaalivuosina lisäbudjetteja on usein ollut vuoden aikana 2–3. Yllättävissä tilanteissa lisäbudjetteja on kertynyt enemmän.
Esimerkiksi koronakriisin aikana lisäbudjetteja kertyi paljon. Vuonna 2020 lisäbudjetteja oli peräti seitsemän.
Karu julkisen talouden näkymä
Koko julkisen talouden tilanne on varsin karu. Julkisen talouden alijäämä suhteessa bruttokansatuotteeseen oli viime vuonna 4,4 prosenttia.
Valtiovarainministeriön tuoreen ennusteen mukaan alijäämä pysyy kolmen prosentin huonommalla puolella lähivuodet. Vuonna 2029 alijäämä on VM:n ennusteen mukaan 3,3 prosenttia.
Julkisen talouden velkasuhde on noussut viime vuosina korkealle tasolle. Tänä vuonna julkisyhteisöjen velkasuhde nousee VM:n ennusteen mukaan yli 85 prosentin."
Kippari Orpon velkapaatissa ruori toimii kuin Venäjän somepropagandakoneisto eli 180 asteen taktiikalla. "Käännämme velkaantumisen suunnan" tarkoittikin, että käännetään velkaantumista samaan suuntaan kuin mihin se aiemminkin on ollut menossa. Käännetään vain lisää............ ja omiin sekä etupiirien taskuihin?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Velkaa ei oteta lisää
Ainoastaan 13 Mrd.
Sanna Marinin syytä
Uudistus puree, pete ja riikka touhuavat
Kyllä siten kun globaali talous kääntyy nousuun, niin kyllä mekin sitten, toteaa kansallinen kusetus persuksien kompatessa taustalla.
Suomen julkisen talouden menot suhteessa BKT:hen ovat 57% !?
Luku on käsittämättömän huono, eli korkea !?
Sveitsin luku on 32% ja Yhdysvaltojen luku on 36%
Suomen julkinen velka on tasoa 230 miljardia Euroa !?
Velka kasvaa vuosittain ja on peräisin ulkomailta !?
Mukava perintö tuleville sukupolville !?
Liian suuret julkiset menot ovat seurausta vuosikymmenien aikana eduskunnassa tehdyistä menopäätöksistä lainsäädännön kautta !?
EU:n tarkkailu-luokka odottaa !!
Sanna Marinin hallituksen Yel- uudistus toi 100.000 uutta työtöntä.
Ilmankos veroja ei kerry.
Sdp- sosialistipuolue tulitti jälleen itseään jalkaan.
__________________________________________________________________