Suorastaan rakastuin viime keväänä ihmiseen jonka opin tuntemaan pikkuhiljaa paremmin. Kävimme välillä jopa kahdestaan syömässä. Hän oli minulle parasta seuraa töissä. Hänen kanssaan pystyi olemaan oma itseni. Säikähdin asiaa niin paljon että vaihdoin työpaikkaa ja näen häntä korkeintaan satunnaisesti. Olemme molemmat varattuja. Minulla tuli alusta asti sellainen fiilis että olemme kavereita. Vaan pikkuhiljaa tunteeni syveni, enkä voi olla ajattelematta häntä joka päivä. Hän kysyi minulta olenko tietoturvapelitasoltani kultaa? Haluaisin tietää, oliko se vitsi, vai tarkoituksen mukaista vihjailua.Ainakin se sai minut hymyilemään.
Olen pilannut elämäni.
Anonyymi-ap
1246
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Parempi yrittää unohtaa.