Viron ensimmäinen merkittävä omien merirajojen puolustamiseen tähtäävä päätös tehtiin vuoden 2021 kesällä, kun Viron puolustusinvestointien keskus (RKIK) kertoi hankkineensa Suomesta ”merkittävän määrän” merimiinoja. Ennen tätä hankintaa Virolla ei ollut käytännössä lainkaan omia merimiinoja. RKIK ei halunnut kommentoida ostettujen miinojen määrää, mutta kertoi, että ne on luotu kestämään vuosikymmeniä.
Suomalainen, Vironkin sotahistoriaan perehtynyt sotahistorioitsija Jari Forsblom kutsuu Suomea merimiinojen suurvallaksi.
− Jalkaväkimiinat presidentti (Tarja) Halonen poisti, mutta merimiinat meillä on yhä olemassa, hän sanoo.
Virossa ei edes kuvitella, että se kykenisi omalla laivastollaan pärjäämään merisodankäynnissä ja sen tarkoitus onkin lähinnä vain voittaa aikaa, jotta suurempien Nato-maiden alukset ehtisivät rientää Viron avuksi. Karttaa katsomalla voi huomata, että Viroa lähin suurempi Nato-maa on Suomi, joka parhaillaan satsaa reippaasti myös meri- ja rannikkopuolustukseensa.
Suomalainen, Vironkin sotahistoriaan perehtynyt sotahistorioitsija Jari Forsblom kutsuu Suomea merimiinojen suurvallaksi.
− Jalkaväkimiinat presidentti (Tarja) Halonen poisti, mutta merimiinat meillä on yhä olemassa, hän sanoo.
Virossa ei edes kuvitella, että se kykenisi omalla laivastollaan pärjäämään merisodankäynnissä ja sen tarkoitus onkin lähinnä vain voittaa aikaa, jotta suurempien Nato-maiden alukset ehtisivät rientää Viron avuksi. Karttaa katsomalla voi huomata, että Viroa lähin suurempi Nato-maa on Suomi, joka parhaillaan satsaa reippaasti myös meri- ja rannikkopuolustukseensa.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.