Tämä on asia josta en osaa puhua, mutta tuntuu jotenkin luontevalta laittaa nämä tuntemukseni tänne.
Meillä tämä minun haluttomuuteni on älyttömän iso ongelma. Suurimmat riidat johtuvat juuri tästä asiasta. Minä en haluaisi olla haluton, mutta en voi sille mitään. Ei tee mieli niin ei tee. Välillä melkein itku meinaa tulla kun mies yrittää lähestyä ne jutut mielessä.
Olen yrittänyt miettiä, että mistä nämä tuntemukseni johtuvat, mutta en löydä vastausta. Enne nuorimman tyttäreni syntymää makuukammari hommat sujuivat. Hommissa saatettiin olla useaan otteeseen päivässä milloin missäkin. Mutta nyt ei mikään innosta. Tyttäremme täytti juuri 4 ja vieläkin on haluton olo. Jos voisin olisin ilman seksia vuodenkin verran :( Surullista! En haluaisi olla miehelleni tällainen vaan hyvä vaimo kaikin puolin. Olenkin joskus sanonut hänelle, että ero olisi parempi, että hänen ei tarvitsisi kärsiä takiani. Hän ei halua erota. En vain kyllä kestä sitäkään jos hän joku kaunis päivä lähtisi pettäjän tielle, mikä ei olisi yhtään ihmeellistä. Hän on tosin sanonut, että sitä hän ei koskaan tee. Rakastan kyllä miestäni ja hän on aivan ihana, tekisi puolestani mitä tahansa, miksi siis minä en voi?? Mistä tähän tunteeseen/olotilaan voisi saada apua. Syön mielialalääkkeitä jotka ehkä tällä hetkellä vaikuttavat osaksi asiaan, mutta niiden syyksi en voi tilannetta laitta, sillä tilanne oli samanlainen jo ennen lääkkeitä.
Jos jollakulla olisi jotain vinkkejä mitä minun tulisi tehdä, olisin kiitollinen avusta! En halua olla kylmä lahna, haluton ämmä! Haluan olla maailman ihanin vaimo!!!!
Meillä tämä minun haluttomuuteni on älyttömän iso ongelma. Suurimmat riidat johtuvat juuri tästä asiasta. Minä en haluaisi olla haluton, mutta en voi sille mitään. Ei tee mieli niin ei tee. Välillä melkein itku meinaa tulla kun mies yrittää lähestyä ne jutut mielessä.
Olen yrittänyt miettiä, että mistä nämä tuntemukseni johtuvat, mutta en löydä vastausta. Enne nuorimman tyttäreni syntymää makuukammari hommat sujuivat. Hommissa saatettiin olla useaan otteeseen päivässä milloin missäkin. Mutta nyt ei mikään innosta. Tyttäremme täytti juuri 4 ja vieläkin on haluton olo. Jos voisin olisin ilman seksia vuodenkin verran :( Surullista! En haluaisi olla miehelleni tällainen vaan hyvä vaimo kaikin puolin. Olenkin joskus sanonut hänelle, että ero olisi parempi, että hänen ei tarvitsisi kärsiä takiani. Hän ei halua erota. En vain kyllä kestä sitäkään jos hän joku kaunis päivä lähtisi pettäjän tielle, mikä ei olisi yhtään ihmeellistä. Hän on tosin sanonut, että sitä hän ei koskaan tee. Rakastan kyllä miestäni ja hän on aivan ihana, tekisi puolestani mitä tahansa, miksi siis minä en voi?? Mistä tähän tunteeseen/olotilaan voisi saada apua. Syön mielialalääkkeitä jotka ehkä tällä hetkellä vaikuttavat osaksi asiaan, mutta niiden syyksi en voi tilannetta laitta, sillä tilanne oli samanlainen jo ennen lääkkeitä.
Jos jollakulla olisi jotain vinkkejä mitä minun tulisi tehdä, olisin kiitollinen avusta! En halua olla kylmä lahna, haluton ämmä! Haluan olla maailman ihanin vaimo!!!!
Vastaukset 11
Vanhimmat
...auttaa löytymään, eli etsiä. Etsiminen ei sinänsä ole mikään ratkaisu, vaan tarkoitan tällä sitä, että vaikka sinulla ei ole nyt mitään mielenkiintoa mihinkään seksiin liittyvään, niin siitä huolimatta ei ainakaan ole haittaa, vaikka etsisi.
Etsiä mitä? Maailmassa on varmasti asioita, jotka herättävät jonkinlaista mielenkiintoa, myös seksuaalista mielihyvän tunnetta. Ei ne asiat välttämättä ole mitään hardcorea tms, vaan ne voivat olla ihan romanttisia tarinoita, novelleja tai jotain pehmeän kaunista.
syvenny ihan yksinään mielikuvamaailmaan ja ala miettimään asioita juuri toisesta näkökulmasta, mistä tällä hetkellä mietit. Ehkä vallitseva katsantosuuntasi on nyt, että seksi ei kiinnista ja jos tämän katsantokannan saisit käännettyä sillä tavalla, että on asioita joista kiinnostun myös seksuaalisessa mielessä.
Vaikka löytäisit jonkun hullulta tuntuvan jutun, joka saa värähdyksen tuntumaan, niin älä missään nimessä ajattele, että tämä on hulluutta tai epänormaalia. Voit pitää asiat ihan omana tietona ja saada virikkeitä siitä seksuaalielämään. Usko poi, meillä kaikilla on tällaisia asioita, joista ei välttämättä halua puhua kenellekään.
Onnea.
En osaa muuta neuvoa antaa sinulle kuin harrastakaa seksiä päivittäin. Nälkä kasvaa syödessä, ja olen sekä lukenut että itse kokenut, että seksihalutkin kasvaa syödessä. Harrastakaa seksiä päivittäin, vaikkei sinua ennen seksiä tee mieli. Joskus rakastelu voi olla pitkää ja kaikilla mausteilla, joskus pelkkää pikapanoa. Tärkeintä on rakastella päivittäin, jotta pääsisit taas rakastelun ja seksin makuun.
Keskustele asiasta miehesi kanssa ja ehdota, että kokeilette rakastelua päivittäin vaikka kuukauden ajan. Toivottavasti tilanne paranee siinä ajassa, meillä se parani.
Niin, vain jos järjestely tuntuu edes kohtuullisen mukavalta. Pakkoseksi ei ole koskaan hyväksi, vaikka sitten olisi itse se joka pakottaa itsensä siihen.
Mutta tuo saattaisi toimia...? En nyt tiedä kannattaako joka päivä, tai siis tuo on varmaan monelle hirveä rahti, ehkä tälle kumppanillekin. Joka toinen? Kerran viikossa? Kyllähän sitä väitetään, että "seksilukujärjestys" on joillain pelastanut tuon puolen suhteesta. Joka tiistai, perjantai ja sunnuntai =)
Seksi on mukava asia, läheisyys on mukava asia, nautinto on mukava asia... joten miten rakastelu voisi olla epämukavaa?
Jos toista rakastaa ja pitää viehättävänä - jopa kiihottavana - niin en ymmärrä miten seksi ei olisi mukavaa. Eli ei muuta kuin hommiin vaan. Olen itsessäni huomannut, että välissä "alkuun pääseminen" on vaikeaa. Mutta heti kun pääsee sängylle hyväilemään toisen kehoa ja itsekin saa hyväilyjä niin ei kestä kauan ennen kuin alkaa kihelmöimään ja halut herää.
Ehkä joka päivä on liian kiihkeä tahti, joka toinen päivä on varmasti monelle parempi. Pääasia on, että harrastaa esim. kuukauden verran säännöllisesti ja "pakolla" seksiä usein. Sen jälkeen pakosta voidaan luopua ja rakastella silloin kun tuntuu siltä. Hyvin tavallista kuulemma on, että kiihkeän kauden jälkeen seksistä ei halua luopua ja halut pysyy korkealla.
Kyllä seksi voi hyvinkin olla epämukavaa. Silloin kun se on epämukavaa, en haluaisi nimittää sitä rakasteluksi. Eikä sellainen pakkoseksi takaa laisinkaan nautintoa, vaikka miten "taitavia" oltaisiin. Ihmismieli toimii jännästi, vaikka keho lähettää viestejä mielihyvästä, joku silti nakuttaa takaraivossa, että minä en halunnut tätä, minun oli pakko, kumppanini on onneton jos en tee tätä, sama edessä taas huomenna, ei vaihtoehtoja, pelottaa...
Ei kaikilla, mutta joillain käy noin. Pelkästään jo vaihtoehtojen vähyys saa ihmisen suhtautumaan pelokkaasti siihen ainoaan olemassaolevaan vaihtoehtoon, vaikka se muussa tilanteessa olisi paras.
Itse en ole parisuhteessani kokenut, että seksi olisi epämukavaa. Mutta voi se varmasti joissakin tilanteissa olla epämukavaakin.
Tuolla ohjeellani en tietenkään tarkoittanut, että naisen pitäisi vaan maata sängyllä ja antaa miehen tyydyttää halujaan. Ei naisen ole pakko suostua sellaiseen. Tarkoitin lähinnä, että naisen ja miehen tulisi ryhtyä rakastelemaan joka päivä (tai kuinka usein sitä nyt haluaa tehdä). Tämä ei varmasti toimi kaikilla, mutta jos ongelma on, että seksi kiinnostaa mutta haluja ei ole, tämä voi toimia. Sillä mikäli mitään suurempaa ongelmaa ei ole, halut kyllä syttyy touhutessa :)
Käsitin aloitusviestistä, että kirjoittaja haluaisi rakastella useammin, mutta haluttomuutensa takia ei siihen pysty. Ei vain innosta. Itse uskon vakaasti siihen, että mikäli sänkyyn vaan päädytään, se innostus löytyy hyvin nopeasti. Näin ainakin itselläni. Ei minua aina tee mieli kun mies tekee aloitteen, mutta heittäydyn leikkiin mukaan, ja pian huomaan halujen heränneen.
"Ei tee mieli niin ei tee."
"Välillä melkein itku meinaa tulla kun mies yrittää lähestyä ne jutut mielessä."
Niin, itkun sijasta kannattaisi heittäytyä mukaan, ja antaa miehen hyväillä ja yrittää nauttia siitä.
Mutta koska en tunne koko tilannetta enkä tiedä, olisiko haluttomuuden takana silti joku syvempi syy, niin en osaa taata että vinkkini tehoaa. Mutta ei sen kokeileminen maksa juuri mitään, korkeintaan ehkäisykustannusten verran.
mene oikein syvälle itseesi, kysy itseltäsi rauhallisesti ja ystävällisesti mistä on kyse, ja saat ennen pitkäa saat vastauksen. joku syy siihen on olemassa ettet halua, usko pois.
ja sisimmässäsi sen tiedät. aikaa voi mennä paljon ennen kuin vastaus tulee, mutta se tulee jos jaksat kuunnella itseäsi tarpeeksi.
varmasti haluttomuus liittyy myös masennukseesi.
mikä on masennuksesi syy?
Masennuksen syitä on monia... Yksi on sisareni eritäin vaikea tilanne (joka onneksi on jo parempaan suuntaan menossa) hänellä vakava masennus ja hän on hyvin itsetuhoinen. Kerran olen hänet itsemurha yritykseltä pelastanut. Poikani keskivaikea masennus... joka tuli minulle yllätyksenä. Hänkin oli hautonut itsemurhaa (on vasta 12v). Vnhempani on minulle kääntänyt selän tai oikeastaan isäni (äitini siinä sivussa lähinnä pakon sanelemana... tästä olen juuri kirjoitellut tuonne islam palstalle...)... Olen tyytymätön itseeni, minulla on älyttömän huono itsetunto... siinä niitä syitä :(
Jos seksi kiinnosti ennen lapsen syntymää, niin ei se ainakaan johdu sun luontaisista ominaisuuksista.
Oletko käynyt lääkärissä? Ovatko hormonit tasapainossa, kun joillakin raskauden jälkeen voi hormonit mennä epätasapainoon tai olla ns. vähissä.
Toinen vaihtoehto voisi olla kemialliset hormonit. Joka e-pilleripaketin,ehkäisyrenkaan ja -laastarin, hormonikierukan, kapselin jne. pakkausselosteissa lukee, että ne voivet aiheuttaa masennusta, väsymystä ja SEKSUAALISTA HALUTTOMUUTTA.Ja tuntuvatpa nuo hormonivalmisteet aiheuttavan lähes laidasta lukien, vaikka mitä sivuvaikutuksia. Mutta me naisethan ollaan sitkeitä sissejä, periksi ei anneta vaikka tuntuisi kuinka pahalta. Omasta kokemuksesta voin sanoa, että vasta erittäin vakavien sivuvaikutusten jälkeen tajusin ja uskoin, ettei ne todellakaan sovi mun vartalolle! Joten jos ehkäiset jollain näistä konsteista, kannattaisi vaihtaa merkkiä tai värkätä ihan vaan kortsun kans vähän aikaa.
hmmm mieleeni palasi aika jolloin oma lapseni oli 3v, seksiä 1x/kk senkin ajan miein kauppalistaa ja muita arki asioita.. ennen niin ihana asia oli muuttunut matkan varrella pakko pullaksi..
mieheni sitten jostain lukeneena/kuulleena kertoi että aikoo hyväillä minua joka ilta kun menemme sänkyyn, loppuun asti hän ei vie ennen kuin rukoilen saamaan sisääni jotain kovaa ;)
ensimmäinen viikon alku oli aivan kauheaa minulle, mies hellänä hieroi selkääni ja mahaani, ei mennyt lähellekkään rintoja tai jalkoväliä.. reisiä ja pohkeita.
toisella viikolla hän jo otti suutelun mukaan jatkuvasti kysellen ja kuulostellen miten reagoin kosketukseen, aloin nauttimaan taas hänen käsistään ja huulistaan vartalollani, mutta rehellisesti kerroin ettei vieläkään tee mieli kunnolla..
kolmannella viikolla tulivat mukaan myös ohi mennen tehdyt hipaisut klitorikselle, nännejen yli kulkeat sormet saivat minut jo haukkomaan henkeä :)
arvaatte varmaan loput ;)
kiitos kulta kun herätit minut :D
hyväilyjen aika muutteli joskus sain aamulla herätä siihen kuinka kullan kädet hitaasti herättivät minua uuteen päivään, joskus illalla nukkumaan käydessä hän ei päästänytkään omalle puolelle vaan piti lähellään. saunassa selän pesuun sekoittui myös osa päivittäisestä herätys osasta..
en tietenkään luvata voi että toimii aina ja kaikille mutta tieto siitä että minun ei ole "pakko antaa" hyväilyjen päälle laukaisi tilanteen. opin nauttimaan uudestaan mieheni kosketuksesta ja läheisyydestä.
Haluat olla maailman ihanin vaimo, niin hyväksy haluttomuutesi..Halut tulee jos on tullakseen...Mutta hyväksy myös puolisosi halut..Niitä ei voi kieltää..Minun kaverin vanhemmilla todennäköisesti oli samanmoinen ongelma ja ne ratkaisi sen niin että niillä oli kolmas pyörä mukana..SIIS miehelläsi rakastaja ja sama henkilö sinun ystäväsi.Hyväksy oma mielenkiinnottumuuksesi seksiin mutta hyväksy miehesi halut ole mukana kun miehesi etsii kumppania,niin miehesi ei tunne huonoa omatuntoa ja sinä hylätyksitulemisen pelkoa..Silloin kenenkään ei tarvitse pettää ..