Kolumni / Kokonainen sukupolvi keikkuu nyt kuilun reunalla - ei saa töitä
Tärkeän ryhmän kohtalo paljastaa rakenteellisen ongelman
Miten saada jalkaa työelämän oven väliin? Sitä joutuu miettimään yhä useampi vastavalmistunut.
Vaikea tilanne. Työttömiä korkeakoulutettuja on lukumääräisesti ennätyksellisen paljon ja vastavalmistuneiden työttömyys jatkaa nousuaan.
Vaikea tilanne. Työttömiä korkeakoulutettuja on lukumääräisesti ennätyksellisen paljon ja vastavalmistuneiden työttömyys jatkaa nousuaan.
Työelämässä olevien on usein vaikea käsittää, millaisessa tilanteessa tällä hetkellä elämme. Toisaalla on työnhakijoiden kupla ja toisaalla työelämässä olevien – ja yhdestä kuplasta voi olla vaikea nähdä toisen todellisuutta.
Näin kuvaa viestinnän alan töitä pitkään hakenut Pia Friberg kokemustaan työmarkkinoiden ajankohtaisesta tilanteesta.
Se, että työllisyystilanne on huono, tiedostetaan yleisellä tasolla, mutta kuva tilanteen todellisesta vaikeudesta jää usein ymmärtämättä.
Akava Worksin viime viikolla julkaisema tilannekatsaus työllisyystilanteeseen on karua kertomaa. Työttömien kokonaismäärä kasvaa ilman merkkejä nousun laantumisesta. Työttömiä korkeakoulutettuja on lukumääräisesti ennätyksellisen paljon ja vastavalmistuneiden työttömyys jatkaa nousuaan, eritoten korkeakoulutetuilla.
Sijaisia ei enää tarvita?
Kysymys, josta tällä hetkellä keskustellaan hämmästyttävän vähän, on tämä: kenen pitäisi ottaa vastuu yhä heikkenevästä työllisyystilanteesta?
Hallitus teki näyttävän täyskäännöksen huhtikuun puoliväliriihessään, kun se muutti rintamasuunnan säästämisestä ja verojen kiristämisestä tukemaan talouskasvua. Yhteisövero laskee, ansiotuloverotusta kevennetään ja kovatuloisten marginaalivero alenee. Näiden toimien yhdessä useiden muiden kanssa pitäisi kääntää Suomen aneeminen taloustilanne kasvuun ja sen imussa saada työllisyys nousuun.
On selvää, ettei hallitus voi perustaa työpaikkoja, mutta riittävätkö kasvua edistävät toimet ja luottamus talouden käänteeseen nostamaan työttömyystilanteen paremmaksi? Olisiko hallitus voinut tukea työllisyyttä jotenkin muutenkin kuin kannustamalla yrityksiä tarttumaan toimeen?
Nuorten ahdinko vaatisi nyt enemmän tekemistä. Vastavalmistuneiden tilanne on erittäin vaikea: heidän kohdallaan työttömyys rikkoo aiempia ennätyksiä ja työttömyyden kasvu nopeaa. Erityisen huono on korkeasti koulutettujen vastavalmistuneiden tilanne. Taustalla on heikko suhdanne – kyllä, kyllä – mutta kysymys kuuluu myös, missä määrin taustalla on aloitustason roolien väheneminen tekoälyn ja automaation seurauksena.
Yksi havainto työelämästä on se, että sijaisuuksia ei nykyään tule avoimeksi kuten vielä joitain vuosia sitten. Sen jälkeen, kun aikuisopiskeluvapaat ja vuorotteluvapaat loppuivat, tyssäsivät myös niiden avaamat mahdollisuudet työnhakijoille.
On yhä vaikeampaa saada jalkaa työelämän oven väliin, mikä kolahtaa usein nuoriin alalle valmistuneisiin, jotka vasta kerryttävät oman alansa työkokemusta.
Miten tällaista dynamiikkaa saataisiin takaisin työelämään? Dynamiikkaa, joka sekä auttaisi työelämässä olevat opiskelemaan että avaisi mahdollisuuksia niille, jotka eivät tule valituiksi vakituisissa hauissa.
Jotain hyväkin uutisia onneksi on. Taloudessa on kevään mittaan nähty pieniä orastavia uutisia talouden kasvusta ja voi olla, että pahin vaihe työttömyydessä olisi hiljalleen jäämässä taakse.
Uutiset viime kuukausilta ovat kertoneet muiden muassa että teollisuustuotanto ja teollisuuden uudet tilaukset sekä kansantalouden tuotanto kasvoivat maaliskuussa. Jopa kuluttajien luottamuksessa näkyi pieni myönteinen liikahdus. Ehkä ainakin pohja on vähitellen ohitettu.
(Kolumni/Kauppalehti)
Tärkeän ryhmän kohtalo paljastaa rakenteellisen ongelman
Miten saada jalkaa työelämän oven väliin? Sitä joutuu miettimään yhä useampi vastavalmistunut.
Vaikea tilanne. Työttömiä korkeakoulutettuja on lukumääräisesti ennätyksellisen paljon ja vastavalmistuneiden työttömyys jatkaa nousuaan.
Vaikea tilanne. Työttömiä korkeakoulutettuja on lukumääräisesti ennätyksellisen paljon ja vastavalmistuneiden työttömyys jatkaa nousuaan.
Työelämässä olevien on usein vaikea käsittää, millaisessa tilanteessa tällä hetkellä elämme. Toisaalla on työnhakijoiden kupla ja toisaalla työelämässä olevien – ja yhdestä kuplasta voi olla vaikea nähdä toisen todellisuutta.
Näin kuvaa viestinnän alan töitä pitkään hakenut Pia Friberg kokemustaan työmarkkinoiden ajankohtaisesta tilanteesta.
Se, että työllisyystilanne on huono, tiedostetaan yleisellä tasolla, mutta kuva tilanteen todellisesta vaikeudesta jää usein ymmärtämättä.
Akava Worksin viime viikolla julkaisema tilannekatsaus työllisyystilanteeseen on karua kertomaa. Työttömien kokonaismäärä kasvaa ilman merkkejä nousun laantumisesta. Työttömiä korkeakoulutettuja on lukumääräisesti ennätyksellisen paljon ja vastavalmistuneiden työttömyys jatkaa nousuaan, eritoten korkeakoulutetuilla.
Sijaisia ei enää tarvita?
Kysymys, josta tällä hetkellä keskustellaan hämmästyttävän vähän, on tämä: kenen pitäisi ottaa vastuu yhä heikkenevästä työllisyystilanteesta?
Hallitus teki näyttävän täyskäännöksen huhtikuun puoliväliriihessään, kun se muutti rintamasuunnan säästämisestä ja verojen kiristämisestä tukemaan talouskasvua. Yhteisövero laskee, ansiotuloverotusta kevennetään ja kovatuloisten marginaalivero alenee. Näiden toimien yhdessä useiden muiden kanssa pitäisi kääntää Suomen aneeminen taloustilanne kasvuun ja sen imussa saada työllisyys nousuun.
On selvää, ettei hallitus voi perustaa työpaikkoja, mutta riittävätkö kasvua edistävät toimet ja luottamus talouden käänteeseen nostamaan työttömyystilanteen paremmaksi? Olisiko hallitus voinut tukea työllisyyttä jotenkin muutenkin kuin kannustamalla yrityksiä tarttumaan toimeen?
Nuorten ahdinko vaatisi nyt enemmän tekemistä. Vastavalmistuneiden tilanne on erittäin vaikea: heidän kohdallaan työttömyys rikkoo aiempia ennätyksiä ja työttömyyden kasvu nopeaa. Erityisen huono on korkeasti koulutettujen vastavalmistuneiden tilanne. Taustalla on heikko suhdanne – kyllä, kyllä – mutta kysymys kuuluu myös, missä määrin taustalla on aloitustason roolien väheneminen tekoälyn ja automaation seurauksena.
Yksi havainto työelämästä on se, että sijaisuuksia ei nykyään tule avoimeksi kuten vielä joitain vuosia sitten. Sen jälkeen, kun aikuisopiskeluvapaat ja vuorotteluvapaat loppuivat, tyssäsivät myös niiden avaamat mahdollisuudet työnhakijoille.
On yhä vaikeampaa saada jalkaa työelämän oven väliin, mikä kolahtaa usein nuoriin alalle valmistuneisiin, jotka vasta kerryttävät oman alansa työkokemusta.
Miten tällaista dynamiikkaa saataisiin takaisin työelämään? Dynamiikkaa, joka sekä auttaisi työelämässä olevat opiskelemaan että avaisi mahdollisuuksia niille, jotka eivät tule valituiksi vakituisissa hauissa.
Jotain hyväkin uutisia onneksi on. Taloudessa on kevään mittaan nähty pieniä orastavia uutisia talouden kasvusta ja voi olla, että pahin vaihe työttömyydessä olisi hiljalleen jäämässä taakse.
Uutiset viime kuukausilta ovat kertoneet muiden muassa että teollisuustuotanto ja teollisuuden uudet tilaukset sekä kansantalouden tuotanto kasvoivat maaliskuussa. Jopa kuluttajien luottamuksessa näkyi pieni myönteinen liikahdus. Ehkä ainakin pohja on vähitellen ohitettu.
(Kolumni/Kauppalehti)
Vastaukset 12
Vanhimmat
HOPI HOPI PERSUHALLITUS ! Milloin alkaa näkyä tuloksia ?
Lupaukset ovat muuttuneet "laskennallisiksi" työpaikoiksi .. valtionvarainministeriö on virkavastuulla laskeskellut, että joo, kyllä ne jossain tuolla aika-avaruudessa, muutaman kvanttihypyn takana ehkä sijaitsevat.
Persuhallitus on pian saavuttanut puolen miljoonan ihmisen työttömyyden.
Ennätys siinäkin ja valtion velkaannuttamisessa.
Työttömien kokonaismäärä kasvaa edelleen ilman merkkejä nousun laantumisesta. Työttömiä korkeakoulutettuja on lukumääräisesti ennätyksellisen paljon ja vastavalmistuneiden työttömyys jatkaa nousuaan, eritoten korkeakoulutetuilla.
jos kovapalkkaisia luodaan paljon niin varallisuus erot kasvavat suureksi
HALOO hallitus ! Kertokaa jo vihdoin missä ovat ne lupaamanne
100000 uutta työpaikkaa !
Odotamme malttamattomana.
helppo on suojatyöpaikkoja tehtailla velkarahalla 🤔 kyllä sekin onnistuisi
Palkansaajan aseman heikentämisillä piti tulla työpaikkoja. Kun niitä ei tullut, vedotaan kansainväliseen huonoon tilanteeseen.
Jos toimenpiteet auttaisivat, niin miksi Suomi on heikossa taloustilanteessa työllisyydessä Euroopan heikoimpia?
Työllisyys ja Suomen velka näyttää bluffilta, jonka perusteella tehdään toimenpiteitä palkkojen jäädyttämiseksi ja isojen yritysten voittojen maksimoimiseksi
Nyt toistuu sama ilmiö, joka koettiin 90-luvun laman aikana. Juuri työelämään tulleet potkaistiin kortistoon. Huonoon saumaan valmistuneet eivät saaneet töitä. Kun lama oli ohi, nämä porukat eivät kelvanneet lellityille työnantajille, jotka karttoivat työttömänä olleita.
Nykyisin tapana on potkia ulos porukkaa vanhimmasta päästä. Nämä eivät pääse takaisin työelämään ikänsä vuoksi. Hallitus on poistanut ikäsidonnaiset työttömyysturvan poikkeukset, joka tarkoittaa, että ikääntyneen työttömän on pärjättävä 530€/kk tuloilla vuosikaudet, kunnes vanhuuseläke tai kuolema tulee ajankohtaiseksi.
Leikkaamalla ja heikentämällä saavutetaan kuulkaas niitä dynaamisia vaikutuksia ja laskennallisia työpaikkoja. 🤡
Dynaamiset vaikutukset? Onko ollut havaintoja? Paitsi persujen kannatuksessa?
"Dynaamiset vaikutukset? Onko ollut havaintoja? Paitsi persujen kannatuksessa?"
Hyvin sanottu.