sellaista ettäkö mä sen omisin täällä. Ihan sama oletko täällä vai et, tai kommentoitko jotain vaiko et. En ensinnäkään usko että sinä kirjoittaisit mitään ilkeää kenellekään, ja toisekseen, mitään positiivista mun on mahdotonta hyväksyä.
Et voi sanoa mitään
Anonyymi-ap
37473
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 37
Vanhimmat
Mitä tuo tarkoittaa? Miksi mahdoton hyväksyä positiivista?
Kirjoitin vain niin kuin se on, nyt kun sen tajusin. Ei sillä tietenkään mitään merkitystä ole, mutta ei tämä taida olla ihan tervettä.
Haluatko kertoa tuosta "ei terveestä" lisää?
En tiedä, mitä tästä sanoisin.
Näin usein lapsena unta siitä, miten olin jossain lentokentällä, mutta tuli ilta, ja yhtäkkiä kaikki olivat kadonneet jonnekin, ei ketään missään. Kiertelin siellä ympäriinsä, ja tajusin, että olinkin jossain kulisseissa, ne eivät olleet oikeita rakennuksia, vaan pahviseiniä jossain keskellä peltoa, ovia ja portaita, joiden takana ei ole mitään.
Ei se ole ollut tervettä koskaan! Projekti ei ole saanut mitään hyvää aikaan! Ihmettelen suuresti miten se sai edes luvan aloittaa, kun pääosassa oli hyvin nuori henkilö! Hänellä olisi ollut mahdollisuus sanoa jotain hyvin monia kertoja. Jo yhdeksän vuotta sitten, joten hänen olisi pitänyt lopettaa seuraamiseni jo vuosia sitten, koska hän varmasti huomasi etten kokenut niitä tilanteita hyvinä! Jos hän olisi osannut asettua asemaani, hän olisi ymmärtänyt miten ahdistavilta ne hiljaiset kohtaamiset tuntuivat!
Minusta tilanteet, joissa on pakko puhua, ovat yleensä paljon ahdistavempia kuin se jos voidaan vaan olla hiljaa.
Olen jotenkin aavistellut näin olevan. Totta on, etten mitään kovin ilkeää ole tänne kirjoitellut koskaan. En sulle enkä muillekaan. Mutta välillä olen kyllä kirjoitellut positiivisia ja ainakin alkuvaiheessa ne minun kirjoittamikseni välillä tunnistit. Tänään ja eilenkin olen kyllä kirjoitellut positiivisia. Silloin aina varovaisemmin kun olen tunnisteita enemmän laittanut. Vähän jännittää niitä kirjoitella, myönnetään.
Miksi et halua uskoa, että positiiviset ovat multa?
No toivottavasti se, kenelle kirjoittelet, ei ole näin hankala. Kiitos kuitenkin.
(Mä vakuutan, että mä EN ole sun kaivattusi. ..Niin niin, en varmaan kenenkään, mutta silti, ihmettelen edelleen tätä omaa rajoittunutta maailmaani.)
Miksi et? Vaikutat ihan häneltä. Tunnen hänet paremmin kuin hän arvaakaan.
Niin varmaan.. Onneksi olkoon, oletpa löytänyt positiivista seuraa, ja vielä näin hienosta paikasta.
Niin, varmaan sitä hakeutuu kaltaisensa seuraan.
..jos tuo on puoliksikaan totta, olet todella pahasti terapian tarpeessa. ;D
Tiedän. Asia on hoidossa.
Ei hän ollut se sinun kaivattusi
No sitten olet fiksumpi kuin minä, mutta sehän me jo tiedettiinkin. Mä en selviä edes lääkäriin, vaikka ihan oikeesti pi-täi-si mennä, saati jonnekin terapiaan. Pelottaa että mitä kaikkea kummaa ja kauheaa mun suusta tuleekaan, jos alan avautua, heittävät vielä häkkiin ja avaimen pois..
(Ilmeisesti mun "suunnitelmani" on vaan räpiköidä, kunnes se on joku kaunis päivä game over..)
Kiitos kun piristit.
Nyt mulla on paljon parempi mieli. :)
Ei tietenkään, mutta ei se haittaa.
Kovin ilkeää? Oletko kirjoitellut jotain hieman ilkeää kuitenkin?
Ilmeisesti, näin voisi päätellä.
Ei sekään haittaa mitään.
Olitko hieman suuttunut?
Tässä nyt kirjoittelee monta jo. Mutta joo, kun suutun, muuten teräväkieliseksi. Mutta en töki kenenkään heikkoja kohtia, hauku ulkonäköä tai jumitu kiukkuun kovin pitkäksi aikaa. Aika nopeasti lepyn. Enkä ole kukaan näistä " jankkaajista", jotka tunkee eri ketjuihin huutelemaan omaa agendaansa.
En minä tiedä, viittasin vain siihen mitä em. kirjoittaja itse kertoi.
Piristi se, että oon mennyt terapiaan? ;)
Kyllä siellä käynnin jälkeen tuntuu aina hetken, kuin olisi tyhjentänyt repusta puolet isoja kiviä terapiahuoneeseen. Vähän sellainen kirkastunut ja toiveikas olo. Suosittelen! Voihan sitä vaihtaa terapeuttia, jos tuntuu että se onkin ahdistusta lisäävä tapaus :)
Enpä tiedä, mä oon jotenkin kiintynyt noihin murikoihin, joita kuskaan aina mukanani... Täytyy miettiä.
Ne jää sinne huoneeseen, voit käydä taas viikon päästä niitä moikkaamassa ja silittelemässä ja ottaa vaikka uudelleen reppuun, jos tuntuu siltä. Tai vaihtaa johonkin toiseen murikkaan repussa :)
Enkä vaikuta. :) Mä en ole tunnistanut täältä sinun tai muidenkaan viestejä, paitsi ton yhden rajatilatapauksen, joka täällä nykyään häiriköi jotain Veeraa, hänet kyllä erottaa muista kirjoittajista. :/
Puhut nyt itsesi pussiin :) Minkä "sinun"? Ja mistä tiedät etten minä ole Bunny?
Sinä-sanalla viittaisin sen viestin kirjoittajaan, en kehenkään tuntemaani ihmiseen. Ja "sinä" voit olla itsesi tai joku muu, pointti on just se että mä en tiedä. Ja se ok ihan ok.
(Mutta se Veeraa kaipaava pupu on toooooosi rasittava kirjoittaja, että älä pliis ole se, jos vaan mahdollista. Ja se nettiguru on kanssa tipahtanut nyt jonkun parodiahorisontin yli, muuttunut tosi paranoidiseen suuntaan, ei kiva ollenkaan.)
Ja siis, mikään tästä ei osu yhtään, minuun siis:
"Mutta välillä olen kyllä kirjoitellut positiivisia ja ainakin alkuvaiheessa ne minun kirjoittamikseni välillä tunnistit. Tänään ja eilenkin olen kyllä kirjoitellut positiivisia. Silloin aina varovaisemmin kun olen tunnisteita enemmän laittanut. "
(Sori :( )
Joo, kyl mä mielestäni tajuan sen, miten sä "käytät" tätä palstaa. Käsittelet kirjoitusten kautta omia tunteitasi ja et halua omia muiden kirjoituksia, et ne olisi tarkoitettu sulle. Se on ihan fine. Niin mäkin aluksi tein. Nykyään en tee aloituksia, ainoastaan lueskelen ja vastailen. Vähän kuin gallup-kyselyihin. Sekin tavallaan sitä käsittelyä, mut toisella tavalla, suppeammin.
Eikun nyt mä sanoin väärin. Teen sittenkin joskus aloituksia. Mut enempi sellaisella rupattelumielellä.
Rupattelu on hyväksi ihmiselle.
Mä oon nyt vasta alkanut havahtua siihen, miten ihmeellisiä rajoituksia mun sisäisessä maailmassa on. Voin kuvitella monenlaisia asioita, mutta heti jos mun pitää olla itseni, niin sitten se paletti on tosi suppea väreiltään. Että kun tämäkin on tällainen haaveiden, murheiden ja turhien toiveiden leikkikenttä, niin miksen mä voi edes täällä olla vapaa kuvittelemaan?
Joskus mä näen unia joissa olen joku ihan eri ihminen, siis eri ikäinen, eri sukupuolta, eri "roolissa", eri aikakaudelta - en tiedä miten tavallista se on, mutta ihmettelen, että onkohan se jokin keino kiertää itse pystyttämiään esteitä..
Juu, ihan miten vain. Muistathan että mulla sama juttu kuin sulla. En omi mitään kirjoituksia. :) Enkä mä oikeasti tiedä mikä susta on positiivista. Kuhan höpäjän.
Jees, se sopii.
Mua vähän ahdistaa noi "tunnistelijat", jotka on heti kauhean varmoja että ai nyt se oma armas sanoi sitä tai tätä - siitäkin huolimatta että mä yritän sanoa että (a) mä en ole se tai se, ja (b) mieti nyt itsekin miten todennäköistä jne.. Ja jotkut kertovat itkeneensä taas tuntitolkulla, kun joku toinen linkitti jonkun tangoprinssin imelän, nolon rouheasti sanoitetun valitusvirren youtubesta. En mä tiedä ovatko ne kuinka tosissaan noissa luuloissaan, ja voihan itkeminen olla hyväksikin, mutta itsestä tuntuu kauhealta vedättää ketään tai olla sellaisen melodraaman osallinen.
Joo, noin mäkin näen sut (anteeks hänet). Mut sehän on myös valtava siunaus tai helpotus, kyetä näkemään itsensä eri rooleissa. Mä näen itseni usein miehenä vaikka olen nainen. Ja yleensä eri aikakaudelle kuuluvana. Pienestä asti ollut näin. Ja harvemmin just oman ikäisenä.
Joo, ne esteet, niitä on kaikilla, mutta ne on erilaisia itse kullakin. Ja se hankaloittaa kommunikointia, kun ei tajuta toisen esteitä, kun omat on ihan erilaisia.
Juu, kyllä muakin ahdistaa. Ahdistaa myös se että voisin välillä kuvitella kaivattuni luulevan että minä laitan just jotain noin imelää ja hassahtanutta tänne tunnekuohuissani. Mutta kun mun pää ei vaan toimi just niin kuin hän ajattelee. Vaikka tunne olisi samakin kuin linkittäjällä tai kommentoijalla.
Mut nyt on mentävä yöpuulle ( mistähän sekin sana tulee..). Hyvät yöt, oli kiva höpötellä.
Kyl mä osaan kirjoittaa ilkeitäkin ja siitä jännä juttu että kirjoitat jotain positiivista ihan kelle tahansa ni ain löytyy narsisti tai useampikin jotka sen omakseen omivat ja kateelliset että mustasukkaiset usein poistattavat kirjoituksia jotka eivät ollu juuri heille tarkoitettuja toki heidän olisi hyvä muistaa että aina ei ole kirjoittajakaan se kenenkä olettavat sen olevan
Jotkut ihmiset käyttäytyvät ihan kuin olisivat mustasukkaisia jostain toisesta kirjoittelijasta, jonka siis luulevat tuntevansa, se on outoa.